Terve talous syntyy menojen ja tulojen tasapainosta

Yhteiskunnassamme menot kasvavat tulokertymää nopeammin. Yhteiskunnan tarjoamat palvelut ovat käyneet liian kalliiksi, jotta ne voitaisiin tulorahoituksella kustantaa. Terve talous niin yksityistaloudessa kuin julkisessakin syntyy sillä, että menot eivät ylitä tuloja.

Tulojen kasvattaminen veroja kiristämällä on nyt kuljettu loppuun. Tässä taloudellisessa tilanteessa veroja ei voida merkittävästi laskeakaan. Myöskään menojen rahoittaminen lainaa lisäämällä ei ole kestävä ratkaisu, sillä silloinhan me syömme lastemme pöydästä.

Vaihtoehdoiksi jää menojen karsiminen eli käytännössä palvelutasojen alentaminen. Yhteiskunnassamme on kolmenlaisia palveluita: pakko olla (must have, lakisääteiset), pitäisi olla (should have, muun muassa ennaltaehkäisee) ja kiva olla (nice to have, etuisuuksia, joille ei ole juuri perusteita) –palveluita. Palveluiden ja menojen karsiminen on ensisijaisesti kohdistettava ’nice to have’ –palveluihin ja -kuluihin. Tällaisia ovat esimerkiksi aikuisten julkinen hammashuolto, subjektiivinen päivähoito-oikeus, asuntolainojen korkovähennysoikeus, viiden vuoden suoja-ajat kuntaliitoksissa tai ammattiyhdistysten jäsenmaksujen verovähennysoikeudet.

Menojen karsimisen lisäksi me voimme kasvattaa tuloja tekemällä lisää työtä, josta syntyy lisää verotuloja. Työn tekemisen lisääntyminen vähentää samalla myös menoja, kun tukien piirissä elävien osuus vähenee.

Terve talous ei synny etupolitikoinnilla. Itse asiassa, juuri nyt millään ammatti- tai väestöryhmällä ei ole varaa vaatia lisää etuisuuksia. Toivottavasti tulevassa eduskunnassa on mahdollisimman vähän yhden tai kahden asian etupoliitikkoja ja enemmän niitä, jotka hahmottavat talouden kokonaisuuden.

Terveen talouden tärkein työkalu on verotus. Verotuksen pitäisi olla pitkäjänteistä, ennakoitavaa ja oikeudenmukaista. Viime aikoina on muun muassa keskusteltu Viron veromallista yhteisöveron osalta ja perintö- ja lahjaveron poistamisesta. Kannatan lämpimästi perintö- ja lahjaveron poistamista niin sanotulta aktiiviselta omaisuudelta eli yritystoiminnalta ja osakeomistuksilta. Sen sijaan en kannata passiivisien omaisuuden esimerkiksi asuntojen tai kesämökkien lahja- ja perintöveron poistoa. Mieluummin maksaisin vähemmän veroa omalla työlläni tekemistä ansio- tai pääomatuloista kuin mahdollisista perinnöistä ja lahjoista. Nähtäväksi jää, voidaanko omaisuus jakaa aktiiviseen ja passiiviseen omaisuuteen.

Terveessä taloudessa myös ihmiset voivat hyvin. Terveydenhuolto on yksi suurimpia kohtalon kysymyksiä lähitulevaisuudessa. Terveydenhuollon on oltava saatavilla, sen on oltava vaikuttavaa ja se pitäisi pystyä tuottamaan kustannustehokkaasti. Tällä hetkellä vain hoidon vaikuttavuus on Suomessa hyvällä tasolla, julkisen terveydenhuollon saatavuus ja kustannustehokkuus sen sijaan sakkaavat. SoTe-uudistuksessa jouduttiin ottamaan aikalisä. Sen seurauksena toivottavasti turhista lisähallintohimmeleistä rohjetaan luopua ja meillä otetaan käyttöön raha seuraa asiakasta –periaate Ruotsin mallin mukaisesti.

Liikunta ja liike ovat tärkeimpiä yksittäisiä asioita, joka vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Liikunta on kyettävä integroimaan niin päiväkoteihin, kouluihin kuin työelämäänkin. Se ei voi olla vain erillisiä liikuntatunteja muutaman kerran viikossa, vaan me tarvitsemme jatkuvaa liikettä jokaiseen päivään, arkeemme.

Ihmisten hyvinvointiin vaikuttaa terveyden lisäksi läheiset ihmissuhteet ja työ. Erityisesti vanhusten yksinäisyys on yhteiskunnassamme ongelma. Jos vanhusten hyvä arki pitää pukea yhteen sanaan, se on turvallisuus. Se syntyy läheisistä ihmisistä, hyvästä hoivasta ja terveyspalveluista, kun niitä tarvitaan. Katso videoblogini aiheesta. 

Työssä jaksamisesta on tullut kuluneen vuosikymmenen aikana kuuma peruna. Joka päivä nuoria ihmisiä jää työkyvyttömyyseläkkeelle tai moni nuori ei pääse edes alkuun työelämässään. Koulutuksessa pitää panostaa työelämävalmiuksiin, mestari-kisälli ajattelua edistää myös oppisopimusten ohella ja meidän on myös uskallettava puhua johtamisesta. Naureskelemme ruotsalaiselle keskustelukulttuurille, mutta samaan aikaan Suomessa viedään päätöksiä läpi ilman keskustelua, jonka jälkeen alkaakin loputon hiekoittaminen. Hiekoittamisella tarkoitan asioiden hiljaista vastustamista ja hankaloittamista juuri silloin, kun pääpainon pitäisi olla jo tekemisessä.

Hyvä johtaminen syntyy vallan ja vastuun yhdistelmänä. On uskallettava kuulla näkökulmia ja keskustella eri tahojen kanssa. On tehtävä päätöksiä, mutta on myös seisottava niiden takana rohkeasti. Joskus suurinta rohkeutta on myöntää olleensa väärässä ja uskaltaa muuttaa omaa näkökulmaansa. Erityisesti poliitikoilta kysytään johtajuutta. Poliitikkojen on nähtävä kokonaisuus ja asioiden väliset suhteet. Poliitikkojen on uskallettava näyttää suuntaa, ei vain päätettävä eteen tuoduista asioista. Valtaa ei voi olla ilman vastuuta.

Terve talous on siis menojen ja tulojen tasapainoa, mutta myös ihmisten hyvinvointia. Ihmisten hyvinvointi syntyy terveydestä, työstä ja läheisistä ihmissuhteista eli hyvästä arjesta.