*Julkaistu Kunnallislehdessä 29.8.2014
Kaarinan kaupunginhallitus on ensimmäisen kerran käsitellyt tulevan vuoden budjettiraamia 18.8. Tuolloin hallitus äänesti kaupunginjohtajan esityksen kunnallisveron nostosta 19:stä 19.5:een nurin. Päätös tarkoittaa, että Kaarinan on löydettävä jostain puuttuvat kolme miljoonaa euroa.
Veronkorotus on julkisella sektorilla varsin helppo tapa säädellä taloustilannetta. Samaan aikaan kuitenkin valtio kiristää eritoten pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden elämää, lisäämällä asumisen ja liikenteen kustannuksia sekä leikkaamalla lapsilisiä. Kuntien valtionosuudet pienenevät, mutta kuntien velvoitteita ei ole kyetty juuri karsimaan.
Tilanne on kunnille haastava. Mikäli kunnallisveroa ei nosteta, eikä syömävelkaa haluta lisätä, jostain on karsittava. Naapurikaupunki Turku on haastavan tilanteen ratkaisemiseksi pohtinut muun muassa alakoulujen sulkemisia ja opetusryhmäkokojen suurentamista ja Kaarina on tiukentanut vuosi sitten omaishoidon tuen kriteereitä.
En ymmärrä, miksi me aikuiset aina ryhdymme leikkaamaan niiltä, jotka eivät vielä tai enää päätöksenteon rattaissa voi itseään juurikaan puolustaa. Eikö kunnilla todellakaan ole muita budjettieriä kuin opetustoimi tai omaishoidon tuki?
Erikoissairaanhoidon kulujen kasvaessa lähes hallitsemattomasti ja ikääntyvän väestön hoitotarpeen lisääntyessä on selvää, ettei säästöjä myöskään löydetä sosiaali- ja terveyspuolelta. Mutta yksikään kunta ei esitä, että karsitaan koulujen sijaan hallinnon käytössä olevia toimistotiloja, siirrytään avokonttoreihin, etätyöhön ja jopa kahteen vuoroon tilankäytön tehostamiseksi. Kuntien virastojen aukioloja voitaisiin samalla muokata paremmin työssäkäyvien ihmisten päivärytmiin sopivammaksi.
Kirjastojen ei tarvitse tulevaisuudessa olla kirja-arkistoja, vaan mm. kirjastojen ja kansalaisopistojen tehtäviä voitaisiin yhdistää. Entä pitääkö jokaisen kunnan itse tarjota koko kurssirepertuaari vai voisivatko pääosin aikuiset opiskelijat osallistua myös verkkokursseille, joita tarjottaisiin yhteistyössä eri kuntien kesken. Sama koskee esimerkiksi koulujen valinnaisia kielikursseja.
Moni asia hoituisi huomattavasti nopeammin sähköisten palveluiden avulla. Vaikka ihmiskontakti on monelle vanhukselle tai syrjäytyneelle tärkeä, on paljon palveluita liikunnasta äänestämiseen, joita voitaisiin tukea verkon välityksellä.
Kuntien palveluiden uudelleenjärjestely, hallinnon madaltaminen ja sähköisten palveluiden käyttöönotto tarkoittaa vääjäämättä myös pienempää henkilöstötarvetta. Työvoimapulaa on povattu vuosikaudet ja iso osa kuntien henkilöstöstä eläköityykin kuluvien vuosien aikana. Eläköitymisten ja hallitun henkilöstöpolitiikan avulla kuntien henkilöstömäärää voidaan pienentää merkittävästi ilman dramaattisia massairtisanomisia. Se kuitenkin edellyttää joustavuutta myös työntekijöiltä ja laajempia toimenkuvia sekä osittain uudelleenkouluttautumista uusien laajempien toimenkuvien mukaan.
Suhtaudun erittäin kriittisesti sekä veronkorotuksiin että velan lisäämiseen. Tällä kertaa tarvittava rahasumma on löydyttävä muutoin kuin lapsilta tai lapsiperheiltä leikkaamalla.
