30 ratkaisua

Suomen korjaamiseksi takaisin menestystarinaksi tarvitaan ratkaisuja, ei pelkkien ongelmien listausta. Tässä esitän 30 ratkaisuani parempaan arkeen ja terveempään talouteen. Lista on täydellinen eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen alkuun 8.4. mennessä. 

 

#1                   Politiikassa päätetään ihmisten arjesta

Politiikassa päätetään ihmisten arjesta. Siksi minun vaalikampanjani punainen lanka on hyvä arki. Hyvä arki rakennetaan työlle ja yrittämiselle, terveelle taloudelle ja ihmisten hyvinvoinnille, oikealle osaamiselle sekä uudelle tavalle tehdä asioita. Katso lisää ajatuksiani hyvästä arjesta.  

#2                  Terve talous   

Terve talous rakentuu tulojen ja menojen tasapainolle. Nyt menot ovat suuremmat kuin tulot. Tasapainoa ei voida rakentaa velkaa lisäämällä, ei myöskään veroja kiristämällä. Tasapaino syntyy lisää työtä tekemällä ja menoja hallitusti karsimalla. Lue lisää julkisen talouden ydinkysymyksistä: millaisen osan kansantaloudesta me käytämme julkiseen talouteen ja mihin asioihin, missä suhteessa se jaetaan.  


#3                 Oikea osaaminen on enemmän kuin pelkästään koulutus

Koulutus on tärkeä osa osaamisen rakentamista, mutta se ei riitä. Tarvitaan koulutus, joka muuttuu oikeaksi osaamiseksi yritysten, organisaatioiden ja yhteiskunnan näkökulmista. Lue lisää ajatuksiani oikeasta osaamisesta sivuiltani.

#4                  Poliitikoilta edellytetään näkemystä, ei etupolitikointia

Tässä tilanteessa Suomi tarvitsee ennen kaikkea poliitikkoja, joilla on asioiden syy-seuraussuhteet ja iso kuva hallussa. Etupolitikointiin meillä ei ole varaa! Lue lisää Kaarinan Uutisten Kuntapäättäjän kulma -puheenvuorostani
                

#5                  Työ nostettava ykkösasiaksi – ensimmäisten työntekijöiden palkkaamista                                      helpotettava

Suomi nousee ainoastaan työtä tekemällä. Jotta saamme Suomeen lisää työpaikkoja, ensimmäistentyöntekijöiden sivukuluja on huojennettava. Mikäli 170 000 yksinyrittäjästä neljännes palkkaisi yhden työntekijän, Suomeen syntyisi yli 40 000 uutta työpaikkaa. Lue lisää HelsinginSanomien kolumnistani tai katso puheenvuoroni yrittäjille.

 

#6                 Lisää työtä ja hyvää arkea kotitalousvähennystä kehittämällä 

Työtä voidaan lisätä Suomeen myös kotimaisten palveluiden kysyntää edistämällä. Tavoitteenamme on vanhusten asuminen mahdollisimman pitkään kotona. Ne, joilla on työtä, joutuvat usein tekemään sitä liikaa. Kotitalousvähennystä kehittämällä syntyisi lisää työtä, verotuloja, parempaa arkea ja harmaa talous vähenisi. Lue lisää Turun Sanomien kolumnistani.

 

#7                 Oikea osaaminen – koulu 2.0

Osaamisen tärkeä rakennuspalikka on koulutus ja erityisesti peruskoulu. Lue lisää ajatuksiani peruskoulun kehittämisestä Uuden Suomen blogistani.


#8                 Vanhusten hoitoa uudella tavalla – vanhusstrategian uudistus

Väestömme ikääntyy, mutta tuskin kukaan haluaa jättää vanhuksiamme auttamatta tai hoitamatta, kun heidän omat voimansa ehtyvät. Oma yritykseni Kuntotimpurit tuottaa liikuntapalveluita ja liikuntateknologiaa hoivakoteihin ja palvelutaloihin. Luottamustehtäväni liittyvät osin myös vanhuksiin Kaarinan perusturvalautakunnassa ja sairaanhoitopiirin valtuustossa. Katso ajatuksiani vanhusstrategiasta tai lue lisää blogistani

 

#9                 Terve talous – hyvä työelämä

Työ muuttaa muotoaan, eivätkä samat säännöt, jotka päätettiin 70-luvulla, toimi enää tänä päivänä. Työ siirtyy verkostoihin ja harvalla on enää sama työnantaja koko uran ajan. Työn pelisääntöjen on muututtava ajassa, ei estettävä työn tekemistä. Lue lisää työn muutoksesta.

 

#10               Työtä ja yrittämistä – käytännön yrittäjyyskasvatusta nuorille

Uudet työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yrittäjyydestä on tehtävä houkutteleva vaihtoehto nuorille. Yrityskylät tarjoavat hienon mahdollisuuden tutustua yrittämiseen käytännössä. Lisäksi Suomeen tarvitaan eri asteen opinahjoille selkeät tavoitteet sille, moniko valmistuvista nuorista ryhtyy yrittäjiksi. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen opiskelijoista tavoitteen pitäisi olla 10%. Suomalaisten nuorten on myös opittava asiakaspalvelua ja myyntitaitoja, sillä ilman myyntiä yksikään yritys ei menesty tai ainakaan kasva. Lue lisää Yrittäjä-lehden blogista

 

#11                Terve talous edellyttää myös leikkauksia

Tavoitteenamme on luoda lisää työtä Suomeen, mutta yli kuuden miljardin tulovajetta se ei ratkaise. Joudumme myös leikkaamaan. Lue lisää ajatuksiani säästöistä

 

#12                Terve talous rakentuu aktiiviselle omistajuudelle

Terve talous edellyttää aktiivista omistajuutta. Perintö- ja lahjaverotuksen ratkaisuksi ehdotan omistusten jakamista aktiiviseen ja passiiviseen sekä aktiivisen omaisuuden vapauttamista lahja- ja perintöverolta. Lue lisää Yrittäjälehden blogistani.

 

#13                Samoja asioita täytyy tehdä uudella tavalla

Harva meistä haluaa tehdä listoja ihmisistä, ketkä jätetään hoitamatta tai auttamatta. Osittain siis teemme jatkossakin samoja asioita, mutta niitä on tehtävä uudella tavalla. Lue lisää, mitä oikein tarkoitan uudella tavalla. 

 

#14                Nuorille työtä

Nuorisotyöttömyys ja nuorien syrjäytyminen olivat muutama vuosi sitten kaikkien huulilla. Ongelma ei ole vielä ratkennut, vaikka asiasta ei niin paljon puhutakaan. Nuorisotakuuta on edelleen kehitettävä ja nuorten mahdollisuuksia hankkia työkokemusta edistettävä. Lue lisää ratkaisujani nuorien arkeen ja työllistymiseksi.

 

#15                Politiikkaa on voitava puhua myös kahvipöydissä

Politiikassa päätetään ihmisten arjesta. Siksi politiikkaa on voitava puhua työpaikoilla ja kahvipöydissä. Politiikkaa ei pidä lakaista pöydän alle. Lue lisää Uuden Suomen blogistani, saako politiikkaa puhua.

 

#16                Tasa-arvoinen työelämä – yhteinen vanhemmuus

Vanhemmuuden kustannuksia on kyettävä tulevalla hallituskaudella vihdoin jakamaan tasapuolisemmin molempien vanhempien kesken. Oikea tavoite on pohjoismainen malli 6+6+6, jossa kummankin vanhemman tulee käyttää vähintään yksi jakso.

Siirtymävaiheessa malli voisi olla esimerkiksi 6+4+4, jossa nykyinen vanhempainrahakausi pysyisi vähintään ennallaan, 10 kuukaudessa. Kertakorvaus esimerkiksi 5 000 euroa alle 20 hengen yrityksiin olisi myös kannatettava vanhemmuuden kustannusten jakamiseksi.

 

#17                Uusi tapa – arkiliikettä jokaiseen päivään

Voimassa olevien liikuntasuositusten mukaan pitäisi viikossa liikkua noin 2,5 tuntia. Nämä suositukset ovat ohjanneet meidät istumatyöläiset siihen, että tunti salilla muutaman kerran viikossa riittäisi liikunnaksi. Todellisuudessa ihminen on luotu liikkumaan ja liikettä pitäisi olla jokaisessa päivässä, useampia kertoja. Liikettä ja mahdollisuuksia liikkua pitää sisällyttää jokaiseen koulupäivään, vanhusten hoivakoteihin, mutta myös työpäiviin taukojumpan tai lounaslenkin muodossa. Liike on lääke ja pienikin liike auttaa.

 

#18                Uusi tapa – välittämistä, ei vain palveluiden laajentamista

Suomesta on kuluneen vuosikymmenen aikana rakentunut hyvinvointiyhteiskunnan sijaan ylenpalttisuusyhteiskunta. Tällä kehityksellä yhteiskunta vastaa pian kesärenkaiden vaihdosta, roskien ulos viennistä, kellojen kesäaikaan siirtämisestä ja lamppujen vaihdosta. Välittämistä ja yhteisistä asioistamme huolehtimista ei voi koskaan kokonaan ulkoistaa yhteiskunnalle. Siksi välittämisen kulttuuri on palautettava Suomeen. "Mitä minä voisin tehdä jo tänään?"

 

#19                Uusi tapa – palveluiden sähköistäminen

Teknologia luo meille suunnattomat mahdollisuudet kehittää palveluita ketterämmiksi. Sähköiset ajanvarauspalvelut, kuvapuheluyhteydet terveydenhuollon ja kodin välillä, hallintorutiinien helpottaminen sähköisillä palveluilla ovat vain esimerkkejä teknologian tuomista mahdollisuuksista. Teknologian hyödyntäminen edellyttää innovatiivisuutta, riittävää rahoitusta tuotekehitykseen ja kaupallistamiseen, muutosjohtajuutta organisaatioissa sekä teknologiaosaamista organisaatioiden johdossa. 

 

#20                Uusi tapa – lääkärin kolme kysymystä

Kansanterveydelliset ongelmat päihteistä liikkumattomuuteen lisääntyvät Suomessa päivä päivältä. Pitäisikö kaikille lääkäri- tai terveydenhuollon käynneille lisätä lakisääteiset kolme kysymystä, joiden hyöty- tai haittavaikutukset ihmisen terveyteen ovat kiistattomat. Kolme kysymystä ovat: tupakoitko, paljonko liikut ja tunneteko itsesi yksinäiseksi. Tupakoinnin lopettaminen, liikunnan lisääminen ja riittävät sosiaaliset suhteet edistävät ihmisten terveyttä kaikkein eniten ja ennaltaehkäisevät sairauksia kaikkein tehokkaimmin. Lue lisää blogistani

 

#21                Oikea osaaminen – vahvempaa talousosaamista sosiaali- ja terveydenhuoltoon

Sosiaali- ja terveydenhuollossa käytetään yli 50% kuntien budjeteista, kolmannes valtion budjetista. Soteasioilla siis todella on merkitystä. Riittävä talousohjaus kuitenkin ontuu sotepalveluissa. Lue lisää uusista ilmiöistä ja talousohjauksen puuttumisen vaikutuksista Talouselämän kolumnistani. Sotepalveluiden tuottamisessa tarvitaan vahvempaa talousosaamista.

#22                Hyvä ruoka, parempi arki

Suomalainen ruoka pitäisi nostaa nykyistä suurempaan rooliin niin vientituotteena kuin omassa kulttuurissammekin. Kouluissa ruokatunti voisi olla oppitunti, jossa perehdytään ruuan alkuperään ja valmistamiseen, ruokatapoihin. Suomalainen ruoka on puhdasta ja turvallista. Erilaisten ruokakohujen keskellä tästä pitäisi osata tehdä kilpailuvalttimme ja siihen tarvitaan myös valtiolta apuja vientikanavien avaamisessa.

#23                Uusi tapa – uudenlainen työelämä

Kaikkea työtä ei voida enää mitata työtunneissa, vaan työn tulokset pitäisi asettaa nykyistä merkittävämpään rooliin. Kilpailukykyämme ei siis luultavasti paranna työajan pidennys, vaan meidän pitää kiinnittää huomiota koulutusjärjestelmän kykyyn tuottaa todellista osaamista, esimiesten kykyyn ottaa vallan ohella vastuuta organisaation aikaansaannoksista ja työajan mittaamisessa tuntien sijaan tuloksilla. Kyllä siinä väkisin kilpailukykykin paranee. Lue lisää Uuden Suomen blogista.

#24                Vahva Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomi on pudonnut kovimmasta kasvutahdista Suomessa, kun vertaa pääkaupunkiseutuun ja Pirkanmaahan. Varsinais-Suomeen tarvitaan lisää yhteistyötä ja yhteisiä alueellisia tavoitteita. Täällä pitää panostaa monipuoliseen elinkeinorakenteeseen ja sitä tukevaan koulutusjärjestelmään. Yritysten toimintaedellytyksistä huolehdimme myös infrahankkeilla: 8-tie, tunnin juna ja kiinteä tieyhteys saaristoon Paraisilla.

#25                Oikea osaaminen – johtamisosaamista terveydenhuoltoon

Kuntien budjeteista 50% kuluu sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Terveydenhuollossa on parannettava talous-, johtamis-, prosessi- ja teknologiaosaamista. Joko terveydenhuollossa pitää muiden organisaatioiden tapaan panostaa ammattijohtajiin tai erikoislääkärivaihtoehtoihin lisätään esimerkiksi kauppakorkean kanssa yhdessä tuotettava hallintoerikoislääkärin koulutus, jonka pääpainopisteet ovat em. alueilla kliinisen työn sijaan.

#26                Terve talous ei synny leikkaamalla lapsilta

Lapsissa on tulevaisuus, mutta myös menneisyys. Lapset kantavat tehtyjen päätösten seurauksia kaikkein pisimpään. Siksi lapsilta leikkaaminen on kuin hölmöläisen peiton jatkaminen. Vaikka tässä taloustilanteessa joudumme karsimaan ja leikkaamaan lähes kaikilta: leikkauksien vaikutukset lapsiin on ensin arvioitava. 

#27                Terve talous – terve ihminen

Terve talous edellyttää, että ihmiset voivat hyvin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen lähtökohdaksi pitäisikin ottaa palveluiden 1)saatavuus 2) vaikuttavuus 3) kustannustehokkuus. Näiden kolmen kriteerin kautta onnistumme tuottamaan terveys- ja sosiaalipalveluita ihmisille asianmukaisesti ilman uusia hallintorakennelmia ja lisääntyvää byrokratiaa – ihmisten hyvinvointia parantaen.

#28                Työ ja yrittäminen etusijalle yhteiskunnassa

Yrittämisen ja työllistämisen edellytyksiä on parannettava selkeästi ja päämäärätietoisesti. Aloittavan yrittäjän sosiaaliturvaa on kehitettävä ja työttömän siirtymistä yrittäjäksi helpotettava. Koeaikaa on pidennettävä 6 kuukauteen palkkaamisen riskien pienentämiseksi. Ensimmäisten työntekijöiden palkan sivukuluja on huojennettava ja paikallista sopimista lisättävä.

#29                Oikeaa osaamista eduskuntaan

Nyt tarvitaan vahvoja asiaosaajia eduskuntaan. Tarvitaan kansanedustajia, joilla on sydän arjessa ja pää tulevaisuudessa. Katso videoni Arkijärkeä eduskuntaan ja Asiapirkko eduskuntaan. 

 

#30                Päätä! – Malja äänestysoikeudelle

Äänestysoikeus ei ole itsestäänselvyys. Sen vuoksi toivon, että jokainen täysikäinen suomalainen käyttäisi tätä erityisoikeuttaan äänestää näissäkin vaaleissa. Äänestysaikaa on 8.-14.4. ennakkoon ja varsinaisena vaalipäivänä omassa asuinalueen vaalipaikassa sunnuntaina 19.4. kello 9-20.