*Kirjoitus on julkaistu 16.1. Kunnallislehdessä
Seppo Villa nosti Kunnallislehdessä 13.1. esiin erittäin tärkeän ja samalla yksinkertaisen tavan lisätä työllisyyttä Suomessa: kotitalousvähennyksen noston.
Kotitalousvähennyksen ylärajan pitäminen keinotekoisesti alhaalla vähentää palveluiden käyttöä ja sitä kautta palveluyritysten toimintamahdollisuuksia Suomessa. Lisäksi se lisää harmaata taloutta, ruuhkavuosiaan elävien lapsiperheiden kiirettä, vanhusten laitoshoidon tarvetta jne.
Jos kotitalousvähennyksen ylärajaa nostettaisiin merkittävästi, suomalaiset yksityistaloudet voisivat käyttää merkittäviäkin summia palveluiden ostoon. Huolestuneet kyseenalaistavat mallin, koska näiden osalta tuloverokertymä toki pienenisi. Samasta työstä kuitenkin maksettaisiin pääosin 24 % arvonlisävero ja edelleen työllistynyt yrittäjä maksaisi veroja yrityksestään tai palkastaan sekä työntekijät edelleen palkastaan veroa. Parasta mallissa olisi nuorten ja työttömien työllistyminen.
Suomessa itse tekemisestä on tehty loputon hyve. Vaikka työelämä vaatii monelta entistäkin enemmän tunteja ja tekemistä, silti pitäisi kaikista muistakin velvoitteista suoriutua itse. Me korkeakoulutamme nuoriamme ja samalla luomme odotusarvon, että koti ja auto pitäisi siivota ja korjata ihan itse.
Ainakin minä ilmoittaudun kotitalousvähennyksen noston puolestapuhujaksi. Sillä lisäämme kotimaista kysyntää, parannamme työllisyyttä, parannamme verokertymää, vähennämme harmaata taloutta, voimme keskittyä omiin osaamisalueisiimme ja todennäköisesti pidennämme myös monen ikääntyvän mahdollisuuksia asua pidempään kotona. On kovin hankala nähdä, keneltä kotitalousvähennysoikeuden kasvattaminen olisi pois?