Kassat korvaamaan sairauspäivien ansiomenetyksiä

*Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 11.10.2015

Helsingin Sanomissa on käyty keskustelua sairauspäiväkarenssista. Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Anna-Maija Lehto (HS Vieraskynä 9. 10.) vetosi tutkimustuloksiin, joiden mukaan karenssi murentaa luottamuksen työpaikoilla.

Tutkimustuloksia voi käyttää lähes rajattomasti perustellakseen omaa kantaansa. Lehdon kirjoitus oli erinomaisen ristiriitainen erityisesti siinä, että karenssi loisi valtavaa epätasa-arvoa palkansaajaryhmien välille.

Lehdon mukaan ne, joilla ei ole mahdollisuutta etätöihin ja muuhun töiden järjestelyyn, kärsivät karenssista enemmän kuin esimerkiksi toimihenkilöt, joilla on mahdollisuus etätyöhön. Sinänsä tämä voi pitää paikkansa. Samassa kirjoituksessa Lehto kuitenkin kertoo tutkimuksista, joiden mukaan 28 prosenttia tutkituista tekee ylitöitä korvauksetta ja 65 prosenttia on työnantajan käytettävissä vapaa-ajallakin.

Ilman tutkimustakin on selvää, että juuri nämä etätyöhön vapautetut toimi- ja ylemmät toimihenkilöt ovat todennäköisimmin ilmaisen ylityön tekijöitä, jotka ovat työnantajansa käytettävissä myös vapaa-ajallaan. Epätasa-arvoa on siis jo nyt palkansaajaryhmien välillä – mutta se on päinvastaista kuin Lehto kirjoittaa.

Karenssista löytyy monipuolisempaakin tutkimustietoa, kuten Matti Paavonen (HS Vastaväite 10. 10.) kirjoitti. Ruotsissa karenssista on saatu monenlaista dataa, jota kannattaisi hyödyntää Suomessakin päätöksenteon tukena.

Karenssin synnyttämät ansionmenetykset voitaisiin korvata liittojen rinnalla olevien kassojen kautta, mikäli korvausta pidetään tarpeellisena kyseisessä liitossa ja sen kassassa. Tällöin olisi edes yksi peruste sille, että liittojen jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia.