Share |

Onnea Lieto!

Share |

Torstai 12.1.2017 - Sanna


*Kirjoitus on alunperin julakistu Varsinais-Suomen Y-lehdessä 12.1.

Varsinais-Suomen yritysmyönteisimmäksi kunnaksi on Kaarinan tilalle kirinyt Lieto. Saavutus on hieno, eikä se suinkaan tule pelkällä onnella tai tuurilla, vaan kovalla työllä.

Yritysmyönteisyys rakentuu varsin monelle seikalle, alkaen kunnan yleisestä ilmapiiristä niin kuntalaisten, virkamiesten kuin kuntapäättäjienkin keskuudessa. Se on kunnan, yrittäjäyhdistysten ja yritysten yhteispeliä. Se on myös alueellisten ja paikallisten toimijoiden yhteistyötä, sillä kaikkea ei voi, eikä kannata tehdä omalla porukalla.

Päivän Turun Sanomat suosittelee aiempaa äänikuningatarta Kaarinaa katsomaan peiliin. Kommentti on kaikessa totuudellisuudessan aiheellinen. Kymmenen vuotta sitten kehitetyt toimintamallit eivät ehkä enää palvele tässä ajassa.

Kaarinan kaupunginhallituksen 13 jäsenestä vain yksi on yrittäjä. Valtuutettujen osuus on suurempi, mutta Kaarina ei harjoita esimerkiksi päätöksenteossa systemaattista yritysvaikutusten arviointia.

Liedossa kuntaliitoksen jälkeenkin on vain yksi vahva yrittäjäyhdistys. Kaarinassa, joka tosin kooltaan on suurempi, on edelleen kaksi yhdistystä.

Kaarinassa kaupunki ja yrittäjät ovat yhdistäneet voimansa yhteiseen elinkeinoyhtiöön, joka tarjoaa monenlaista lähipalvelua paikallisille yrityksille. Kaarinan Kehitys on yksi Kaarinan yritysmyönteisyyden keskeisiä tekijöitä. Silti kentällä kuulee toiveita vielä maanläheisemmästä neuvonnasta tai yhteisprojekteista yritysten ja yhtiön välillä.

Kaupungin hankintapäätösten tekijät ovat avainasemassa. Tehdäänkö tarjouspyyntöjä tai kilpailutuksia, joiden kriteerit mahdollistavat hankinnat mahdollisimman kaukaa vai onko paikallisella pientoimijoilla mahdollisuuksia. Lakiin on turha vedota, sillä se antaa paljon mahdollisuuksia, joita on vaan osattava käyttää, jos paikallisyritysmyönteisyyttä vaan löytyy.

Yhä suurempi osa yrittäjistämme on itsensätyöllistäjiä, yksinyrittäjiä tai mikroyrityksiä, joiden osaaminen ja palvelutkin kulkevat pilvessä. Pilveä varten ei tarvita tonttia, hallia, eikä sorviakaan, vaan yhteisöllisiä muuntautuvia, kasvun mahdollistavia toimisto- ja työskentelytiloja. Lähimmät ratkaisut tällaiselle löytyvät Turusta, jossa taas ongelmaksi voivat muodostua logistiikka ja pysäköinti, kun kauempaa tultaessa tulee käyttäneeksi omaa autoa.

Kuntavaalivuotena toivoisi, että jokaisessa varsinaissuomalaisessa kunnassa olisi riittävästi yrittäjäehdokkaita – ja jatkossa valtuutettuja, myös avainpaikoilla. Ehdokkaiden pitäisi myös muistaa yhteistyön merkitys laajemmin kuin omassa kotikunnassa.

Meidän varsinaissuomalaisten menestystä ei lopulta ratkaista keskinäisellä kilpailulla vaan meidän on menestyttävä yhdessä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Siksi on kyettävä rakentamaan tulevaisuutta nimenomaan yhdessä, kunta- tai yhdistysrajat välillä unohtaen. Harva yrittäjä hyötyy uudesta komeasta tiestä, jos se päättyy oman kunnan rajalle.

Avainsanat: Yrittäjyys, Varsinais-Suomi


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini