Naisen paikka

Sunnuntai 29.1.2017 - Sanna


On tässä nyt jo vuosia, vuosikymmeniäkin ehditty tuumailla tätä vanhempainvapaiden kustannusten jakamista tasaisemmin. Pieniä parannuksia on toki tehtykin, mutta todelliset uudistukset eivät oikein tunnu etenevän.

Varsin monen lapsiperheen toiveena on ollut jo pitkään siirtyminen Ruotsin malliin, jossa vanhampainvapaat jaetaan periaatteella 6+6+6, jossa kummankin vanhemman tulee käyttää vähintään yksi jakso. Nykyään Suomessa käytetään mallia 4+6, jossa äitiysvapaata on 4 kuukautta, vanhempainvapaata 6 kuukautta. Lisäksi on mahdollista hoitaa lasta kolme vuotiaaksi asti kotona kotihoidontuen turvin. Viimeisimpänä on Suomeen esitetty malliksi 5+5+5 ja erillisestä kotihoidontuesta luopumista.

Viime vuosina ollaan jouduttu leikkaamaan lapsilisiä ja nostamaan päivähoidon maksuja. Asuminen ja liikkuminen eivät ole halventuneet, joten totuus on, että pieni- ja keskituloiset lapsiperheet ovat taloudellisesti kovilla.

Perjantaina 20.1. Anne Berner (kesk.) tuli julkisuuteen liikenneverkkoselvityksellään, jonka taustakeskustelut muiden hallituspuolueiden kanssa jäivät tekemättä. Esityksessä on mukana hyviä ja huonoja toimenpiteitä, mutta suurin poru nousi kuitenkin autoverosta luopumisesta.

Autokauppiaat ovat antaneet mitä moninaisempia lausuntoja tilanteeseen. Bernerin esitys on ollut ”vastuuton”, autokaupoissa on muutaman päivän ajan ollut ”pirun hiljaista” ja Helsingin Sanomien (29.1.) autokauppiailta saaman tiedon mukaan ”uusien autojen kauppa romahti neljänä päivänä 52 prosenttia”.

Samaan aikaan Suomessa syntyvyys on romahtanut lähes 10 prosenttia vuoden 2010 yli 60 000 vauvan tasosta. Vertailun aikaikkuna, kuusi vuotta, on huomattavasti olennaisempi kuin neljä päivää. Kuolleiden määrä ylitti kuluneella viikolla syntyvien määrän Suomessa.

Naiset voisivatkin hyvin antaa lausuntoja medialle, että vanhempainvapaamallin uudistamisen hitauden ja lapsiperheitä rokottavien säästöjen vuoksi makuuhuoneissa kautta maan on ollut ”pirun hiljaista”. Vauvojen määrä on ”romahtanut”.

Vaikka autoverosta luopuminen, saati liikenneverkon yhtiöittäminen eivät näillä tiedoin ole toteuttamiskelpoisia esityksiä, ihmetyttää minua silti asioiden ja alojen saama huomio ja painoarvo. Syntyvyyden romahtamisen merkitys Suomen kansantaloudelle taitaa sittenkin olla merkityksellisempi kuin autokaupan kehitys neljän päivän aikana.

Väkisinkin hiipii mieleen, että vaikuttavatko liikenneministerin sukupuoli ja tausta yritysmaailmassa politiikan sijaan asioiden synnyttämään vastaanottoon. Entä uudistusten kohteena olevan alan sukupuolipainotus verrattuna esimerkiksi hoiva-alaan. Jännä nähdä, onko Suomi juurikaan muuttunut vuodesta 2003.