Share |

Kaarinalainen koulu vetovoimatekijäksi

Share |

Perjantai 18.8.2017 - Sanna


Kaarinassa on pohdittu päät puhki, miten selvitä monimutkaisista sisäilmaongelmista eri kouluissamme. Samaan aikaan vähemmälle huomiolle on keskusteluissa jäänyt se, mitä seinien sisäpuolella tapahtuu.

Tärkeä kehityskohde kouluissamme on viestintä, jota pitäisi kehittää yhteiskunnassa tapahtuvan muutoksen tahdissa; muutama Wilma-viesti vuodessa ei riitä. Koulun arjesta pitäisi viestiä aktiivisesti tai mieluiten proaktiivisesti.

Konkreettisena esimerkkinä ovat lukujärjestykset. Koululaiset Turussa saivat lukujärjestyksen ennen juhannusta, täällä Kaarinassa viikkoa ennen koulun alkua tai peräti koulun alkaessa. Perheiden arjen suunnittelu olisi helpompaa, kun edes päivien kesto olisi mahdollisimman ajoissa selvillä.

Kouluruokailusta puhutaan meillä liian vähän. Esimerkiksi Sodankylässä koulut päättivät hankkia kaiken mahdollisen lähituottajilta. Täällä ei ole tietoa, syökö lapseni brasilialaista lihaa, hollantilaisia kananmunia tai ulkomaisia kasviksia suomalaisten kasvisten, marjojen ja juuresten sesonkiaikaan.

Ruokailuun varataan kouluissa 15-20 minuuttia. Ruokatunti voisi olla nimensä mukaisesti yksi oppitunti, jonka aikana keskusteltaisiin ruuan alkuperästä, valmistuksesta, kulttuureista ja samalla opittaisiin keskustelu- ja pöytätapoja. Pöytätavat eivät kehity, jos ruoka pitää ahmia kiireellä hiljaa istuen.  

Liikunta on monelle ryhmälle keskitetty yhteen päivään viikossa, vaikka koululiikuntaa saisi olla tunti päivässä. Koulupäivä voisi päättyä liikuntaan, jolloin aikaa ei tarvitsisi aina varata suihkuun ym. Liikuntaa voisi sisällyttää myös muihin oppiaineisiin, lähtemällä säännöllisesti ilman sisäilmaongelmiakin lähimetsiin ja luontoon oppimaan eri aineita. Talvella taas luistinradan jäädytystä pakkasella ei pidä odottaa useita päiviä, vaan jää pitäisi saada käyttöön vuorokaudessa.

Kielten opiskelun aloitus mahdollisimman varhain edistää kielen oppimista. Kaarina ei ole mukana kokeilussa, jossa vieraan kielen opetus alkaa jo ensimmäiseltä luokalta. Tähän kannattaisi panostaa lukuvuotta 2018-2019 ajatellen ja lisäksi alakoulussa valittavia kieliä saisi olla muitakin kuin englanti ja ruotsi. Toki pienet yksiköt ovat monesti este valinnaisuudelle, kun halukkaita ei tule tarpeeksi. Voisivatko sähköiset kanavat olla tässä avuksi?

Koulujen fyysinen ympäristö on saatava kuntoon ja kaikille koululaisillemme turvallinen koulu, mutta samalla on ylläpidettävä keskustelua siitä, millaista haluamme kaarinalaisen perusopetuksen ja lapsiperheiden arjen olevan. Mukavaa, jos Suomessa olisi useampikin Kaarinan malli käytössä ja lapsiperheiden hyvä arki tunnettaisiin laajalti vetovoimatekijänä. 

Avainsanat: Kaarina, Koulut, Lapset


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini