Maan tapa

Kävin yläasteeni Suomen toiseksi suurimmassa koulussa, Liedon-Tarvasjoen yläasteella, jossa rinnakkaisluokkia oli peräti 10. Yhdelläkän luokkaretkellä tai leirillä en muista aikuisten olleen humalassa. En myöskään muista edes kuulleeni, että yksikään opettaja olisi seksuaalisesti ahdistellut oppilaita, jos hieman tarpeettoman pitkiä katseita esimerkiksi rinnan korkeudelle ei sentään tähän kategoriaan lasketa. Törkeät puheetkaan eivät ole ylittäneet muistin rajaa, joten tuskin se on kovin yleistä ollut.

En sitten tiedä, oliko oma kouluni tai luokkani jokin erikoislaatuinen poikkeus, mutta ajatus, että opettajien epäasiallinen käytös olisi ollut "maan tapa" ei tee oikeutta ainakaan omille yläasteaikojen opettajilleni, eikä edes omille kouluajan muistoille. Minusta yläasteaikojen opettajat olivat aikuisia ja vieläpä turvallisia aikuisia. Kouluun oli kiva mennä.

Näissä seksuaalisissa ahdistelu- ja hyväksikäyttöasioissa on muistettava, että uhrien lisäksi ympärillä ovat myös luokkakaverit, perheet ja työyhteisö, jossa asiat tapahtuvat. Ja esimerkiksi työyhteisölle asia voi olla todella raskas, jos jokaista tietyn ikäistä ja sukupuolista opettajaa aletaan epäillä epäasiallisesta käytöksestä.

Haluan siis sanoa, että asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä ja avoimesti. Asioihin on reagoitava siellä, missä vääryyksiä on tapahtunut, eikä vain päiviteltävä asiaa yleisesti. Uhrien kokemaa vääryyttä ei paranna tai lohduta se, että asioita koitetaan painaa villaisella pitämällä niitä vanhentuneina tai ajan ilmiönä.

Minusta on hienoa, miten asiaan on suhtauduttu nyt Turun kaupungissa muun muassa kaupunginjohtaja Minna Arven toimesta. Turkulaiset koulut ovat lähettäneet asiasta avoimesti tiedotteita. Toivottavasti Kaarina toimii tarvittaessa samoin!