Share |

Yhteinen ateriamme

Share |

Tiistai 15.5.2018 klo 12:35


Vuonna 2012, kun pyrin ensi kertaa Kaarinan valtuuston, tärkeimmät arvoni olivat lapset ja leipä. Leivällä tarkoitin symbolisesti työtä ja yrittäjyyttä, mutta myös puhdasta kotimaista ruokaa ja yhteisiä aterioita. Nämä arvot ovat edelleen vahvasti läsnä politiikan arjessa. 

Olen usein kirjoittanut peruskoulusta ja ruokailun merkityksestä. Minusta ruokatunti voisi olla yksi oppitunti: niin monia tärkeitä taitoja opitaan juuri yhteisellä aterialla. Usklatanen sanoa, että sivistyksen näkökulmasta jopa tärkeimpiä. Siellä opitaan pöytätapoja, keskustelutaitoja, ruuan alkuperästä ja valmistustavoista sekä mahdollisesti myös muista kulttuureista ja heidän ruokatavoistaan. 

Samaan aikaan olemme Kaarinassa joutuneet evakuoimaan Hovirinnan koulujen pienet oppilaat parakkeihin. Parakeissa syödään luokissa ja käytännön vuoksi ollaan päädytty käyttämään kertakäyttöastioita. 

Pyysin asiasta lisäselvitystä hallitukseen ja toistaiseksi Hovirinnan väistötiloissa jatketaan kertakäyttöastioilla. 

Moni kenties ajattelee, että mitäpä tuosta. Kyse on vain väliaikaisratkaisusta, eikö vaan. 

Tämä väliaikaisratkaisu voi tarkoittaa puolta koko alakouluiästä. Millaiset muistikuvat juuri ruokailusta jää näille oppilaille?

Kysymys ei ole pelkästään muistikuvista ja muistoista. Kertakäyttöastiat ovat ristiriidassa opetussuunnitelman tavoitteiden kanssa. Vai millaisia kulttuurisia tavoitteita me tällä saavutamme: opettamalla lapsia lapioimaan ruokaa kuin ruokaa muovilusikalla suuhunsa, kun muovisella veitsellä ei leikkaaminen onnistu. 

Kysymys on myös ekologisuudesta. Miten me opetamme jätteiden vähentämistä ja kestävää kehitystä syömällä kertakäyttöastioista? Millainen jätemäärä tästä syntyykään. 

Kysymys on myös lasten terveydestä ja turvallisuudesta. Kiihtyvällä tahdilla tiedeyhteisöt puhuvat muovien haitoista ihmisille. Kertakäyttöastiat joko ovat muovisia tai ne on pinnoitettu muovilla. Lämpimän ruuan myötä muovista irtoaa mahdollisesti muun muassa ftalaatteja. Nämä ovat hormonihäirikköjä, jotka voivat suurina määrinä aiheuttaa lapsettomuutta ja monia eri sairauksia. Tätä emme varmuudella tiedä, mutta riski on olemassa. 

Itse en halua olla hyväksymässä tällaista käytäntöä. Se voi kuulostaa pieneltä, mitättömältä asialta, mutta pohjimmiltaan on kysymys sivistyksestä; miten pitkälle me olemmekaan valmiit menemään käytännöllisyyden nimissä. 


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini