Vain muutaman klikkauksen tähden

Työhöni päätoimisena hallituksen puheenjohtajana kuuluvat erilaiset keskustelutilaisuudet. Olen ottanut tavaksi kysyä tilaisuuksien aluksi, kuinka moni on kuullut tai lukenut jotain negatiivista Varhasta. Poikkeuksetta kaikkien kädet nousevat. Kun seuraavaksi kysyn, kuinka moni on saanut meiltä huonoa palvelua, vain muutama käsi nousee.

Tämä kuvastaa murheellisella tavalla, mikä on mielikuvien ja todellisuuden välinen ero. Sama ero näkyy asiakastyytyväisyys- ja luottamusmittauksissa. Asiakastyytyväisyys on korkealla, luottamus alhaalla.

Ei siinä mitään, kyllä epäkohtia pitää nostaa esiin mediassa ja oman huonon kokemuksen voi jakaa sosiaalisessa mediassa. Mutta jos ihmiset hokevat, että lääkärin ei pääse, vaikka eivät ole edes aikaa yrittäneet varata, ollaan heikoilla jäillä.

Ensinnäkin harmittaa tietysti 23 500 työntekijämme ja samalla kaikkien hyvinvointialueiden työntekijöiden puolesta. Jokainen voi itse miettiä, miltä tuntuu käynnistää työpäivä lukemalla jälleen yksi kohu-uutinen aamun lehdestä liittyen omaan työnantajaan. Kohu-uutiset ovat harvoin asian ytimessä, vaan uutinen koskee nimenomaan yksittäisen asukkaan kokemaa ”vääryyttä”. Kun julkista keskustelua seuraa, tulee olo, että me olemme syyllisiä avioeroihin, kesäkiloihin, sisälle unohtuneisiin avaimiin ja ihan vaan yleiseen harmitukseen.

Kuka haluaisi työskennellä yleisenä sylkykuppina? Ihmisille syntyy käsitys, että työntekijämme, johto tai päättäjät jotenkin pahuuttamme, ilkeyttämme, ahneuttamme tai laiskuuttamme teemme uudistusta, jonka mittakaava on historiallisen suuri ja jota jokainen eduskunnan puolue on ollut vuorollaan työstämässä viimeiset 20 vuotta.

Pelkästään Varsinais-Suomessa yhdistettiin 34 organisaation palvelut, ihmiset, järjestelmät ja toimintakulttuuri vain yhdeksän (9!) kuukauden valmistelulla. Montako 2.5 miljardin euron, 23 500 työntekijän, yli kahden organisaation fuusiota on maailmassa tehty tässä aikaikkunassa? Kahden yrityksen yhdistymistä voidaan rakentaa parikin vuotta. Ei voi olla kenellekään yllätys, että kaikki ei ollut valmista 1.1. 2023 ja silti palvelut pyörivät täyttä häkää organisaatiomyllerryksestä huolimatta. On myös täysin selvää, että valmisteluvelkaa kurotaan yhä umpeen: yhtenäistämistä ja uudistamista riittää.

Kysymys on työntekijöiden lisäksi luottamuksesta. Ei pelkästään luottamuksesta ihmisiin vaan elintärkeisiin palveluihin terveyden ja turvan saralla. Kysymys on luottamuksesta yhteiskuntaan ja viranomaisiin. Jos tämä luottamus on perusteltua murentaa muutama klikkauksen tähden, edessä voi olla dystooppiset ajat yhteiskunnan turvallisuuden ja yhteiskuntarauhan osalta, tarvittavan osaamisen turvaamisesta sitten puhumattakaan.