Terveisiä hyvinvointialueelta

Puheeni Varhan aluevaltuustossa 25.9.2024

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, virkajohto ja muu yleisö

Valtioneuvosto julkaisi maanantaina rahoitustiedot vuodelle 2025, kuten hyvinvointialuejohtaja omassa puheenvuorossaan kertoi. Samalla kerrottiin kuudesta erityisen huolen alueesta. Varha ei ole niiden joukossa.

Eikä kuulukaan olla vaikka huolia toki meillä riittää. Kolmen prosentin lisäys aiemmin ennakoituun rahoitukseen vuodelle 2025 on tietysti iloinen uutinen meille, mutta katettavaa alijäämää meillä on tämän vuoden jälkeen yli 300 miljoonaa, joten mihinkään helpotuksiin säästöohjelmissa meillä ei ole varaa.

Kansantalouden näkökulmasta on tunnustettava, että 2,2 miljardin lisäys sotemenoihin on hurja summa, kun valtion budjetista jo lähes kolmannes kuluu sotepe-palveluihin. On uskallettava keskustella siitä, onko palvelulupaus suurempi kuin kansantalouden kantokyky?

Toisaalta, alueet ovat olleet suuren hallinnollisen myllerryksen lisäksi selkä seinää vasten kulujen kasvun osalta muun muassa keskitetyn palkkasopimuksen sisältämän 6-7% palkankorotusten, palkkaharmonisaation, kuntien toimitilojen 6% pääomavuokran ja inflaation sekä palkankorotusten myötä nousseiden ostopalvelukustannusten paineessa. Näihin kustannusten nousuihin emme ole voineet itse vaikuttaa.

Jotta Varhan haasteita ja taloustilannetta voi ymmärtää, on mentävä ajassa vuoteen 2022. Käytännössä kaikki muut alueet jatkoivat vapaaehtoista valmistelua Sipilän hallituksen jälkeen, mutta ei Varsinais-Suomi. Kylmäkäynnistimme Varsinais-Suomessa hyvinvointialueen, jossa 34 organisaatiota, yli 23 000 ammattilaista, puolen miljoonan suomalaisen sotepe-palvelut, 2.4 miljardin budjetit, 48 asiakas- ja potilastietojärjestelmää fuusioitiin hyvinvointialueeksi VAIN 10 kuukauden valmistelulla. Jokainen, joka on joskus ollut mukana fuusioimassa kuntia tai esimerkiksi kahta yritystä, ymmärtää, että fuusion valmisteluun tarvitaan yleensä vuosi tai vuosia.

On siis varsinainen ihme, että näistä lähtökohdista huolimatta palvelut pyörivät 1.1.2023 alkaen ilman katkoksia. Jos erityisen huolen alueiden lisäksi ministeriö listaisi tähtisuoriutujat, Varha seisoisi palkintopallilla.

160 miljoonan alijäämää on syytä suhteuttaa esimerkiksi kuntien vastaaviin alijäämiin. Turku ennakoi 36 miljoonaan alijäämää tälle vuodelle. Varhan kokoon suhteutettuna se tarkoittaisi meillä 100 miljoonan alijäämää. Oman kotikaupunkini Kaarinan vastaava alijäämä Varhaan skaalattuna olisi 30 miljoonaa. Kunnat edustavat vakiintuneita organisaatioita, joissa ei ole käynnistyksen haasteita, erilaisia organisaatiokulttuureita ja järjestelmiä yhtenäistettävänä.

Mutta mitä me sitten voimme tehdä 160 miljoonan alijäämälle. Miten me saamme ensi vuonna pään pinnan päälle ja alijäämän taittumaan ylijäämäksi. Valmisteluvelka ja tarpeenmukaista matalampi rahoitus rasittavat meitä vielä lähivuosina. Toisaalta, yhdistymisestä on saatavilla myös niin sanottuja matalalla roikkuvia hedelmiä enemmän meillä kuin 10 vuotta toimineissa kuntayhtymissä.

Me olemme jäntevöittäneet palveluverkkoa, digipalvelut ovat käynnistyneet portaittain tämän vuoden aikana, perustason palveluihin pääsy on parantunut, hoidon jatkuvuuteen ollaan panostettu omatiimimallilla, hallintoa ja organisaatiota ollaan selkeytetty ja tiivistetty, asiakas- ja potilastietojärjestelmät yhtenäistyvät ensi vuoden aikana.

Hyvinvointialueita koskevan julkisen keskustelun lempilapsia ovat palkat ja hallintohimmelit: olemme rakentaneet kalliita hallintohimmeleitä. Pitäisikö hyvinvointialuejohtajan olla 23 500 työntekijämme suora esihenkilö? Kuinka monessa Suomen kunnassa valtuustojen kokoa pienennettiin, kun budjeteista ja henkilöstöstä yli puolet siirtyi hyvinvointialueelle? Onko muutos vaikuttanut palkkoihin kunnissa? Onko kuntien hallintoa karsittu puoleen? Vertailun vuoksi, kuntien toimintamenot ovat Varsinais-Suomessa tänä vuonna 1.8 miljardia kun meillä 2.5 miljardia. Valtuutettuja on Varsinais-Suomen kunnissa yhteensä 859 henkilöä kun meillä on 79.

On sanomattakin selvää, että niin kunnissa kuin hyvinvointialueilla on tehtävä jatkuvaa arviointia riittävästä hallinnosta, järkevistä resursseista ja kohtuullisesta palkkatasosta. Digitalisaatio, teknologia ja tekoäly muuttavat työtämme joka päivä, emmekä voi säilyttää ”faksaamoja” uuden toimintatavan rinnalla.

Kun katsomme lähitulevaisuuteen, tärkeimpiä tehtäviämme edellä mainitun lisäksi on ketterän johtamisjärjestelmän rakentaminen. Ketkä ohjaavat taloutta ja toimintaa, mille organisaatiotasolle saakka. Kenen vastuulla on hankintojen hallinta, miten ja kuka kehittää toimintaa. Talouden ja toiminnan ohjaus on osa jokapäiväistä työtä kaikilla organisaatiotasoilla. Se ei ole tilanteen toteamista osavuosikatsauksen yhteydessä vaan jatkuvaa työtä, jumputusta ja ohjausta. Osa toimivaa johtamisjärjestelmää on myös sujuva, päällekkäisyyksiä välttävä toimielinmalli.

Tärkeä keskeinen tavoitteemme on yksikkökustannusten selvittäminen. Vain tiedolla voimme johtaa paremmin. Iso kiitos kattavista ympärivuorokautisen hoivan yksikkökustannuksista Turun Sanomissa Hali ry:lle. Ensi kerralla olette lämpimästi tervetulleita kertomaan tuloksista meille jo etukäteen, jotta mahdolliset virheet voidaan korjata yhdessä. Meidän tulee tietysti pystyä myös itse laskemaan yksikkökustannukset kaikista toiminnoistamme.

Kolmas ja ehkä tärkein tavoite on suunniteltujen toimenpiteiden toimeenpano. Se on aina suunnittelua vaikeampaa.

Mikä kuitenkin tärkeintä hyvinvointialueella, ovat tietysti palvelut. Niitä varten olemme olemassa. Sidosryhmätilaisuuksissa aloitan kysymällä kuinka moni on kuullut tai lukenut jotain negatiivista Varhasta. Kaikki kädet nousevat. Kun kysyn, kuinka monella on omakohtaisia huonoja kokemuksia Varhan palveluista itse tai läheisten osalta, vain muutama käsi nousee. Tämä kuvaa mielikuvien ja todellisuuden välistä kuilua. Samaa tulosta tukevat asiakaspalautteemme. Ne ovat varsin hyviä, kunhan palveluihin vaan pääsee.