Vaikuttavuuden mittaamisesta

Maanantai 11.11.2024 klo 16.02


Vaikuttavuus ja sen mittaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa on yksi kuumimmista perunoista hyvinvointialueilla: miten mitata palveluiden vaikuttavuutta. Tai oli ennen kuin taloushaasteet nousivat agendalla ykköseksi.

Mediassa ollaan uutisoitu vertailuja yksityisen ja julkisen sektorin lääkärivastaanottojen määristä. Siinä, missä julkinen ottaa vastaan 6-8 potilasta päivässä, yksityisellä luvut ovat tuplat tai jopa triplat. Yhdeksi selitykseksi tälle on haettu erilaista potilasainesta.

Asiakasmäärien mittaaminen on yksi olennainen mittari, eikä sitä kannata kategorisesti aliarvioida. Erityisen hedelmällistä mittarin seuraaminen on julkisten yksikköjen kesken; eroja nimittäin löytyy valtavasti. Selittäviä tekijöitä ovat erilaisen asiakaskunnan ohella hoidon jatkuvuus tai jatkumattomuus, johtaminen, kokeneempien ammattilaisten tuen saatavuus sekä asiakastyön seuranta ja ohjaus arjessa.

Omatiimimallit ja niiden kattavuus antavat lisäinformaatiota käyntimääriin. Esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueella 65% väestöstä kuuluu omatiimimallin piiriin. Mallissa on vielä paljon kehitettävää, mutta selkeällä, järkevän kokoisella ja rakenteisella väestövastuulla, omatiimimallilla voidaan saavuttaa monenlaisia hyötyjä hoidon jatkuvuudesta kustannustehokkuuteen, hoidon laatuun, asiakaskokemukseen, työn mielekkyyteen, veto- ja pitovoimaan sekä organisaation oppimiseen eli nimenomaan vaikuttavuuteen. Omatiimi- tai oma työntekijämallia voidaan soveltaa myös muun muassa perhekeskuksissa, aikuissosiaalityössä, ikääntyneiden ja vammaisten palveluissa.

Asiakasmäärien ja omatiimimallien kattavuuden ohella asiakastyötä tekevien kontaktiaikaa asiakkaiden ja potilaiden kanssa pitäisi alkaa systemaattisesti mittaamaan. On aivan keskeistä hyvinvointialueiden onnistumiselle ja palveluiden vaikuttavuudelle mitata kontaktiaikaa kaikissa palveluissa. Tämä tarkoittaa niin ikääntyneiden kotihoitoa, ympärivuorokautista hoivaa, perhekeskusten neuvola- ja oppilashuollon työntekijöitä, lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä, suun terveydenhuoltoa, kuin sote-keskusten ja sairaaloiden asiakastyötä.

Kun kontaktiaikaa eri palveluissa on mitattu ensimmäinen jakso, lukuja on ryhdyttävä vertaamaan toiminnoittain alueiden kesken sekä asetettava eri palveluille omat tavoiteajat. On helppo löytää sata argumenttia, miksi määrä ei korvaa laatua, mutta lopulta olennaisintahan on juuri asiakkaiden kanssa käytetty aika asiakastyössä. Kun tätä ryhdytään seuraamaan, se ohjaa ammattilaisia ja ajankäyttöä asiakkaiden pariin. Kotihoidossa tai ympärivuorokautisessa hoidossa ryhdyttänee esimerkiksi kirjauksia tekemään asiakkaan seurassa yhdessä keskustellen, ei erillisessä kirjauskammiossa.

Asiakasmäärät, omatiimi- tai oma yhteyshenkilömallin kattavuus, asiakkaiden kanssa vietetty kontaktiaika sekä palvelutarpeiden muutokset tietyllä aikajänteellä luovat yhdessä moniulotteisen kuvan eri palveluiden vaikuttavuudesta. Lisäämällä tähän asiakastyytyväisyysmittauksen ja kustannustiedot, ollaan jo varsin pitkällä kokonaisvaltaisen vaikuttavuusmittauksen kanssa.

Avainsanat: Vaikuttavuus, Asiakas, Hyvinvointialue