Hyvinvointia ja elinvoimaa Kaarinaan

Lauantai 12.4.2025

Vuoden 2023 alussa syntyivät upouudet hyvinvointialueet. Alueille yhdistettiin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut kunnista ja sairaanhoitopiiristä. Hyvinvointialue on sinänsä hieman harhaanjohtava nimi, sillä hyvinvointialueilla hoidetaan sairauksia, pelastetaan ihmisiä onnettomuuksista ja tarjotaan hoivaa tai turvaa, kun ei kotona pärjää. On kaunis ajatus, että alueet tuottaisivat hyvinvointia, parhaimmillaan kuitenkin alueella ehkäistään sairauksia, onnettomuuksia ja ongelmia.

Kunnat sen sijaan ovat vastuussa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä ”kaikesta hyvästä” siis asumisesta, liikenteestä, päiväkodeista, kouluista, liikuntapaikoista, harrastusmahdollisuuksista ja kulttuurista. Mutta  mistä hyvinvointi ja elinvoima kotikaupungissa syntyy?

Koronavuosina aloimme tuulettaa puolison kanssa päätämme pitkillä kävelylenkeillä lähimetsiin. Koronan jälkimainingeissa hankimme vielä koiranpennun. Liikkuminen luonnossa on jäänyt mieluisaksi tavaksi. Lähiluontoa pidänkin yhtenä tärkeimmistä hyvän arjen tekijöistä Kaarinassa. Jos ikkunasta ei näy mitään vihreää tai lähimpään puistoon tai metsään on viittä minuuttia pidempi matka, alan voida huonosti.

Lähiluontoa ovat myös uimarannat, kun merellisessä Kaarinassa ollaan. Kun istuin Kaarinan kaupunginhallituksessa 2017-2021, päätettiin Hovirintaan rakentaa rantasauna ja ravintola. Heti yli viisi vuotta myöhemmin sauna on vihdoin valmistumassa. Se ei kuitenkaan riitä. Littoisissa, Ala-Lemussa, Harvaluodossa ja nyt Hovirinnassa on rantasauna, jotka palvelevat myös talviuintipaikkoina. Piikkiön kyliltä talviuintipaikka puuttuu. Tuorlassa olisi Livian oppilaitoksen mailla rantaviivaa pitkälti, mutta ei kelvollista laituria tai saunaa. Pitäisikö Tuorlaan ryhtyä kehittämään seuraavaa talviuintipaikkaa ja samalla tehdä uusi vierasvenelaituri Tuorlassa vierailijoille sekä oppilaitoksen käyttöön.

Laituria voitaisiin hyödyntää myös vesibussin liikennöintiin. Kaarina sijaitsee Saariston rengastien portilla, mutta emme mitenkään hyödynnä läpikulkevia matkailijoita. Tuorlassa voisi olla rengastien lähtöportti, josta pääsisi vesibussilla Kuusiston linnaraunioille. Näin tärkein nähtävyytemme sidottaisiin osaksi rengastietä ilman Linnarauniotien edestakaista liikennettä. Se myös sitoisi Tuorlan ja Kuusiston kartanot toisiinsa hienolla tavalla.

Olemme aikanaan tehneet valtuustoaloitteen maisemareitistä Hovirinnasta Piikkiöön. Rauhalinnan, Tuorlan ja Raadelman osalta kevyenliikenteen reitti on jo luontevasti olemassa. Olisiko reitti mahdollista yhdistää Piikkiön uusittuun lintutorniin ja siitä edelleen Piikkiön keskustaan. Piikkiön keskustasta taas pyöräreitti kulkee Pukkilan kautta Littoisiin ja Littoisista edelleen Turkuun, Lietoon tai Kaarinan keskustaan. Tuorlasta löytyy myös esteetön luontopolku ja sinne on suunniteltu talvisin myös hiihtolatu. Tuorlassa olisi hyvä alku myös alppiruusupuistolle.

Lähiluonnon lisäksi hyvinvointia tukevat kuntopolut, kuntoportaat, urheilukentät, palloilukentät ja ulkokuntosalit. Kaikkia näitä löytyy kivasti koko Kaarinan alueelta. Hyvinvointia tukevat myös sisäliikuntamahdollisuudet uimahallista kuntosaleihin, palloiluhallista tenniskeskukseen. Kaupungin rinnalla liikuntamahdollisuuksia luovat yhdistykset ja yritykset.

Liikunnan lisäksi tarvitaan myös kulttuuria. Kulttuurin ehkä tutuin tarjonta löytyy kirjastoista. Miten kirjastoa tulee kehittää tulevaisuudessa? Sähköiset kirjat, kirjastojen tapahtumat, yhdistysten käyttöön tarjottavat kokoontumistilat, mutta mitä muuta? Kulttuuria ovat myös taidenäyttelyt, konsertit, Kaarina-teatterin ensiluokkainen tarjonta ja Kino Piispanristin elokuvat. Kaarina järjestää maineikkaan Runo-Kaarina kilpailun. Voisiko runouden tai kirjallisuuden ympärille kehittää uuden tapahtuman Kaarinaan tai Kuusiston linnaraunioille Kaarinan musiikkijuhlat elokuun iltoihin Saariston rock-meiningin rinnalle?

Kulttuuri yhdistyy luontevasti lähimatkailuun. Saariston rengastie tarjoaisi matkailulle hyvän alustan ja brändin. Tuorlasta pitäisi tehdä matkailun helmi Kaarinalle. Toki Tuorlan tilukset ovat Livian oppilaitoksen käytössä, mutta matkailu ja oppilaitostoiminta sopisivat kyllä samalle alueelle. Tuorlasta löytyy myös Väisälän avaruuspuisto. Alueelle voitaisiin houkutella uusia yrityksiä esimerkiksi pyörävuokrausta ja melontakeskus. Alueella voitaisiin järjestää erilaisia kesätapahtumia.

Hyvinvointi ja elinvoima syntyvät myös yhteisöllisyydestä. Kunnalla ei ole varaa järjestää kaikkea mahdollista. Tarvitaan yrityksiä, jotka tuottavat palveluita sekä asukkaita, jotka niitä käyttävät. Tarvitaan asukkaita, yrityksiä ja yhdistyksiä, jotka luovat uutta, yhdistävät ihmisiä ja pitävät pöhinää päällä.  

Jotta asukkaat viihtyvät Kaarinassa, asumisen on oltava miellyttävää, toimivaa ja järkevän hintaista. Asumisen lisäksi tarvitaan toimivia liikenneyhteyksiä niin yksityisautoille, kevyelle liikenteelle kuin julkiselle liikenteellekin. Kaarina sijaitsee erinomaisessa paikassa kaikkea tätä ajatellen: meillä on moottoritie, ohikulkutie, uudet sillat ja yhteys saaristoon, pyöräilyetäisyys Turusta sekä mainiot julkisen liikenteen yhteydet Fölillä. Lähijunayhteys Salosta Piikkiön, Pukkilan ja Littoisten kautta Turkuun on selvityksessä. Raitiotietä Kaarinaan ei suunnitella.

Hyvää arkea! - Ehdolle kuntavaaleihin

Perjantai 14.2.2025

Olen lupautunut ehdolle kuntavaaleihin kotikaupungissani Kaarinassa.  Kunnilla ja hyvinvointialueella on yhteiset asukkaat ja asukkaiden hyvinvoinnista huolehtiminen on yhteinen tehtävä. En asetu ehdolle aluevaaleihin, vaan toivon voivani kehittää jatkossa arjen palveluita päättäjänä nimenomaan kunnan näkökulmasta. Pidän selkeimpänä olla päättäjänä joko alueella tai kunnassa. 

Hyvinvointialueiden aloittaessa 2023 kunnilta siirtyi noin puolet henkilöstöstä ja budjeteista alueille. Julkisessa keskustelussa vähäiselle huomiolle on jäänyt kuntien roolin muutos: millainen on uusi kunta. Kuntien uusi rooli painottuu vahvasti elinvoiman, asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja sivistyksen ympärille.

Kaiken päätöksenteon ja kunnan toiminnan on tähdättävä yhteen asiaan: asukkaiden, yritysten ja yhteisöiden hyvään arkeen. Hyvä arki rakentuu kolmelle tekijälle: hyvinvoinnin, terveyden ja sivistyksen edistämiselle, elinvoimaiselle asuinympäristölle ja terveelle taloudelle. 

Erityisesti minua kiinnostaa kuntapäätöksenteossa arjen toimivuus: harrastus-, sivistys- ja lähiluonnon mahdollisuudet, elinvoimainen ympäristö myös yrityksille ja toimivat liikenneyhteydet. Kunta on keskeisin tekijä näiden edistämisessä. Kuntien rooli ja asukkaiden arki muuttuvat myös teknologian kehittyessä: työn tekeminen on murroksessa monella tavalla. Pidän tärkeänä, että kunta kehittää myös asukkaiden osallisuutta osana teknologian kehitystä. Millainen on siis Kaarina 3.0?

Erityinen mielenkiinnon kohteeni on myös terve julkinen talous, joka syntyy työn ja yrittäjyyden, hyvinvoinnin sekä hyvän johtamisen yhtälöstä. Kuntien talouden ennustetaan tiukkenevan tulevina vuosina vaikka päättyneen vuoden tilinpäätökset ovat monessa kunnassa, kuten Kaarinassa, olleet vielä ylijäämäisiä. Kuntien organisaatioita on uskallettava tarkastella: kun puolet kunnasta lähtee, ei kaikki voi säilyä ennallaan.

Olen toiminut Kaarinan valtuutettuna vuosina 2013-2021, muun muassa hallituksen jäsenenä. Haluan olla kehittämässä Kaarina 3.0:aa yhdessä päättäjien, kunnan työntekijöiden, asukkaiden, yritysten ja järjestöjen kanssa. Kaiken keskipisteessä on oltava kaarinalaisten hyvä arki: lapsille, nuorille, työikäisille ja ikääntyneille, yritysten ja yhteisöiden elivoimaa unohtamatta. 

Mikä ihmeen elinvoima

Maanantai 3.4.2017 - Sanna

* Kirjoitus on julkaistu alkuperäisenä Y-lehden blogeissa. 

Tämän kevään kuntavaalien alla otsikoihin on noussut entistä enemmän elinvoima. Aiemmin on puhuttu elinkeinopolitiikasta, yritysvaikutuksista ja yritysmyönteisyydestä. Elinvoima on kuitenkin sanana laajempi ja kiteyttää oivallisesti sen, mitä syntyy lopputuloksena, kun kunnassa yritysasioita, palveluiden kehittämistä, infrastruktuuria, taloutta ja hyvinvointia kehitetään päämäärätietoisesti, osaavalla otteella.

Torikeskusteluissa menevätkin usein käsitteet sekaisin, kun kunnalta toivotaan toimenpiteitä lähikaupan tai postin säilyttämiseksi kylällä. Kunta ei sijaintipaikkapäätöksiä tee yksityisten yritysten puolesta, mutta kunta ja kuntapäättäjät edesauttavat mitä suurimmassa määrin palveluiden säilymistä taajamissa huolehtimalla niiden elinvoimaisuudesta.  

Kaksi tekijää, jotka itse nostin muun muassa Seutusanomien vaalipaneelissa 30.3. elinvoiman tärkeiksi tekijöiksi päätöksenteossa, ovat yhteistyö ja uudistumiskyky.

Yhteistyötä pitäisi kyetä tekemään monella eri tasolla. Yritysten kannattaa verkostoitua keskenään ja esimerkiksi kahvila ja kirjakauppa voivat siirtyä yhteen yhteiseen toimitilaan, jossa kumpikin yrittäjä huolehtii liikkeen ylläpidosta ja laajasta aukioloajasta yhdessä.

Yhteistyötä pitäisi tehdä enemmän kunnan ja yritysten välillä. Miksi kunnan kirjastossa ei voi olla yksityistä kahvilaa palveluita parantamassa? Yritysten ja kunnan yhteisellä kokeilukulttuurilla löydetään kenties kokonaan uusia tapoja tuottaa palveluita. Kuntien pitäisikin määritellä tietty summa budjetista, joilla vuosittain edistetään kokonaan uudenlaisia kokeiluita. Jos ollaan pelkkien kilpailutusten varassa, kunta tilaa vain sitä, minkä se jo tuntee. Uudet ratkaisut jäävät kokonaan kilpailutusten ulkopuolelle.

Yhteistyötä tulevaisuuden kunnassa tehdään tiiviisti myös kuntalaisten kanssa. Sähköiset kanavat avaavat reaaliaikaisen ja helppokäyttöisen foorumin, jossa mielipiteitä liikennejärjestelyistä tai kuntalaisten havaitsemia ongelmakohtia on helppo ilmoittaa ja kommentoida.

Yhteistyötä pitää mitä suurimmassa määrin tehdä myös muiden kuntien kanssa. Jos Varsinais-Suomessa jatketaan takavuosien muut vastaan Turku -meiningillä, me emme ole osa Suomen kasvukolmiota, vaan katsomme visusti sivusta, kun Helsinki ja Tampere kehittyvät. Nurkkakuntaisuuteen ja omahyväisyyteen ei siis kellään pitäisi nyt olla varaa!

Uudistumiskyvyllä taas tarkoitan herkkyyttä reagoida muutoksiin, heikkoihinkin signaaleihin ja elämistä vahvasti ajassa. Jos esimerkiksi suurin osa uusista yrityksistä on asiantuntijayrityksiä, joiden palvelut sijaitsevat pilvessä, tonttikaavoitus ja halliliiketoiminta eivät ehkä olekaan enää keskeisimpiä työkaluja elinvoiman ylläpitämiseksi. Yrityksen tarvitsevat toisenlaisia alustoja kasvulle ja kehitykselleen.

Jos tyytyväisenä olla öllötetään saavutettujen etujen ja menestyksen keskellä, verorahat valuvat ennen pitkää vanhojen, kallistuvien rakenteiden ylläpitoon ja samalla palvelut heikkenevät, verot nousevat. On selvää, että jatkuvasti nousevat veroäyrit, jäykät palvelurakenteet ja kutistuva palvelutarjonta eivät lisää kunnan elinvoimaa - eikä vetovoimaa.

Elinvoima on käsitteenä innostava ja se voidaan ymmärtää varsin laajasti kuntalaisten, yritysten ja ympäristön elinvoimana. Ei siis mikään vähäpätöinen tehtävä tuleville kuntapäättäjille!