Matalan kynnyksen mielenterveysohjelma

Tiistai 1.6.2021

17.5. JÄTETTY VALTUUSTOALOITE MATALAN KYNNYKSEN MIELENTERVEYSOHJELMASTA KAARINAAN

Koronarajoitukset ovat kurittaneet eniten lapsia, nuoria, ikääntyneitä ja yksinäisiä ihmisiä kaikissa ikäluokissa. Samaan aikaan muun muassa TYKS:n nuorisopsykiatrinen osasto on ruuhkautunut pahasti ja mielenterveyden haasteiden sekä avun tarve kasvaa, mitä pidempään rajoituksia joudutaan jatkamaan.

Poikkeustilan aiheuttamia psyykkisiä haasteita voidaan ryhtyä hoitamaan mahdollisimman nopeasti, jos tahtoa ja resursseja löytyy. Toivomme, että Kaarinan kaupungissa laaditaan nopealla aikataululla matalan kynnyksen mielenterveysohjelma, jonka avulla ennaltaehkäistään isompia psyykkisiä ongelmia syntymästä ja raskaamman palvelutarpeen kehittymistä.

Käytännössä mielenterveysohjelman turvin voitaisiin tarjota lyhytkestoista, yhdestä viiteen kertaan, keskusteluapua ammattilaisen kanssa ilman psykiatrista lausuntoa tai muita diagnooseja. Keskusteluapua olisi tarjolla mahdollisimman lyhyellä odotusajalla myös muuna kuin virka-aikana ja koulujen lukuvuoden ulkopuolella etävastaanottoja hyödyntäen.

Mielenterveysohjelman pohjalta arvioidaan mahdollisen lisämäärärahan tarve, jonka kaupunginvaltuusto päättää ohjelman valmistuttua, kuitenkin lokakuun 2021 loppuun mennessä.

Avainsanat: Kaarina, Mielenterveys, Nuoret, Korona, Digitalisaatio

Esimerkillä johtamista?

Lauantai 14.11.2020

Kaarinan kaupunginvaltuusto kokoontuu fyysisesti tulevana maanantaina 16.11. Samaan aikaan muun muassa Turku, Lieto, Naantali ja Parainen järjestävät etäkokouksia. 

Vuonna 2019 uudistettiin Kaarinan kaupungin hallintosääntöä. Tuolloin ajoin vahvasti hallintosääntön sähköisten kokousten mahdollistamista. Esitystä vastustettiin tuolloin kiihkeästi, mutta se lopulta hyväksyttiin. Poiketen monesta muusta kunnasta ja kuntayhtymästä, Kaarinassa ei tarvinnut tehdä muutoksia hallintosääntöön viime keväänä, kun koronapandemia alkoi. 

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on ilmoittanut, että koronatilanne on Varsinais-Suomessa hankalassa kiihtymisvaiheessa ja nyt tarvittaisiin kaikkia mahdollisia toimenpiteitä leviämisen estämiseksi. Fyysisiä tapaamisia toivotaan vältettävän ja esimerkiksi Uudellamaalla on jo rajoitettu tapaamiset alle 10 hengen kokoisiksi. 

Pyynnöistä ja toiveista huolimatta Kaarinan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja on päättänyt pitää noin 60 hengen kokouksen fyysisenä. Kokouksessa tarjoillaan ruoka. Valtuuston osalta suhtautuminen etäkokouksiin on ollut koko pandemian ajan hankalaa. Turun Sanomissa (14.11.) valtuuston puheenjohtaja Jere Järvinen (SDP) kehottaa kutsumaan varavaltuutetun paikalle, jos ei itse uskalla kokoukseen tulla. 

Tekee todella mieli lainata Järvisen puoluetoveri Sanna Marinia, joka kehoitti kokoomusta keväällä häpeämään. Olisiko nyt jonkun muun aika hävetä? 

Luottamushenkilöt, jotka haluavat kantaa vastuuta toisten terveydestä, ovat itse riskiryhmää tai kotona on riskiryhmäläisiä, pitäisi luopua vaikuttamisesta vuoden ehkä tärkeimmässä kokouksessa, koska kokouksen toteutustapa ei noudata tämän hetken terveyssuosituksia ja on ilmiselvä riski koronan leviämiselle. 

On myös käsittämätöntä, miten Kaarinassa on vakuuteltu, että digitalisaation etunenässä mennään ja yhden 60 hengen kokouksen järjestäminen osoittautuu mahdottomaksi. Yritykset tekevät etäkokouksissa miljoonien kauppoja, korkeakouluissa opetetaan 20-200 opiskelijan ryhmiä etäteknologian kanssa joka päivä, webinaareihin ja tapahtumiin osallistuu satoja, ellei tuhansia ihmisiä ympäri maailman päivittäin. Kaarinassa emme kuitenkaan etäkokousta nyt pysty järjestämään. 

Kaupunginvaltuusto näyttää omalla toiminnallaan esimerkkiä kuntalaisille. Tästä touhusta välittyvä viesti on valitettavasti se, että ei tämä korona nyt niin vakavaa ole. Jatketaan me täällä entiseen malliin: mikään ei muuttua saa...

Avainsanat: Korona, Kaarina, Digitalisaatio, Johtaminen

Politiikassa on osattava myös luopua

Torstai 7.5.2020

Olen johtanut Kaarinan kokoomuksen valtuustoryhmää vuodesta 2016 saakka. Luovun tehtävästä kesäkuun valtuustossa.

Politiikassa, niin kuin elämässäkin, on tärkeää osata myös luopua. Minusta uudistuminen on politiikassa välttämätöntä, enkä halua olla se, joka pitää jostain asemasta kiinni liian pitkään. Vuosi ennen vaaleja on hyvä aika uuden henkilön ottaa homma haltuun. 

Istun toista kautta Kaarinan kaupunginvaltuustossa ja ensimmäistä kaupunginhallituksessa. Intohimoni vaikuttaa yhteisiin asioihin ei ole kadonnut. Polittiikka ei siis lähde minusta, eikä kalenteristanikaan, mutta haluan hoitaa vastuullani olevat tehtävät kunnolla. Aika on ollut tänä talvena kortilla, sillä työkuviot ovat muuttuneet talven aikana merkittävästi ja perheessämme on kolme lasta. 

Sain vedettäväkseni kokoomusryhmän varsin haastavassa tilanteessa, kun viime valtuustokaudella Kaarinassa muut puolueet eli niin kutsuttu ”seitsikko” olivat liittoutuneet keskenään ja kokoomus oli aika yksin. Myös sisäisesti oli eripuraa.

Otin periaatteekseni heti alusta saakka uuden ja avoimemman kulttuurin rakentamisen ryhmässämme. Minua on aina tökkinyt kabinetti- ja sanelupolitiikka. En usko, että tässä ajassa se enää mitenkään toimisi, että ryhmälle kerrotaan, mitä mieltä me asioista olemme. Siksi olen pitänyt erityisen tärkeänä avointa yhteisen linjan muodostamista ja koen siinä myös onnistuneeni. 

Kokoomuksella on valtuustossa suurin ryhmä 17 jäsenellä. Se on saman kokoinen kuin kokoomusryhmä Turun valtuustossa. Suuren ryhmän etuina on laaja osaaminen, mutta sen johtaminen vaatii myös aikaa: pelkkä ryhmäpalaveri ennen valtuustoa ei riitä. 

Tällä valtuustokaudella ei enää viime kauden kaltaista blokkia ole ollut ja Kokoomuksen rivit ovat olleet varsin yhteneväiset valtuustokauden päätöksissä. Paras palaute, jonka tehtävässä olen saanut, on, että ryhmämme toimintakulttuuri on näinä vuosina muuttunut täysin. Meillä päätöksenteko perustuu avoimuuteen, innovatiivisuuteen, keskinäiseen tiedon jakamiseen ja jatkuvaan vuoropuheluun. Meillä uskalletaan keskustella asioista laajasti, tuoda esiin myös erilaisia näkökulmia ja yhteiset linjat syntyvät rauhassa keskustelemalla ja kypsyttämällä. 

Uudella, 8.6. pidettävään valtuustoon mennessä valittavalla ryhmyrillä on mainio maaperä lähteä viemään asioita taas eteenpäin ja tekemään seuraavia uudistuksia, joita meillä tulevaisuuspuolueessa tehdään säännöllisesti. Toivottavasti tärkeästä tehtävästä käydään rehti kilpailu, sillä hyviä kandidaatteja tehtävään on monia. 

Avainsanat: Politiikka, Kaarina, Vaikuttaminen, Hallitus

Ei lapsille!

Torstai 30.4.2020

Vuonna 2017 kuntavaalien aikaan osallistuin vaalipaneliin. Mukana oli ehdolla oleva äiti noin yksivuotiaan lapsensa kanssa. Hän pahoitteli tilanteen aiheuttamaa häiriötä, kun lapsi touhusi lavalla ja kertoi, että vanhempi lapsi oli sairastunut ja isä oli joutunut lähtemään lääkäriin vanhemman kanssa. Siksi hänellä oli yllättäen yksivuotias mukana.

Tämä ei estänyt hieman iäkkäämpää kuntalaista pahoittamasta asiasta mieltään. Hän myös epäili, että kyseinen ehdokas ei olisi pätevä hoitamaan luottamustehtäväänsä, kun ei kerran kyennyt järjestämään lastenhoitoakaan.

Tuon puheenvuoron jälkeen ajattelin, että tässä täytyy olla jokin sukupolviero. Iäkkäämmät eivät vain ole tottuneet, että lapset voivat olla mukana päätöksenteossa. Heidän nuoruudessaan lapset ja lasten kanssa pääasiassa äidit olivat kotona, isät päättivät yhteisistä asioistamme.

Mutta kuinka väärässä olinkaan!

Saman vuoden syksyllä, päästyäni toiselle kaudelle Kaarinan kaupunginvaltuustoon, minulla oli muutamassa kokouksessa mukana kesällä syntynyt kuopuksemme. Etenkin alle puolivuotiaan imetystä pitkien iltakokousten aikana oli haastavaa järjestää muutoin. Jos taas kokous oli päivällä, lapsen isä oli omissa töissään ja näin ollen vauva tuli mukaani.

Samaan aikaan valtuustossa oli useampi vauva ja niinpä melkein jokaisessa kokouksessa joku vanhempi oli läsnä nyyttinsä kanssa. Häiriötä en näistä vauvoista tai lapsista kokenut, mutta ehkä olin jäävi arvioimaan tilannetta. Eräässä kokouksessa puheenjohtaja nimittäin nosti esille, että lapsista on tullut valituksia. Hän pohti, pitäisikö asia nostaa julkisemminkin esille ja linjata, että lapset eivät kuulu kokouksiin.  

Tuo kommentti sai kuppini läikkymään ja kerroin, mitä mieltä moisesta puheesta olin. Imeväisikäiset vauvat otetaan totta kai mukaan kokoukseen. Vauvan vanhempi huolehtii, ettei tilanne aiheuta kohtuutonta häiriötä kokoukselle. Kysymys oli, ja on, mitä suurimmassa määrin tasa-arvosta: voivatko äidit ja pienten lasten vanhemmat osallistua päätöksentekoon. Vai oliko päätöksenteko varattu kenties pelkästään heille, joilla ei lapsia ole tai ne ovat jo riittävän isoja. Ja vauvathan saattoivat osallistua valtakunnan päätöksentekoon, mutta olivatko asiat kenties Kaarinassa huomattavasti vaativampia ja monimutkaisempia kuin eduskunnassa. Asia jäi siihen, eikä julkista linjausta tuolloin kuultu.

Tänä keväänä, kun Suomi sulki koulunsa, aika monessa lapsiperheessä ollaan tasapainoiltu kotona olevien päivähoitoikäisten ja koululaisten kanssa. Ei päivää, ettei jossain työpalaverissa kuuluisi taustalta perheen elämää. Minua se ei ole häirinnyt. Myös oma perheeni saattaa joskus pitää jotain ääntä.

Kun työpäivä jatkuu illalla luottamustöiden parissa, käy entistä haastavammaksi edellyttää kotona olevaa perhettä istumaan eri kerroksessa hiiren hiljaa tai vaihtoehtoisesti lähtemään ulos koko illaksi -  ja alkuyöksi; kokoukset kestävät usein jopa yli kymmeneen.

Samaiseen teemaan kuitenkin palattiin ensin kaupunginhallituksessa ja uudelleen julkisessa valtuuston kokouksessa. Valtuuston puheenjohtaja huomautti puheenvuoroni jälkeen, että taustalta oli kuulunut ”ääniä” ja että siihen pitäisi kiinnittää huomiota, vaikka puheeni oli kuulunut ihan hyvin. Kyllä, perheeni todellakin katsoi eri kerroksessa Muumeja ja siitä saattoi jotain ”ääntä” kantautua työhuoneeseeni, kun mikrofonini oli auki. En nähnyt pienintäkään aihetta puuttua asiaan ja komennella jo muutenkin päivisin etäopiskelussa koville joutuvia lapsiani.

Kaikkein hassuinta tässä oli kuitenkin se, että kukaan ei ole koskaan työyhteyksissä huomauttanut kenellekään, jos taustalta on kuulunut ”ääniä”. Tilaisuuksia huomauttamiselle löytyy varmasti jokaisen meidän kokouksistamme.  Kaarinan kaupunginvaltuuston julkisessa kokouksessa se kuitenkin häiritsi.

Olen syvästi pahoillani; lähinnä asenteesta, joka useamman kerran toistuttuaan alkaa vaikuttaa joltain muulta kuin aiheelliselta ja asialliselta puuttumiselta. Aion vastaisuudessakin osallistua päätöksentekoon perheellisenä ihmisenä. En lähetä perhettäni ”lumihankeen” odottamaan kokoustemme päättymistä hipihiljaa ja todella toivon, että vuoden päästä kuntavaaleissa tästä aiheesta puhutaan paljon: kenelle päätöksenteko on tarkoitettu, ketkä siihen saavat osallistua ja millä ehdoin. 

Avainsanat: Päätöksenteko, Kaarina, Lapset, Tasa-arvo

Poliitikot hölmöjä ja laiskoja?

Keskiviikko 13.11.2019

Toisinaan kylillä kuulee, miten hölmöjä poliitikot ovatkaan. Rakastavat omaa ääntään, eivät tiedä ihmisten arjesta mitään, ymmärtävät kunnan tai yhteiskunnan toimintaa heikosti ja ovat myös laiskoja. Tekevät kaiken kukkuraksi vääriä päätöksiä.

Pitäisi kutsua kovimpia kriitikoita kylään tutustumaan paikallispolitiikan arkeen. Budjettivalmistelu käy malliesimerkistä. Ensin hallitus ryhtyy käsittelemään raamia kesän aikana. Ennen raamikokousta vähintään ryhmät kokoontuntuvat asian tiimoilta ja hallituskäsittely kestää helposti yhden illan, jos edes riittää.

Raami jatkaa matkaansa lautakuntiin ja ennen lautakuntakäsittelyä ainakin me Kokoomuksessa istumme alas ja pohdimme raamin vaikutusta eri palvelualueisiin, meille tärkeitä painotuksia ja nostoja. Eri lautakunnat käsittelevät raameja vähintään yhden illan per lautakunta, useimmat kaksi.

Sen jälkeen kaupunginjohtaja tekee oman esityksensä hallitukselle, joka Kaarinassa käsittelee asiaa ensin kaksipäiväisessä seminaarissa. Ennen ja jälkeen seminaarin ensin kokoontuu oma ryhmämme useiksi tunneiksi, sen jälkeen neuvotellaan kaksi tai kolme kertaa muiden puolueiden kanssa.

Varsinaista päätöskokousta varten, neuvotteluiden pohjalta ryhmät ovat jälleen koolla yhden illan ja päätöshallitus kestää poikkeuksetta useita tunteja, Kaarinassa tänä vuonna kuusi. Tämän jälkeen kokoontuu vielä valtuustoryhmämme, tarvittaessa poliittiset neuvottelut ja ennen valtuustoa valtuustoryhmien puheenjohtajat sekä lopulta itse valtuusto päättämään budjetista.

Jokaista ryhmää, neuvottelua ja kokousta ovat edelleen valmistelleet meillä ja muilla useat luottamushenkilöt. Keskimäärin aikaa budjettivalmisteluun kuluu siis 16-20 iltaa.

Minusta tänä syksynä poliittiset ryhmät olivat Kaarinassa tehneet todella hyvää työtä ja muutosesitykset budjettiin olivat huolella mietittyjä. Puolueiden erilaiset arvot ja painotuksetkin näkyvät niissä.

Vaikka vapaa-aikaa on kulunut prosessiin tänäkin syksynä luvattoman paljon, olen todella iloinen keskusteluilmapiiristämme Kaarinassa ja paikallispolitiikan ammattimaistumisesta keskustelun lisäksi esityksien osalta.

Seuraavan kerran, kun joku kehtaa sanoa poliitikkoja tyhjän puhujiksi, haluaisin muistuttaa, että paikallistasolla tehdään ahkerasti töitä hyvien palveluiden ja tasapainoisen talouden eteen.

Meille kokoomuslaisille onnistuneen yhteistyön lisäksi suurta iloa budkettiprosessissa tuo se, että kuntaveroa ei Kaarinassa nosteta ja pysymme samalla tasolla kuin kaupunkiseudun muut kunnat. Vaikka investointiohjelmamme on historiallisen suuri, katsomme innostuneena ja odottavin mielin tammikuussa alkavaa talouden tasapainotushanketta, jolla talous voidaan saada terveelle uralle myös tulevina vuosina ilman verokorotuksia.

Talouden tasapainotuksessa ei ole kyse ensisijaisesti palveluiden leikkaamisesta, vaan ennen muuta siitä, mitä ja miten asioita teemme tulevaisuudessa. Digitalisaatio, teknologia, runsas eläköityminen, lean-ajattelu ja monet muut työkalut auttavat meitä siirtymään ketterästi 2020-luvulle. Se edellyttää vahvaa johtamista ja hyvää yhteistyötä virkamiesten ja luottamushenkilöiden kesken.

Avainsanat: Johtaminen, Kaarina, Muutojohtaminen, Terve talous

Prosenttitaidetta?

Maanantai 28.10.2019

Monessa kunnassa ja esimerkiksi sairaanhoitopiirissä on käytössä prosenttitaideperiaate. Esimerkiksi T2 sairaalassa ja uudessa Lastensairaalassa se tarkoittaa monenlaista kuvataiteellista tai toiminnallista elämystä sairaalan tiloissa.

Itselleni taide on tärkeä harrastus. En piirrä, en maalaa itse, mutta näyttelyissä ja museoissa käyn vähintään joka kuukausi. Minua taide on myös voimaannuttanut vaikeissa elämäntilanteissa. Ehkä siksi pidän prosenttitaidetta niin tärkeänä. Jos taide-elämyksistä ja hankinnoista luovuttaisiin kokonaan, se on kuin kirjasto ilman kirjoja tai joki ilman vettä.

Kaarinassa periaate kohtaa käytännön ja talouden haasteet ideaalin, kun investoimme yli 70 miljoonaa kouluihin. Hankimmeko me taidetta muutaman lähivuoden aikana 700 000 eurolla vai käytetäänkö rahat johonkin pragmaattisempaan?

Ymmärrän molemmat näkökulmat. En kuitenkaan usko, että julkisella sektorilla koskaan on "tarpeeksi" rahaa taiteeseen, jos hankintoja tehdään vain sillä kriteerillä. Toisaalta, taiteen hankkiminen ajallisesti kovin lyhyessä aikaikkunassa voi olla huono ratkaisu. Entäpä lasten ja nuorten ajatukset: millainen taide heitä kiinnostaa, mistä he saisivat iloa ja voimaa koulupäiväänsä. Taide voi olla myös arvokas sijoitus.

Budjettia käsitellään tiiviisti Kaarinassa seuraavat kolme viikkoa. Myös taidehankinnoista keskustellaan ja sopii toivoa, että olisimme tässäkin asiassa viisaita niin, että se näyttäytyisi viisautena myös 50 vuoden päästä. #tervetalous #kulttuurihyvinvointi #uusitapa #sivistys #Kaarina

20190829_092231.jpg

Kuvassa Helsingin Uuden Lastensairaalan virtuaaliakvaario, johon asiakkaat taiteilevat oman kalansa uiskentelemaan akvaariossa.

Avainsanat: Taide, Rakentaminen, Budjetti, Talous, Kaarina

Saattohoitoa jatkettava Karinakodissa

Maanantai 19.8.2019 - Sanna

Jätimme tänään Kaarinan kaupunginvaltuustossa aloitteen Karinakotiin liittyen. Aloite sai taakseen laajasti valtuutettuja kaikista ryhmistä.

Valtuustoaloitteemme tässä:

Erinomaisesta saattohoidostaan merellisessä ympäristössä tunnettu Karinakoti suljettiin kesäkuussa 2019 kannattamattomana. Kesän aikana on selvitetty erilaisia vaihtoehtoja toiminnan jatkamiseksi joko Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tai Turun kaupungin alaisuudessa. Sairaanhoitopiiri ei ole ottamassa toimintaa perustettavan saattohoitokeskuksen alaisuuteen. Turun kaupungin päätöstä ei ole vielä tehty.

Kaarinassa saattohoito hoidetaan kotisairaalan ja terveyskeskussairaalan osastojen toimesta. Myös Karinakodin palveluita on käytetty jonkin verran, mutta aktiivisesti Karinakotia ei kaarinalaisille saattohoitoasiakkaille ole viime vuosina enää tarjottu.

Hyvän saattohoidon tärkeys on keskusteluissa ja henkilökunnan osaamisen kehittämisessä jo tiedostettu. Nyt on aika tehdä myös taloudellisia tekoja hyvän saattohoidon puolesta.

Esitämme, että jatkossa Kaarina sitoutuu ostamaan vähintään kaksi saattohoitopaikkaa vuodessa Karinakodilta, jotta mahdollisimman hyvä saattohoito voidaan kaupunkilaisillemme turvata ja toimintaa voidaan jatkaa Karinakodissa yhdessä Turun, Kaarinan ja muiden Varsinais-Suomen kuntien kanssa.

Kahden saattohoitopaikan myötä Kaarinan terveyskeskuksen yhden hengen huoneita voidaan vapauttaa muille potilaille ja mahdollisesti jopa vähentää vuodepaikkojen kokonaismäärää. Saattohoitopotilaat sitovat usein muita potilaita enemmän henkilökuntaa. Mikäli saattohoito voidaan osittain tehdä Karinakodissa ja henkilökuntaa vapautuu muihin töihin, esitys on kustannusvaikutuksiltaan lähes neutraali.

Avainsanat: Saattohoito, Hyvä kuolema, Kaarina, Varsinais-Suomi

Katse tulevaisuudessa

Perjantai 22.3.2019

Juuri nyt tuntuu erityisen mukavalta olla kaarinalainen. Olemme vuoden sisällä päättäneet Hovirinnan ja Valkeavuoren koulun hankesuunnitelmista. Näiden lisäksi luvassa on myös Piispanlähteen koulun laajennus sekä muiden koulujemme perusparannuksia uutta liikuntahallia unohtamatta. Harvassa kunnassa päästään lähivuosina nauttimaan näin perusteellisista uudistuksista – ja uusista tiloista.

Julkisessa keskustelussa ja päätöksenteossa huomio on aivan liian usein kiinnittynyt uhkiin ja ongelmiin. Päätöksiä on toki punnittava monelta eri kantilta ja eri vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet ovat osa tuota pohdintaa. Nyt, kun päätökset on tehty, on aika kääntää uusi sivu kouluihimme liittyvässä keskustelussa.

Me olemme panostaneet laadukkaan pedagogisen ympäristön suunnitteluun palkkaamalla hankkeisiimme erillisen oppimisympäristöasiantuntijan. Koulut ovat tiiviisti mukana uuden suunnittelussa ja lopputuloksesta tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä niin oppilaiden, henkilökunnan kuin iltakäyttäjienkin mielestä toimiva, turvallinen ja innostava.

Seuraavaksi panostamme onnistuneeseen rakentamiseen laadun, kustannusten ja aikataulun osalta palkkaamalla kaupunkiin erillisen hankejohtajan huolehtimaan vain näistä rakennushankkeista. Huolehtimalla kaikista kolmesta tavoitteesta, varmistamme turvallisen ja terveellisen oppimisympäristön kotikunnassa, jonka talous on tasapainossa. Tasapainoisen talouden avulla meillä on jatkossakin mahdollisuus panostaa erinomaiseen opetukseen, uusiin investointeihin ja palvella kaikkia kuntalaisiamme eri elämän vaiheissa parhaalla mahdollisella tavalla.

Iloitaan siis näistä huikeista suunnitelmista ja mahdollisuuksista, jotka pian alkavat muuttua todellisuudeksi ja arkipäiväksi lapsillemme ja nuorillemme.

Sanna Vauranoja
Ryhmäpuheenjohtaja, kaupunginhallitus (kok.)

Timo Virkkula
Ryhmäpuheenjohtaja, sivistyslautakunnan pj (SDP)

Avainsanat: Kaarina, Koulutus, Tulevaisuus

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro budjetista 2019

Maanantai 12.11.2018 - Sanna

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, kaupunginvaltuutetut ja kokousyleisö!

Kiitos osallistujille tähän mennessä käymästämme budjettikeskustelusta. Keskustelu on ollut Kaarinan arvojen mukaisesti avointa ja budjettia on tehty yhdessä. Meillä Kokoomuksessa keskusteluun nousi erityisesti kolme teemaa: johtajuus, johdonmuakisuus ja terve talous. 

Nyt päätettävänämme oleva budjetti ei ole tasapainossa, vaan se sisältää selkeän alijäämän. Siksi työ vasta alkaa, kun tämä pykälä on saatu käsiteltyä. 

Vuonna 2015 kokoomuksen aloitteesta sosiaali- ja terveyspalveluissa tehtiin palvelutasokartoitus, jonka mukaan palvelut jaettiin kolmeen kategoriaan: must have (lakisääteiset), should have (vaikuttavat, ennaltaehkäisevät palvelut ja nice to have (kiva olla, täysin vapaaehtoiset) palvelut. Nykyään sotepalveluissamme puhutaan sujuvasti must have, wise to have ja nice to have -palveluista. Samaa ajattelua tarvitaan myös muille toimialoille. 

On rehellisyyttä ja viisautta myöntää, että lakisääteisten ja hyödyllisten palveluiden lisäksi me teemme myös kenties vähemmän hyödyllisiä asioita. Palvelut saattavat olla vanhentuneita, eivät enää palvele parhaalla tavalla kuntalaisia, asiakkaita, toiminta ovat päällekkäistä tai prosessit tarpeettoman raskaita. Meidän pitää keskustella siitä, mitä säilytetään ja mistä voimme luopua lean -ajattelun hengessä. 

Kuten kaupunginjohtaja Harri Virta omassa puheessaan totesi, investointiohjelmamme on erityisen raskas. Pahimmillaan asukaskohtainen velka voi nousta kriisikunnan rajoille. Myös investoinnit pitäisi kyetä jakamaan pakollisiin (must have), viisaisiin (wise to have) ja hupi-investointeihin (nice to have). Ja jostain myös kyettävä luopumaan. 

Me päättäjät siis ryhdymme yhdessä virkamiesten kanssa tasapainottamaan taloutta heti vuoden vaihteessa. Se tarkoittaa sekä käyttötaloutta että investointeja! Silloin kysytään päättäjiltä johdonmukaisuutta ja virkamiehiltä johtajuutta. 

Kaikki kipeät päätökset eivät voi jäädä odottamaan tulevaisuutta, vaan meidän on ryhdyttävä tekemään niitä nyt, kun se ei vielä ole myöhäistä. Toisaalta, onnistuminen mitataan jokapäiväisessä työssä ja sen johtamisessa. Pelkät päätökset eivät vielä riitä. Kun jokin toimintamalli päätetään ottaa käyttöön, se myös otetaan ja sen toteutumista seurataan. Jos jollekin hankkeelle annetaan raami, siitä myös pidetään kiinni. 

Tästä hyvä esimerkki on koulurakentamisen hankkeet. Me olemme varanneet tarvittavat resurssit, jotta

  • kilpailutukset onnistuvat
  • laatua, aikataulua ja kustannuksia seurataan
  • poikkeamia ei tapahdu tai niihin reagoidaan ja ne korjataan välittömästi.

Meillä on rakennushankkeille nimetty kullekin oma vastuuhenkilö, joka henkilökohtaisesti vastaa siitä, että nämä tavoitteet toteutuvat ja raamissa pysytään. 

Tarvitaan siis rohkeutta, johdonmukaisuutta ja johtajuutta terveen talouden saavuttamiseksi!

Avainsanat: Kaarina, Terve talous, Johtaminen, Budjetti

Kaarinan ketteryys punnitaan

Keskiviikko 25.4.2018 - Sanna

KAARINAN KETTERYYS PUNNITAAN NYT

Maaliskuun lopulla Kaarinan kaupunginhallitus sai alustavan aikataulun Hovirinnan koulun peruskorjauksesta. Sen mukaan valmista tulisi vasta syksyksi 2020. Aikataulu yllätti ja halusimme selvittää nopeampia, mutta silti turvallisia ja kustannustehokkaita ratkaisumalleja.

Alkuperäinen remonttibudjetti oli kasvanut harjakaton myötä kuudesta lähes kahdeksaan miljoonaan. Aikataulun venyttyä ja kustannusten kasvettua oli mietittävä myös muita ratkaisuja. Aktiiviset vanhemmat esittivät niin sanottuja avaimet käteen -ratkaisuja. Alustavien hinta-arvioiden perusteella vajaan 600 oppilaan alakoulu olisikin mahdollista rakennuttaa suunnilleen peruskorjauksen hinnalla.

Avaimet käteen -rakentamisen ytimessä ovat sisähalleissa rakennettavat moduulit, jossa rakentamisen aikainen kosteus voidaan ennaltaehkäistä. Aikataulu voidaan tehdä pitäväksi, koska ei tarvitse huomioida vuodenaikoja tai sääolosuhteita sisällä. Näiden lisäksi kustannushyötyä saadaan massahankinnoista. Jos ei ole tarvetta määritellä itse jokaista hanaa ja WC-rullan pidikettä, saadaan mittakaavaetuja myös hankinnoissa. Pintamateriaalit ovat valmistajien kertoman mukaan M1-luokkaa. Vastaavia ratkaisuja kuluttajille tarjoavat esimerkiksi Design-talo ja Kannustalo.

Näiden tietojen pohjalta kaupunginhallitus oli yksimielisesti valmis arvioimaan päätöstä uudelleen ja hallitus esitti (9.4.), että uuden koulun mahdollisuus selvitetään, kunhan kustannukset eivät merkittävästi ylitä peruskorjauksen budjettia. Tavoitteena on myös, että uusi koulu voidaan toteuttaa mahdollisimman nopealla aikataululla ja koulusta tulee turvallinen, terveellinen, kestävä sekä muunneltava tulevaisuuden oppimistarpeita ajatellen. Ratkaisuksi tähän on esitetty kokonaisvastuurakentamista eli KVR-urakkaa niin sanotulla avaimet käteen -periaatteella.

Hallitus käsitteli asiaa ylimääräisessä kokouksessaan (23.4.) ja esitti valtuustolle (23.4.) ylimääräisenä käsiteltäväksi hankesuunnitelman tekemistä kesäkuun loppuun mennessä. Sen jälkeen olisi tarkoitus avata urakan kilpailutus ja lopullinen ratkaisu peruskorjauksen ja avaimet käteen -uudiskoulun välillä tehtäisiin jo elokuun valtuustossa.

Me siis toivomme, että uusi koulu avaisi ovensa viimeistään vuonna 2020 ja lapset pääsisivät väliaikaisiksi tarkoitetuista parakeista oikeaan kouluun mahdollisimman pian. Avainasemassa ovat ketterän virkamiesvalmistelun lisäksi lähikuukausina teknisen, sivistyksen ja vapaa-ajan lautakuntien luottamushenkilöt, sillä nämä lautakunnat ryhtyvät käsittelemään hankesuunnitelmaa seuraavaksi.


Kokoomuksen valtuustoryhmä,
Kaarina

Avainsanat: Kaarina, Koulut, Tasapainoinen talous, Hyvä arki

Uusi koulu Hovirintaan, mutta miten

Keskiviikko 18.4.2018 - Sanna

Maaliskuun lopulla saimme kaupunginhallituksessa eteemme alustavan aikataulun Hovirinnan koulun peruskorjauksesta. Sen mukaan valmista tulisi vasta syksyksi 2020. 

Oppilaat on sijoitettuna parakkeihin, joiden oli tarkoitus olla varsin väliaikaiset. Saamamme aikataulu kuitenkin osoittaa, että lapset joutuvat odottamaan korjattuja koulutiloja kolme vuotta erittäin vaatimattomissa väistötiloissa pahvilautasilta syöden. Aikuisten näkökulmasta kolme vuotta voi olla vähän, mutta lapsen näkökulmasta se on puolet koko alakouluajasta!

Alkuvuodesta alkuperäinen remonttibudjetti kasvoi harjakaton myötä kuudesta lähes kahdeksaan miljoonaan. Harjakatto on epäilemättä järkevä, jos remonttia tehdään, mutta hintalappu alkaa uhakaavasti lähestyä kymmenen miljoonan rajapyykkiä. Kymmenen miljoonaa on meillä Kokoomuksessa ollut se raja, jonka ylittyessä peruskorjauksen sijaan on harkittava uudiskoulua. 

Aikataulun selviämisen jälkeen aloimme selvittää erilaisia avaimet käteen -ratkaisuja uudiskoulun hankkimiseksi. Alustavien hinta-arvioiden perusteella vajaan 600 oppilaan alakoulu olisi mahdollista rakennuttaa suunnilleen peruskorjauksen hinnalla! 

Avaimet käteen -rakentamisen ytimessä on sisähalleissa rakennettavat moduulit, jossa rakentamisen aikainen kosteus voidaan ennaltaehkäistä. Kustannukset pysyvät hallinnassa, koska vuodenaikoja tai sääolosuhteita ei sisällä tarvitse miettiä. Kun rakentaminen tapahtuu linjastolla, työvaiheet voidaan etukäteen aikatauluttaa ja ne pitävät; työmaa ei seiso esimerkiksi yhden ammattimiehen odottelun vuoksi. Kustannuksia alentavat myös mahdolliset standardiratkaisut: tilaaja ei erikseen määrittele hanoja tai vessapaperipidikkeitä, vaan hankinnoissakin saadaan mittakaavaetuja.

Vastaavia ratkaisuja kuluttajille tarjoavat esimerkiksi Design-talo, Teijo-talot jne. Moduulirakentaminen on suurelle yleisölle vielä vähän tuntematonta, mutta se ei tarkoita huonoa laatua tai suurta halpahallia, jossa henkilöstö ei pääsisi itse vaikuttamaan tilaratkaisuihin. 

Näiden tietojen pohjalta Kokoomus oli valmis arvioimaan päätöstä uudelleen ja niinpä teimme hallituksessa esityksen, että Hovirintaan rakennetaan uusi koulu, kunhan 

a) Kustannukset eivät merkittävästi ylitä peruskorjauksen budjettia.

b) Uusi koulu voidaan toteuttaa mahdollisimman nopealla aikataululla.

c) Koulusta tulee turvallinen, terveellinen, kestävä ja muunneltava tulevaisuuden oppimistarpeita ajatellen. 

Ratkaisuksi tähän olemme esittäneen kokonaisvastuurakentamista eli KVR:ää. Hallitus oli esityksestämme 9.4. yksimielinen ja niinpä sen pohjalta on alettu valmistella uusia suunnitelmia. 

Tänään Kaarinan SDP on kuitenkin avannut keskustelun toiveiden tynnyristä (TS 18.4.). Koulun yhteyteen halutaan päiväkoti ja monenlaisia tilaratkaisuja tarvitaan koulun yhteyteen. Ajatus on ihana ja meistäkin olisi todella mukava tehdä kaikenlaista, jos rahaa olisi käytössä täysin rajattomasti ja koulujen korjaus- tai uudisrakennustarpeita ei olisi muualla kaupungissa lainkaan. Tällainen toiveiden tynnyri -ajattelu olisi mukavaa myös siinä tapauksessa, jos meillä ei olisi mitään väliä aikataulun kanssa. Mutta kuten ylempänä kirjoitan, emme voi nyt jäädä haaveilemaan kaikesta mahdollisesta, vaan päätös olisi tehtävä mahdollisimman nopeasti. 

Kokoomuksessa keskeisiä arvojamme ovat turvallinen arki, tasapainoinen talous ja terve tulevaisuus. Juuri näiden arvojen varassa on vain toivottava ja tehtävä töitä nyt kaikkien hovirintalaisten lasten eteen, että uuden koulun perustukset tehdään vielä tämä vuoden puolella. Tällä voimme turvata turvallisen arjen ja terveen tulevaisuuden. 

Kun veroprosenttimme mahdollisesti vuonna 2020 laskee soten myötä kahdeksaan prosenttiin ja purkutuomion on jo saanut Valkeavuoren yläkoulu, Piikkiön yhtenäiskoulua remontoidaan ja Piispanlähde odottaa vuoroaan, on peräänkuulutettava nyt vastuullisuutta kaikilta puolueiltamme. Tasapainoinen talous rakentuu vastuullisille päätöksille, jossa verovaroja ei käytetä esimerkiksi yksittäisen ryhmän omaan vaalikampanjointiin ja päätöksissä hahmotetaan yhden pykälän ohella myös kokonaisuus. 

Kun kokonaisuutta katsotaan kouluinvestointien valossa, tarvittava rahasumma on huima. Valkeavuoren yhtenäiskoulun ja palloiluhallin toteutukseen on varattu 27 miljoonaa euroa. Yläkoulu on myös siirretty jo väistötiloihin, mutta koulua ei ole purettu. Hallituksessa 16.4. SDP esitti, että Valkeavuoreen hankitaan ledvalot, joiden avulla voitaisiin poistaa mikrobeja koulusta. 

Epäselvää siis on, millaisia ratkaisuja SDP nyt tavoittelee. Päivän lehdessä yksi toimija haluaa koko asian ottamista uudelleen tarkasteluun, jolloin kuluu etenkin aikaa. Uutta koulua ei saada vuonna 2020, jos kaikki osa-alueet on yhtäkkiä auki. Hallituksessa myös SDP oli Kokoomuksen esityksen (9.4.) kannalla. Teknisen lautakunnan SDP:n edustajat taas olivat eilen (17.4.) edelleen peruskorjauksen kannalla. Ja hallituksessa SDP esittää Valkeavuoreen hankittavaksi ledvaloja. 

Myös Kokoomuksessa uudet innovaatiot ja ratkaisut kiinnostavat, mutta tarkoittaako SDP:n esitys nyt sitä, että Valkeavuoren yläkoulua ei purettaisikaan, vaan ongelmia korjataan ledeillä? Meidän lähtökohtamme on, että mikäli KVR-mallista saataisiin positiivisia kokemuksia Hovirinnassa, mallia voitaisiin hyödyntää myös Valkeavuoressa, erityisesti palloiluhallin osalta. Alustavat hinta-arviot liikuntahallille ovat budjetoimamme yli seitsemän miljoonan sijaan vain vähän yli neljä miljoonaa. Valkeavuoren koululla ei ole niin tulipalokiire, koska väistötilat on hankittu pidempiaikaiseen käyttöön kuin Hovirinnassa, mutta meidän mielestämme ratkaisuja uuden yhtenäiskoulun rakentamiseksi on vietävä aktiivisesti eteenpäin myös siellä. 

Palaute, jota olemme Hovirinnan perheiltä saaneet, on ollut varsin rohkaisevaa ja niinpä jatkamme työtä Hovirinnan asian ratkaisemiseksi yllä olevien kriteereiden valossa. Toivomme tietysti, että kaikki olisivat tässä työssä yhtenä rintamana, sillä hyvä Kaarina tehdään yhdessä!

Avainsanat: Kaarina, Koulut, Tasapainoinen talous, Hyvä arki

Kuka säätää ja mitä

Lauantai 10.3.2018 - Sanna

Kaarinan sivistyslautakunnan puheenjohtaja (sd.) ruotii aamun Turun Sanomissa Kaarinan kaupunginhallituksen päätöstä käyttää sivistysjohtajan viransijaisuuteen otto-oikeutta ja julistaa viransijaisuus avoimeen hakuun sisäisen täytön sijaan. 

Vastinetta en koe tarpeelliseksi lähettää sanomalehteen, koska asian ruotiminen lehtien palstoilla ei ole erityisen tyylikästä. Täällä omassa blogissani voinen kuitenkin korjata muutaman tekstissä olleen virheellisen seikan meidän "kummallisen ryhmän" kokoomusedustajien puolesta. 

Kaupunginhallituksen käytettyä asiaan otto-oikeutta, asiaa käsiteltiin yhdessä poliittisissa neuvotteluissa. Neuvotteluissa toin esiin usean kokoomuslaisten ajatuksia sivistyspalveluiden organisaation kehittämisestä kohti soteasentoa; sivistyspalveluidemme merkitys kun entisestään kasvaa, mikäli sotepalvelut ja moni muu toiminto siirtyvät maakunnalle. 

Sivistyspalveluihin koemme tarpeelliseksi tuoda vahvaa kehittämisosaamista jatkossa sivistysjohtajan avuksi. Kehittämisalueita ovat muun muassa oppimisympäristöihin, oppimateriaaleihin, sähköiseen asiointiin koko toimialalla, taloushallintaan, elinkaariajatteluun, aktiiviseen viestintään ja moneen muuhun liittyen. Sivistysjohtajan viransijaisuutta ajattelimme siis isommalla aikaikkunalla kuin vain 10-12 kuukauden sijaisuuden näkökulmasta. 

Tämä esityksemme kehityspäällikön pysyvästä virasta nähtiin neuvotteluissa arvokkaana, mutta aikataulun puitteissa hankalana. Neuvotteluissa ja hallituksessa päätettiin enemmistön voimin hakea tässä kohdin viransijaista, joskin kehittävää työotetta painottaen. 

Hallitushuoneessa päätöksestä käytiin kyllä keskustelua, mutta se ei luonnollisesti ole julkista eikä suinkaan kuulu lehtien palstoille. Yhden työntekijän asioiden ruotiminen julkisesti on myös erittäin arveluttavaa. Näin ollen päätöksen taustalla olevia keskusteluita on tarpeetonta tämän enempää avata. Sivistyslautakunnan puheenjohtaja ei istu hallituksessa. 

Mitä taas tulee huoleen siitä, että hyvää sijaista ei ole saatavilla tai perehdyttämiseen menee koko aika, voinen sanoa, että kyllä on saatavilla, kiinnostuneitakin on jo useampia, eikä perehtyminen asiaa jo etukäteen tuntevalta tosiaankaan vie vuotta. Työhön todennäköisesti pääsee kiinni muutamassa kuukaudessa. Ja tottakai, valittava henkilö voi hyvinkin tulla kaupungin sisältä, jolloin perehtyminen käy vieläkin nopeammin. 

Liian usein julkisella sektorilla liioitellaan asioiden monimutkaisuutta ja epäillään, että uusien asioiden oppimiseen menee vuosikausia. Tällainen vuoden sykli on yksityisellä puolella aivan arkipäivää yhdessä tehtävässä ja toisaalta, mitää pysyviä virkoja ei ole. Vai kuinka ulkopuolelta tuleva toimitusjohtaja voi saada pyörät pyörimään esimerkiksi pörssiyhtiössä vain muutamassa kuukaudessa oikeaan suuntaan?

Entäpä sitten kirjoituksessa esitetty huoli siitä, että "poliitikot hämmentävät soppaa, johon yksikään heidän lusikoistaan ei kuuluisi" on hurmaava popularisointi, vailla mitään poliittista muistia tai logiikkaa. Kaarinassa "erittäin kummallinen ryhmä" teki viime valtuustokaudella suuren suuria päätöksiä nimenomaan juuri organisaatioon liittyen. Usean vuoden valmistelutyö ASKEL-elinkaarimallin käyttöönottamiseksi organisaatiouudistuksen pohjana vedettiin vessasta alas ja tehtiin kaikkien muiden kuin kokoomuksen tuella nykyinen organisaatiomalli, jonka epäloogisuudet alkavat paljastua myös poliitikoille päätös kerrallaan. Yksi malliesimerkki tästä on liikuntapalveluiden siirto tekniselle toimialalle. 

Kuten sanottua, kokoomus ei tuolloin uutta organisaatiorakennetta tukenut ja siten voinemme myös osallistua keskusteluun palvelualuejohtajien sijaisuuksista: miten ne on mielekästä toteuttaa. 

Millaista työnantajapolitiikkaa siis tämä viime keväänä tehty organisaatiouudistus olikaan, missä usean vuoden, koko henkilöstön huolella tekemään organisaatiouudistukseen vedettiin rastit päälle. Entä, olisiko tämän hetken joukkoirtisanoutumisilla ja tuolla uudistuksella jotain tekemistä keskenään?

Vielä lopuksi on todettava, että Kaarina on saanut paljon negatiivista julkisuutta liittyen nimenomaan kouluasioihinsa. Nyt lautakunnan puheenjohtaja näyttää mallia, miten tätä negatiivista kierrettä halutaan oikein jengata syvemmäksi.

Katsomme, että meillä on pätevät henkilöt hoitamassa omaa nykyistä leiviskäänsä ja tämän lisäksi tiettyjä osa-alueita on hyvä vahvistaa jatkossa. Yksi näistä on viestintä. Ja nimenomaan hyvästä viestinnästä on aiheellista osoittaa kiitokset näin lopuksi niin Piikkiön yhtenäiskoulun kuin Rungon koulun rehtoreille mallikkaasta, informatiivisesta ja proaktiivisesta tiedottamisesta liittyen koulujen tuleviin remontteihin. Kyllä täällä siis on paljon hyvääkin ja muki on pikemmin puoliksi täynnä kuin tyhjillään. 

Hyvän yhteistyön, vahvan sivistyksen ja positiivisten asioiden vahvistamisen puolesta,
Sanna Vauranoja ja Ulla Myntt

Avainsanat: Kaarina, Politiikka, Johtaminen, Sivistyspalvelut

Ei näin

Torstai 8.2.2018

Kaarinan koulutoimi on rämpinyt kriisistä toiseen viimeisen vuoden. On sisäilmaongelmia, seksuaalista ahdistelua ja nyt vielä tämä lukion musiikkiteatterilinjan lopetusaie.

Olen todella pöyristynyt ja pahoillani siitä, että julkisuuteen tullaan ennen lautakuntakäsittelyä kertomaan, että linja lopetetaan. Lautakunnan esittelytekstissä oppilaiden kerrotaan olevan huonompaa ainesta ja koko esittely on kirjoitettu tarkoitushakuisesti. Musiikkiteatterilinjan oppilailta ei ole muistettu tiedustella aiheesta mitään. Ei voi kuin kysyä, mitä tämä tällainen touhu oikein on.

Ensisijaisesti meillä Kaarinassa pitää nyt kiinnittää kahteen asiaan huomiota: johtamiseen ja viestintään. 

Käytännössä se tarkoittaa vähintään seuraavia asioita:
- Julkisuuteen ei tulla kertomaan esimerkiksi linjan lopetuksesta, kun lautakunta ei ole edes käsitellyt vielä asiaa. Imagohaitat, epätietoisuus ja väärinymmärrykset ko. linjalle ja oppilaille ovat mittavat. -> Kuka tiedottaa, mitä, missä ja milloin. 
- Esittelytekstin on oltava asiallinen ja puolueeton, ei tarkoitushakuinen ja loukkaava.
-> Mitä kirjoitetaan. 
- Viestintään on panostettava kokonaisuutena sekä määrän että laadun suhteen. Parempi on kertoa enemmän kuin vähemmän, mutta on pitäydyttävä faktoissa. Mielipiteet eivät ole faktoja. -> Lisää asiallista viestintää. 

Olen siis enemmän kuin pahoillani lukion musiikkiteattterilinjaan kohdistuneista tapahtumista ja epäoikeudenmukaisista toimista. Ensin lähtee opettaja, suurproduktio joudutaan peruuttamaan ja sitten syytetään jo muutenkin pettymyksiä kokeneita nuoria huonoksi oppilasainekseksi. Eihän me oikeasti kohdella nuoriamme näin?!

Vähän vastaavaa henkeä oli alkuvuonna ilmi tulleen seksuaalisen ahdistelun käsittelyssä: mitään ei ollut muka tehtävissä. Emme me voi piiloutua johonkin vanhenemisiin ym. vaan kyllä nimenomaan aikuiset: virkamiehet ja poliitikot täällä voivat asiaan puuttua! Samoin tähän lukion toimintaan on meidän poliitikkojen puututtava, jos sitä eivät viranhaltijat tee.

Toivottavasti saamme alkaneen vuoden aikana paremmalle tolalle nämä asiat! 

Avainsanat: Kaarina, Koulut, Lapset, Johtaminen, Viestintä

Punatiiltä!

Keskiviikko 17.1.2018 - Sanna

Kaarinan kenties tunnetuin nähtävyys on Kuusiston linnanrauniot. Rauniot muodostuvat punatiilestä.

Kaarinan keskustassa 110-tien varressa punatiiltä on käytetty runsaasti. Vaikka se ei ehkä ole muodikkain, se luo omaleimaisen, lämpimän ja ajattomankin kaupunkikuvan Kaarinan keskustaan.

Nyt tästä ollaan luopumassa ja Kaarinasta on tulossa "valkoinen kaupunki". Keskusta halutaan muuttaa valkorapatuksi talo kerrallaan.

Minua mietityttää, miten ratkaisu tulee kestämään aikaa vai olemmeko me jälleen kerran pykäämässä keskustaa, joka muistuttaa 20 vuoden kuluttua 70-luvun elementtilähiöitä?

Kaarina-talosta kuulee monenlaisia mielipiteitä. Itse en ole ollut päättämässä sen ulkonäöstä, ainoastaan sen investointibudjetista ja tiloista. 110-tietä reunustavaa punatiilen henkeä olisi voitu luoda taloon laittamalla nykyisten teräslevyjen tiallle esimerkiksi kuparilevyjä, kuten talon sisältä Kaarina-salistakin löytyy kuparielementtejä. Tai vaihtoehtoisesti julkisivussa olisi osa punatiiltä.

Jos katsotaan vaikka pittoreskia Naantalin vanhaa kaupunkia, voisi meillä 2000-luvun kapunkisuunnittelijoilla olla mahdollisuus rakentaa ja kaavoittaa ajatonta ja aikanaan nähtävyydeksi muodostuvaa keskustaa. Epäilen, että sellaista me emme nyt ole tekemässä.

Tekemällä toisten perässä samoja asioita kuin muualla on tehty 10 vuotta sitten, ei synny omaleimaista kaupunkikuvaa. Toivon, että punatiilen hehku säilytetään Kaarinan kaupunkikuvassa jatkossakin ja korostetaan sillä Kuusiston linnaraunioiden henkeä, modernia ajattomuutta ja lämminhenkisyyttä keskustassamme mm. Virastotalon julkisivussa ja tulevien keskustakiinteistöjen ulkoasussa.

Avainsanat: Kaarina, Kaupunkikehitys, Kaavoitus, Rakentaminen

Maan tapa

Lauantai 13.1.2018 - Sanna

Tänään Turun Sanomissa oli laaja ja järkyttävä juttu Luostarivuoren/Kerttulin koulun hyväksikäyttötapaukseen liittyen. Aiheeseen otti kantaa myös Kaarina-lehti kuluvalla viikolla.

Sinänsä olen samaa mieltä, että asioita pitää tarkastella aina myös tapahtumahetken vallitsevaan kulttuuriin suhteutettuna. Mutta ajatus siitä, että humalaiset aikuiset ja oppilaiden epäasiallinen koskettelu, rivot puheet olisivat olleet jollain lailla maan tapa 90-luvun kouluissa, särähtää korvaani.

Kävin yläasteeni Suomen toiseksi suurimmassa koulussa, Liedon-Tarvasjoen yläasteella, jossa rinnakkaisluokkia oli peräti 10. Yhdelläkän luokkaretkellä tai leirillä en muista aikuisten olleen humalassa. En myöskään muista edes kuulleeni, että yksikään opettaja olisi seksuaalisesti ahdistellut oppilaita, jos hieman tarpeettoman pitkiä katseita esimerkiksi rinnan korkeudelle ei sentään tähän kategoriaan lasketa. Törkeät puheetkaan eivät ole ylittäneet muistin rajaa, joten tuskin se on kovin yleistä ollut.

En sitten tiedä, oliko oma kouluni tai luokkani jokin erikoislaatuinen poikkeus, mutta ajatus, että opettajien epäasiallinen käytös olisi ollut "maan tapa" ei tee oikeutta ainakaan omille yläasteaikojen opettajilleni, eikä edes omille kouluajan muistoille. Minusta yläasteaikojen opettajat olivat aikuisia ja vieläpä turvallisia aikuisia. Kouluun oli kiva mennä.

Näissä seksuaalisissa ahdistelu- ja hyväksikäyttöasioissa on muistettava, että uhrien lisäksi ympärillä ovat myös luokkakaverit, perheet ja työyhteisö, jossa asiat tapahtuvat. Ja esimerkiksi työyhteisölle asia voi olla todella raskas, jos jokaista tietyn ikäistä ja sukupuolista opettajaa aletaan epäillä epäasiallisesta käytöksestä.

Haluan siis sanoa, että asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä ja avoimesti. Asioihin on reagoitava siellä, missä vääryyksiä on tapahtunut, eikä vain päiviteltävä asiaa yleisesti. Uhrien kokemaa vääryyttä ei paranna tai lohduta se, että asioita koitetaan painaa villaisella pitämällä niitä vanhentuneina tai ajan ilmiönä.

Minusta on hienoa, miten asiaan on suhtauduttu nyt Turun kaupungissa muun muassa kaupunginjohtaja Minna Arven toimesta. Turkulaiset koulut ovat lähettäneet asiasta avoimesti tiedotteita. Toivottavasti Kaarina toimii tarvittaessa samoin!

Avainsanat: Kaarina, Koulut, Lapset

Asiallista meininkiä

Maanantai 20.11.2017 - Sanna

Lehdet ovat täyttyneet mielipidekirjoituksista liittyen Hovirinnan koulun tilanteeseen Kaarinassa. Virkamiehiä on syytetty epäpäteviksi, päättäjiä tyhmiksi. Sosiaalisen median kommentointia en tohdi tässä edes referoida; sen verran asiatonta kirjoittelu on siellä ollut. 

Hovirinnan koulussa on sisäilmaongelmia. Hovirinnan koulua on korjattu kolmella miljoonalla. Hovirinnassa on siirrytty väistötiloihin, jotka sijaitsevat fyysisesti erillään. Hovirinnan oppilaista osa jatkaa työskentelyään Littoisten monitoimitalolla. Hovirinnan koulu on päätetty peruskorjata. 

Nämä kaikki väitteet pitävät paikkansa. 

Sen sijaan ajatus siitä, että kolmen miljoonan korjauskulut olisivat ongelma, joka edellyttää purkutuomiota, on kummallinen. Jos lähes 40-vuotiaasta kiinteistöstä on pidetty huolta, siihen on myös käytetty korjauseuroja. Se ei todista kiinteistöä purkukuntoiseksi, vaan pikemminkin päinvastoin.

Uudisrakennus on nähty ainoana toimivana ratkaisuna. Samaan aikaan voidaan kysyä, että kuinka moni perhe on puskutraktorilla purkanut oman talonsa, jos siellä on ollut sisäilmaongelmia? Ja niitähän muuten yksityiskodeissakin riittää. 

Asiantuntijat, muun muassa selvityksen tehnyt Vahanen, kertovat tutkimuksiensa pohjalta, että Hovirinnan koulu on korjattavissa. Sen kustannusarviot vaihtelevat 6 ja 9 miljoonan välillä. Uudisrakennuksen kustannukset taas ovat 14-16 miljoonaa euroa. Millä faktaperusteilla päättäjät valitsisivat uudisrakennuksen?

Meillä on yhteensä 13 koulua Kaarinassa. Nyt oirehtivien Hovirinnan ja Valkeavuoren lisäksi ongelmia on ainakin neljässä muussa koulussa todettu matkan varrella ja niitä on korjattu.

Tarkoittaako tämä, että me a) puramme kaikki koulut jatkossa, joissa jotain ongelmia ilmenee ja jätämme korjaukset tekemättä b) jätämme muut koulut hoitamatta ja huolehtimatta c) velkaannutamme Kaarinan siihen pisteeseen, ettei meillä ole enää varaa ylläpitää palveluita, joita näissä rakennuksissa oli tarkoitus tuottaa vai d) laiminlyömmekö me muut palvelun tarvitsijat: vanhukset, sairaat, työttömät, huostaanotettavat lapset jne. Miten siis huolehdimme kuntalaisten tasapuolisesta kohtelusta ja talouden kestokyvystä, jotka on kirjattu myös lakiin?

Kaiken kukkuraksi uudisrakennukset eivät takaa terveellistä sisäilmaa ja etenkin rakennusvaiheen jälkeen ensimmäiset kaksi vuotta VOC-päästöt ovat yleensä mittavat. Sisäilmaongelmista oirehtivat eivät todennäköisesti pysty olemaan uusissa tiloissa. Eikä mikään takaa, että niihin ei tulisi jatkossa ongelmia. 

Väite, että virkamiehet ovat tahallisesti jättäneet väistötiloja tilaamatta, on myös erikoinen. 1200 kouluneliötä on korvattu 1400 parakkineliöllä! Tilat ovat osittain väärän kokoisia, koska tiloiksi on pyydetty pienryhmätiloja. Pienryhmätiloilla tarkoitettiin 16 oppilaan opetustilaa, mutta tätä ei tilaavalle osapuolelle ole tietojeni mukaan selvennetty. Ja siksi on jouduttu käyttämään väistötilana lisäksi myös Littoisten monitoimitaloa.

Tämä oli myös väärin toimittu. Parakit olivat huonoja, kylmiä ja äänekkäitä. Tämä palaute kuultiin ja väistötilaksi valittiin Monitoimitalo. Kun päätös oli tehty, tilalle olisi haluttu parakkeja.

Ja jälleen viimeaikoina on raportoitu parakkien teknisistä ongelmista. On todella vaikea enää pysyä perässä, haluttiinko ensisijaisesti lapset pois ongelmatiloista, lapset parakkeihin, lapset ylipäätään väistötiloihin vai jotain muuta? Mitä?

Valtuusto on nyt enemmistön turvin päättänyt edetä Hovirinnassa hankesuunnitelmavaiheeseen. Remontin yksityiskohdat suunnitellaan tarkemmin, ylä- ja alapohjan kunto tarkistetaan ja lisäksi jo korjattujen osien korjaustarpeet kartoitetaan hankesuunnitelmassa. Tämän pohjalta saadaan tarkka kustannusarvio. 

On selvää, että mikäli tämä summa nousee lähelle uudisrakennuksen kustannuksia, päätöstä on arvioitava uudelleen. Mutta siinä tapauksessa koko kouluverkon kokonaisuutta on tarkasteltava uudelleen ja mietittävä, mitä toimintoja on missäkin yksikössämme.

Muussa tapauksessa hanke käynnistyy suunnitelman pohjalta ja parhaimmillaan lapset pääsevät väistötiloista omaan korjattuun kouluunsa kesällä 2019. 

Pidän erittäin tärkeänä, että kaupunki panostaa tästä lähin aktiiviseen tiedottamiseen. Olen pyytänyt projektiseinän avaamista kaikelle Hovirinnan kouluun liittyvälle dokumentaatiolle ja uutisoinnille sekä sen riittävyyden arviointia säännöllisesti hallituksessa. 

Tiedotus ja vuorovaikutus ei kuitenkaan tarkoita käytöstapojen unohtamista esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Siellä haukutaan päättäjiä ja virkamiehiä mitä epämielyttävimmillä tavoilla. Valtuutettuja käsketään erota tehtävistään, mikäli korjaus ei onnistu. Päättäjiä haukutaan koulujen sisäisistä operatiivisista ratkaisuista ja mikä minusta on kaikkein pahinta, lapsia vedetään tähän taisteluun välikappaleiksi. Heidät otetaan kesken koulupäivän mielenosoituksiin ja lapsille luodaan pelkotiloja erinäisistä asioista koulussa ja väistötiloissa. 

Jokainen vanhempi tietää, että suurin osa lapsista suhtautuu asioihin ja muutoksiin valosasti, kun heitä siihen valmistellaan ja sparrataan. Aivan yhtälailla lapset saadaan pelkäämään ja suhtautumaan kauhulla uudenlaiseen arkeen, mikäli aikuiset heitä siihen ohjaavat. 

Toivonkin, että jokainen tähän vyyhtiin liittyvä aikuinen suhatutuu asiaan sen edellyttämällä vakavuudella. Se tarkoittaa ensisijaisesti lasten terveydestä huolehtimista muun muassa siirtämällä nopealla aikataululla kaikki pois ongelmatiloista. Se tarkoittaa asiallista vuoropuhelua ihmisten kesken. Se tarkoittaa aktiivista tiedotusta virkamiehiltä. Se tarkoitata huolellista perehtymistä ja ripeää päätöksentekoa luottamushenkilöiltä. Se tarkoittaa joustavuutta ja uusia toimintamalleja koululta. Se tarkoittaa käytöstapojen muistamista kaikissa tilanteissa, kaikilta. 

Olen iloinen siitä vanhempien palauteryöpystä, jota tämän kaiken keskellä olemme saaneet. Äännekkään vähemmistön takana on iso joukko vanhempia, jotka pitävät nopeaa väistöä tärkeimpänä asiana. Iso joukko vanhempia pitää peruskorjausta ihan kelpo ratkaisuna. Monet vanhemmat kantavat suurta huolta lasten pelkojen lietsomisesta. Ja todella iso joukko kuntalaisista on kiittänyt siitä, että Kaarinassa katsotaan yksityiskohtien lisäksi myös kokonaisuutta ja huolehditaan kaikkien kuntalaisten edusta ilman, että äänekkäimmin vaatimalla asiat vain tapahtuisivat - ilman faktaperusteluita. 

Ollaan siis aikuisia, ollaan asiallisia, ollaan kuitenkin aktiivisia, jotta lopputuloksesta tulisi hyvä, tai jopa erinomainen. 

Avainsanat: Kaarina, Koulut, Lapset

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro 13.11.2017

Maanantai 13.11.2017 - Sanna

Vuosi sitten kokoomus nosti tässä samaisessa budjettikokouksessa esiin, että henkilöstökuluihin on budjetoitu 1-2 prosenttia liikaa. Ei siksi, että kokoomus olisi ollut lomauttamassa tai irtisanomassa henkilöstöä vaan yksinkertaisesti siksi, että kilpailukykysopimuksen vaikutukset arvioitiin yleisesti kuntapuolella laskevan henkilöstösivukuluja 3 prosenttia.

Onneksi ihmisen muisti on valikoiva, enkä enää muista, millaisia puheenvuoroja tästä näkemyksestämme viime vuonna käytettiin. Lopputulema oli kuitenkin se, että Kaarinan veroprosenttia nostettiin 0.5 yksikköä.

Kuluneen vuoden talousraportit osoittavat, että olimme oikeilla jäljillä, joskin arviomme oli maltillinen, sillä henkilöstökulut ovat jääneet lähes kolme prosenttia budjetoidusta.

Tänä vuonna ennen hallituksen käsittelyä tuo sama ilmiö toistui budjetissa. Henkilöstökuluihin olisi esityksen mukaan varattu yli neljä prosenttia lisää tämän vuoden toteutumaan verrattuna, vaikka yleiseksi palkankorotusvaraksi arvioidaan kuntapuolella noin yksi prosentti.

Päätimme, että tänä vuonna puhumme asiasta niin pitkään ja niin hartaasti, että virhe budjetissa oikaistaan. Lopulta siihen esitystemme pohjalta tehtiinkin yli kahden miljoonan korjaus ja budjetti muodostui selvästi ylijäämäiseksi.

Meille kokoomuksessa tasapainoinen talous, mutta myös koulutus ja sivistys ovat keskeisiä arvojamme. Ikään kuin löytöpalkkiona pidimme tärkeänä, että osa tuosta summasta kohdennetaan sivistyspalveluihin. Olemme joutuneet keskittymään kuluvan vuoden pääasiassa seiniin, mutta vähintään yhtä tärkeää kouluillemme on myös se sisältö, mitä kouluissa oppilaille ja oppilaiden kanssa tuotetaan ja opitaan.

Sivistyspuolella halusimme käytännössä kohdentaa lisämäärärahaa budjetissa erityisesti tuntikehykseen, tarkemmin  kieliopintoihin ja niin sanottuihin jakotunteihin. Valitettavasti Kaarina ei toistaiseksi ole kokeilukuntien joukossa, missä ensimmäinen vieras kieli alkaisi jo ensimmäiseltä luokalta. Esittämällämme reilun 200 000 euron lisäyksellä toivomme, että valittavana olevien kielien kirjo monipuolistuu ja pienempikin oppilasmäärä antaisi mahdollisuuden aloittaa kielen opiskelu eri kouluissamme.

Ilahduttavaa budjettikäsittelyssä ylipäätään on ollut vahva yhteinen näkemys, jossa ryhmien hyvällä yhteistyöllä päiväkotien ryhmäkoot voidaan pitää nykyisellään ja oppimateriaaleihin lisätään rahaa.

Käyttötalous on Kaarinassa kokonaisuutena melko vakaalla pohjalla tulevana vuonna. Verotulot kasvavat hyvän taloussuhdanteen ja vahvan yrityskentämme johdosta.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa kasvupaineita on väestön ikääntyessä, mutta Kaarina ottaa käyttöön vuosittain uusia ketteriä toimintamalleja. Tästä yhtenä konkreettisena esimerkkinä perhehoitokylä, jonka yksi hoitovuorokausi maksaa vähemmän kuin yksi tunti kotipalvelua.

Meille kokoomuksessa on tärkeää, että Kaarina panostaa tulevina vuosina vahvasti palveluseteleiden käyttöön. Palveluseteleiden käytön myötä alan paikalliset yritykset vahvistuvat ja soteuudistuksen tullessa meidän ei tarvitse ryhtyä etsimään valinnan vapautta Maskusta tai Raumalta, vaan tuottajat ovat täällä lähellä.

Investoinneista hallituksen puheenjohtaja puhui jo perusteellisesti. Mittavien kouluinvestointien vuoksi pidimme muun muassa tämän virastotalon laajamittaisen peruskorjauksen siirtoa perusteltuna. Kaarinaan rakennettavaan palloiluhalliin toivomme, että sponsoreita todella halliin on löydettävissä, eivätkä suunnitelmat sponsorirahasta jää vain puheen tasolle.

Yksi aiempien vuosien investointipäätös on lähellä valmistumistaan, nimittäin tuo vireinen Kaarina-talo otetaan käyttöön juhlavin menoin itsenäisyyspäivänä. Sata vuotiasta Suomea kelpaa juhlistaa erityisesti uuden kirjaston muodossa. Kirjastoa voitanee pitää suomalaisen lukutaidon ja sivistyksen yhtenä keskeisimmistä kulmakivistä ilmaisen peruskoulun ohella. 

Avainsanat: Kokoomus, Kaarina, Budjetti, Terve talous, Sivistys

Löydetty kaksi miljoonaa

Tiistai 7.11.2017 - Sanna

Kaarinan kaupunginhallitus on työstänyt budjettia vuodelle 2018 muutaman viikon varsin intensiivisesti. Käyttötaloudelle haasteita ovat lisänneet väistötilojen hankinta sekä Valkeavuoren yläkoululle että Hovirinnan kouluille. Investointipuolella samat haasteet ovat käsillä rakentamis- ja korjaamispäätösten muodossa.

Vuosi sitten Kokoomus esitti, että kilpailukykysopimuksen (kiky) johdosta henkilöstökuluihin voidaan budjetoida jopa 3 prosenttia vähemmän. Kaarinassa kiky huomioitiin vain yhden prosentin edestä – ja nostettiin veroa 0,5 yksikköä. Henkilöstökulujen toteutuma on kuluvana vuonna jäämässä lähes kolme prosenttia alle budjetoidun.

Kyseistä korjausta ei alun perin tehty vuoden 2018 talousarvioon, vaan arvioitu prosentin palkankorotuslisä lisättiin vuoden 2017 budjettiin, jolloin todellinen henkilöstökululisäys olisi ollut lähes 4 prosenttia. Kokoomus oli asiassa tarkkana ja hallituksessa budjettiin tehtiin lähes kahden miljoonan tekninen korjaus alaspäin, sillä henkilöstösivukulut pysyvät vuonna 2018 alhaalla. Tärkeää on huomata, että työntekijöille maksettava palkankorotusvara säilyi kuitenkin budjetissa 1,4 prosentissa, sillä kyse on sivukuluista!

Tämän kahden miljoonan ylijäämän halusimme pääosin kohdentaa eri puolueiden tuella sivistyspalveluihin. Kokoomus esitti kielivalinnaisuuksien ja tuntiresurssin lisäämistä peruskouluun yli 200 000 eurolla, SDP oppimateriaalimäärärahojen lisäystä ja Vihreät varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pitämistä ennallaan.  Näistäkin muutoksista huolimatta talousarvio on tällä hetkellä, ennen valtuustokäsittelyä ylijäämäinen.

Investointien osalta hallitus päätyi Valkeavuoren uudisrakentamiseen kokonaisuudessa, Hovirinnan mittavaan peruskorjaukseen, liikuntatilojen korvaamiseen uudella monitoimihallilla jne. Kokoomuksen esityksestä virastotalon remonttia maltillistetaan ainakin toistaiseksi muun muassa soteuudistuksen yksityiskohtia odotellessa. Hovirinnan rantasauna ja pengerrys toteutetaan, mutta haastavan investointiohjelman keskellä ei aivan kaikkia rantaan esitettyjä toiveita haluttu lähteä lähivuosille budjetoimaan.

Koulujen rakentamisesta ja korjauksesta edellytämme aktiivista viestimistä perheille ja muille sidosryhmille. Yrittäjyyden mahdollisuuksia ja lähipalveluiden saatavuutta haluamme edistää palveluseteleiden hyödyntämistä lisäämällä muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Panostukset lapsiperheisiin ja sivistyspuolelle ovat sivistyspuolueelle ilo ja kunnia. Kilpailukykysopimuksesta on todellista hyötyä kuntien kustannusrakenteelle. Noususuhdanne parantaa kaupungin verotuottoja. Ja mikä parasta, yhteistyön henki tuntuisi puhaltavan kaarinalaisessa päätöksenteossa.

Tästä on mukava jatkaa kohti Suomen 100-vuotisjuhlaa. Sen kunniaksi muutama vuosi sitten päättämämme Kaarina-talo kirjastoineen aukeaa kaarinalaisten iloksi.

Avainsanat: Kaarina, Budjetti, Talous, Sivistys, Koulut

Kaarinan mallilla maaliin sisäilmaongelmissa

Keskiviikko 20.9.2017 - Sanna

*Kirjoitus on julkaistu Kaarina-lehdessä 20.9.2017

Sisäilmaongelmien puiminen jatkuu kaarinalaisissa päätöksentekoelimissä. Ongelmat eivät kuitenkaan rajoitu kuntarajojemme sisäpuolelle, vaan samoissa teemoissa ollaan myös naapureissa, viimeisimpänä Sauvossa.

Koulujemme vanhempainyhdistykset ovat olleet asiassa varsin aktiivisia, hankkineet hirmuisen määrän tietoa, tilanneet homekoirat ja pyytäneet asiantuntijalausuntoja. He ovat myös pyrkineet keskustelemaan päättäjien ja virkamiesten kanssa useaan eri otteeseen.

Kaarinassa perustettiin koulurakentamisen ohjausryhmä, jossa jokaisella puolueella on edustus. Ohjausryhmän tehtävänä on selvittää erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, pallotella niitä poliittisten päättäjien kanssa ja lopulta sitten esittää kaupunginhallitukselle ja valtuustolle ratkaisu tai ratkaisuvaihtoehdot, jotka olisivat poliittisestikin hyväksyttävissä.

Ratkaisuvaihtoehtoja suunniteltaessa kannattaisi nyt kaikki osapuolet saada vielä nykyistäkin tiiviimmin ratkomaan asiaa yhdessä. Mikään ei estä ottamasta vanhempainyhdistysten edustajia työhön mukaan; heille kertynyt tieto ja osaaminen auttaisivat myös virkamiehiä eteenpäin.

Päätöksenteon tueksi ja kiireellisyysjärjestyksen päättämiseksi päättäjät tarvitsevat mahdollisimman selkeitä lähtötietoja esimerkiksi sisäilmailmoitusten lukumäärä viiden vuoden ajalta, sisäilmaongelmiin viittaavien sairastapausten esiintyvyys oppilasmäärään suhteutettuna kouluittain, henkilökunnan sairaspoissaoloprosentit, tehdyt korjaukset jne.

Kaikki haluavat varmistaa terveellisen ja turvallisen koulun lapsillemme, mutta kaikkia verovaroja emme voi suunnata vain yhteen kouluun, yhteen asiaan. Yhteistyössä voitaisiin miettiä luovia ratkaisuja väistötilojen osalta, uudenlaisia tapoja toteuttaa koulupäiviä sekä oppiaineita väistön aikana ja .

Miten laaja-alaisesti esimerkiksi liikuntaa voitaisiin harrastaa ympäri vuoden ulkona? Voitaisiinko opettajille ja koululaisille perheineen tehdä kysely, jossa tiedusteltaisiin halukkuutta ns. iltapäivävuoroon koulussa? Löytyisikö uudesta Kaarina-talosta tilaa joillekin opetusryhmille? Kuinka tiukkaan lapset ovat sidottuina Hovirintaan tai Valkeavuoreen vai voidaanko ryhmiä tilapäisesti myös joltain osin sekoittaa? Olisiko joltain osin kuljetuskustannukset muihin kouluihin pienemmät kuin väistötilat kaikelle opetukselle?

Näihin ja moniin muihin villeihinkin kysymyksiin ei pidä suoralta kädeltä vastata ei, vaan nyt prioriteettimme on terveellinen kouluympäristö. Se ei voi tarkoittaa yksi yhteen väistötiloja tai nykyisten rakenteiden ja toimintamallien säilymistä täysin ennallaan. Mutta se ei myöskään saa tarkoittaa näennäiskorjauksia, jotka osoittautuvat kahden vuoden sisällä turhiksi, toimimattomiksi ja vieläpä kalliiksi tai vakavan sairastumisen odottelua ennen kuin asioihin reagoidaan.

Löytyisikö Kaarinassa halua ja kykyä luoda kokonaan uudenlainen toimintamalli sisäilmaongelmien ilmetessä. Niin, että meidän toimintamalliamme haluttaisiin jatkossa käyttää muuallakin. Ja mikä parasta, lapsillamme olisi nyt ja tulevaisuudessa terveellinen, innovatiivinen ja joustava kouluympäristö. 

Avainsanat: Kaarina, Koulut, Sisäilmaongelmat

Kaarinalainen koulu vetovoimatekijäksi

Perjantai 18.8.2017 - Sanna

Kaarinassa on pohdittu päät puhki, miten selvitä monimutkaisista sisäilmaongelmista eri kouluissamme. Samaan aikaan vähemmälle huomiolle on keskusteluissa jäänyt se, mitä seinien sisäpuolella tapahtuu.

Tärkeä kehityskohde kouluissamme on viestintä, jota pitäisi kehittää yhteiskunnassa tapahtuvan muutoksen tahdissa; muutama Wilma-viesti vuodessa ei riitä. Koulun arjesta pitäisi viestiä aktiivisesti tai mieluiten proaktiivisesti.

Konkreettisena esimerkkinä ovat lukujärjestykset. Koululaiset Turussa saivat lukujärjestyksen ennen juhannusta, täällä Kaarinassa viikkoa ennen koulun alkua tai peräti koulun alkaessa. Perheiden arjen suunnittelu olisi helpompaa, kun edes päivien kesto olisi mahdollisimman ajoissa selvillä.

Kouluruokailusta puhutaan meillä liian vähän. Esimerkiksi Sodankylässä koulut päättivät hankkia kaiken mahdollisen lähituottajilta. Täällä ei ole tietoa, syökö lapseni brasilialaista lihaa, hollantilaisia kananmunia tai ulkomaisia kasviksia suomalaisten kasvisten, marjojen ja juuresten sesonkiaikaan.

Ruokailuun varataan kouluissa 15-20 minuuttia. Ruokatunti voisi olla nimensä mukaisesti yksi oppitunti, jonka aikana keskusteltaisiin ruuan alkuperästä, valmistuksesta, kulttuureista ja samalla opittaisiin keskustelu- ja pöytätapoja. Pöytätavat eivät kehity, jos ruoka pitää ahmia kiireellä hiljaa istuen.  

Liikunta on monelle ryhmälle keskitetty yhteen päivään viikossa, vaikka koululiikuntaa saisi olla tunti päivässä. Koulupäivä voisi päättyä liikuntaan, jolloin aikaa ei tarvitsisi aina varata suihkuun ym. Liikuntaa voisi sisällyttää myös muihin oppiaineisiin, lähtemällä säännöllisesti ilman sisäilmaongelmiakin lähimetsiin ja luontoon oppimaan eri aineita. Talvella taas luistinradan jäädytystä pakkasella ei pidä odottaa useita päiviä, vaan jää pitäisi saada käyttöön vuorokaudessa.

Kielten opiskelun aloitus mahdollisimman varhain edistää kielen oppimista. Kaarina ei ole mukana kokeilussa, jossa vieraan kielen opetus alkaa jo ensimmäiseltä luokalta. Tähän kannattaisi panostaa lukuvuotta 2018-2019 ajatellen ja lisäksi alakoulussa valittavia kieliä saisi olla muitakin kuin englanti ja ruotsi. Toki pienet yksiköt ovat monesti este valinnaisuudelle, kun halukkaita ei tule tarpeeksi. Voisivatko sähköiset kanavat olla tässä avuksi?

Koulujen fyysinen ympäristö on saatava kuntoon ja kaikille koululaisillemme turvallinen koulu, mutta samalla on ylläpidettävä keskustelua siitä, millaista haluamme kaarinalaisen perusopetuksen ja lapsiperheiden arjen olevan. Mukavaa, jos Suomessa olisi useampikin Kaarinan malli käytössä ja lapsiperheiden hyvä arki tunnettaisiin laajalti vetovoimatekijänä. 

Avainsanat: Kaarina, Koulut, Lapset

Vanhemmat kirjoitukset »