Vain muutaman klikkauksen tähden

Perjantai 23.8.2024 klo 16.18

Työhöni päätoimisena hallituksen puheenjohtajana kuuluvat erilaiset keskustelutilaisuudet. Olen ottanut tavaksi kysyä tilaisuuksien aluksi, kuinka moni on kuullut tai lukenut jotain negatiivista Varhasta. Poikkeuksetta kaikkien kädet nousevat. Kun seuraavaksi kysyn, kuinka moni on saanut meiltä huonoa palvelua, vain muutama käsi nousee.

Tämä kuvastaa murheellisella tavalla, mikä on mielikuvien ja todellisuuden välinen ero. Sama ero näkyy asiakastyytyväisyys- ja luottamusmittauksissa. Asiakastyytyväisyys on korkealla, luottamus alhaalla.

Ei siinä mitään, kyllä epäkohtia pitää nostaa esiin mediassa ja oman huonon kokemuksen voi jakaa sosiaalisessa mediassa. Mutta jos ihmiset hokevat, että lääkärin ei pääse, vaikka eivät ole edes aikaa yrittäneet varata, ollaan heikoilla jäillä.

Ensinnäkin harmittaa tietysti 23 500 työntekijämme ja samalla kaikkien hyvinvointialueiden työntekijöiden puolesta. Jokainen voi itse miettiä, miltä tuntuu käynnistää työpäivä lukemalla jälleen yksi kohu-uutinen aamun lehdestä liittyen omaan työnantajaan. Kohu-uutiset ovat harvoin asian ytimessä, vaan uutinen koskee nimenomaan yksittäisen asukkaan kokemaa ”vääryyttä”. Kun julkista keskustelua seuraa, tulee olo, että me olemme syyllisiä avioeroihin, kesäkiloihin, sisälle unohtuneisiin avaimiin ja ihan vaan yleiseen harmitukseen.

Kuka haluaisi työskennellä yleisenä sylkykuppina? Ihmisille syntyy käsitys, että työntekijämme, johto tai päättäjät jotenkin pahuuttamme, ilkeyttämme, ahneuttamme tai laiskuuttamme teemme uudistusta, jonka mittakaava on historiallisen suuri ja jota jokainen eduskunnan puolue on ollut vuorollaan työstämässä viimeiset 20 vuotta.

Pelkästään Varsinais-Suomessa yhdistettiin 34 organisaation palvelut, ihmiset, järjestelmät ja toimintakulttuuri vain yhdeksän (9!) kuukauden valmistelulla. Montako 2.5 miljardin euron, 23 500 työntekijän, yli kahden organisaation fuusiota on maailmassa tehty tässä aikaikkunassa? Kahden yrityksen yhdistymistä voidaan rakentaa parikin vuotta. Ei voi olla kenellekään yllätys, että kaikki ei ollut valmista 1.1. 2023 ja silti palvelut pyörivät täyttä häkää organisaatiomyllerryksestä huolimatta. On myös täysin selvää, että valmisteluvelkaa kurotaan yhä umpeen: yhtenäistämistä ja uudistamista riittää.

Kysymys on työntekijöiden lisäksi luottamuksesta. Ei pelkästään luottamuksesta ihmisiin vaan elintärkeisiin palveluihin terveyden ja turvan saralla. Kysymys on luottamuksesta yhteiskuntaan ja viranomaisiin. Jos tämä luottamus on perusteltua murentaa muutama klikkauksen tähden, edessä voi olla dystooppiset ajat yhteiskunnan turvallisuuden ja yhteiskuntarauhan osalta, tarvittavan osaamisen turvaamisesta sitten puhumattakaan.

Paavon patongit

Keskiviikko 20.4.2016 - Sanna

Suomessa on ihmetelty ministeri Paavo Väyrysen edesottamuksia oman puolueen perustamiseksi. Viikonlopun HS:ssa hän kertoo, ettei kuitenkaan ole aikeissa erota keskustasta, vaan edistää omaa puoluetta siinä rinnalla. Vaikuttaa siltä, että Paavo on kyllä ihan tosissaan, mutta pilkettä silmäkulmassa.

Paavon puuhia ei kannata kuitenkaan ohittaa olankohautuksella, sillä Paavo saattaa olla enemmän ajan hermolla kuin uskommekaan. Ranskassa muhii vallankumous (HS 16.4.) ja siellä Emmanuel Macron on perustanut yhteiskunnallisen liikkeen nimellä En Marche!.

Mistä nämä kansanliikkeet ja uudet puolueet kertovat? Onko yhteiskunta muuttumassa moniäänisemmäksi, konsensus katoamassa vai tarjoaako sosiaalinen media mahdollisuuden moniäänisyyden ilmaisemiseen. Sosiaalinen media synnyttää uudenlaiseen paineen rakentaa pelkkien mielipiteiden ja kommentoinnin sijaan vankempia instituutioita niiden viemiseksi eteenpäin. Ehkä Paavon puolue ja Ranskan kansaliike vastaavat juuri tähän. 

Olen vahvasti ja intohimoisesti avoimuuden kannalla. Samalla minua kuitenkin huolestuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun syntyneet karkkikaupat. Karkkikaupasta voi valita juuri itselle kulloinkin sopivan maun kokonaisuudesta välittämättä. Hyviä esimerkkejä karkkikaupoista ovat avioliittolaki ja kirkosta eroaminen.

Eduskunnassa, jossa avioliittolain säätäminen edustaa alle promillea tehdyistä päätöksistä, moni äänestäjä oli valmis valitsemaan ehdokkaansa ainoastaan ja vain tämän kysymyksen perusteella. Kun joku kirkkoon jollain tavalla liittyvä lausuu jotain itselle vastenmielistä, yhden kommentin perusteella painetaan erota -nappia netissä kuin tykkää -nappia Facebookissa. Ajan henkeen kuuluu, että asioista voidaan hyvin keskustella kokonaisuudesta kiinnostumatta, viimeisimpänä esimerkkinä alas ammutut työnäytteet.

Menneitä ei kannata jäädä haikailemaan. Kekkosen ajat eivät palaa, ei politiikassa, mediassa tai yhteiskunnassa yleisesti. Paavon kannoilla kannattaa kuitenkin pysyä ja siinä kirmatessa miettiä, miten moniääninen keskustelu kanavoidaan järjestäytyneeksi vaikuttamiseksi ja vaikutusvallaksi, vaikutusvalta edelleen viisaiksi päätöksiksi.

Avoin ja moniääninen yhteiskunta edellyttää vankkaa sivistystä. Yksi keino huolehtia sivistyksestä on tarjota tietoa ja koulutusta. Sosiaalisen median karkkikaupat eivät voi olla pääasiallinen vaikutuskanava vaan tarvitaan instituutioita - uusia ja vanhoja.

Sovitaanks vielä yks juttu

Torstai 7.4.2016 - Sanna

Nyt kun on melkein kokonainen vuosi puuhattu yhteiskuntasopimuksen parissa, josta sittemmin sukeutui kilpailukykysopimus, saamatta juuri laihaa sopua kummempaa aikaiseksi, voisi olla sopiva hetki pysähtyä miettimään uutta yhteiskuntasopimusta.

Sellaista, jonka ulkopuolelle ei nykysopimuksen malliin jäisi lukematon määrä itsensä työllistäjiä, osa-aikaisia, yrittäjiä, työttömiä ja muuten työelämän ulkopuolelle jääneitä. Se koskisi kaikkia, ja aivan erityisesti se koskisi mediaa. 

Sattuiko kukaan muu kiinnittämään huomiota Nokian irtisanomisuutisiin. Taas lähtee 1300 työpaikkaa Suomesta, mutta eihän tässä sinänsä ole mitään uutta. Ikävää kyllä. Asia sai minuuttikaupalla näkyvyyttä illan pääuutisissa ja aamun digilehdissäkin se oli vähintään sivun jutulla käsitelty. 

Seuraavalla sivulla yhden lauseen mitalla ja illan pääuutisten otsikkokarusellissa kolmella sanalla oli maininta Fazerin 100 miljoonan investoinneista seuraavan kolmen vuoden aikana. Hemmetti sentään 100 miljoonaa on tolkuttoman suuri ja hieno investointisumma, joka muuten on kolmasosa hallituksen kehysriihen 370 miljoonan säästöistä. Investoinnin positiivisia kerrannaisvaikutuksia en uskalla, enkä edes osaa arvioida.

Mutta ei, slaavilaismelankoliseen henkeen me täällä Pohjolassa kärsimme ja kuihdumme. Kaikki lähtee, jäät ja talvi ja työpaikat ja laivat ja lentokoneet. Köyhiks oomme syntyneet ja köyhiks me taas tuumme, vai mikä voisi olla vahva suomalainen kansanviisaus kuuseen kurkottamisen ja katajaan kapsahtamisen ohella. 

Kyllä vanha viisaus siitä, että mihin keskityt, sitä saat, pitää varsin hyvin paikkaansa. Siksi kannattaisi nyt pysähtyä, miettiä ja sopia koko yhteiskunnan voimin, että käännetäänpä katseet sinne kadun aurinkoiselle puolelle, emme nimittäin mahda nyt mitään, mutta kesä on tulossa (sateinen ja kylmä varmasti, sanovat kuitenkin monet). Ruotsalaiset osaavat tämän ja siinä missä olemme lukeneet ruotsia ilolla tai pakolla koulussa vuosia, voisimme omaksua naapurista vähän asennetta muutaman ruotsinkielisen lauseen lisäksi. 

Ensi syksynä verotiedot julkaistaan kyllä, mutta listojen kärkeen nostetaan eniten veroja maksaneet henkilöt ja yritykset, ei eniten tienanneet. Miksi julkaista kateuskatalogia, kun samalla voisi tehdä veronmaksusta hyveen. 

Pääuutisiin nostetaan isoilla jutuilla investoinnit, isot kaupat, kasvut ja rekrytoinnit. Pikkumaininta riittää, jos joku Nokian kaltainen vakioirtisanoja irtisanoo väkeään. Sillä ei ikävä kyllä ole merkittävää uutisarvoa enää. 

Mankuminen työpaikoilla voidaan sopimuksen puitteissa myös lopettaa. Jos työnantaja maksaa kuukausipalkan, tuli kauppaa tai ei, olit ahkera tai et, työterveyden, sairasajan palkan, loma-ajalta täyden palkan ja lomarahat, liikuntasetelit, lounasedun, kilsakorvauksen, puhelinedut, työtilan, laitteet, IT-tuen jne. niin kannattaa pitää vähän pienenmpää meteliä taukokahvin mausta tai tympeästä pomosta. 

Naivia tai ei, voidaanko sopia, että otetaan sellainen iloisempi asenne ja kiinnitetään enemmän huomiota hyviin asioihin, kiitollisuuden aiheisiin. Hyvä tästä tulee!