Kiitos kouluiltaan osallistuneille

Torstai 6.4.2017 - Sanna

Kouluihin liittyvät kysymykset ovat olleet tavanomaistakin enemmän pinnalla. Päätimme Piikkiön Kokoomuksessa järjestää aiheeseen liittyvän paneelin ja keskusteluillan. Tarvetta kouluillalle selkeästi oli, sillä osallistujia oli lähemmäs 50.

Luokkakoot Kaarinassa

Ensimmäinen aihe liittyi luokkakokoihin, jota alusti johtava rehtori Mika Rantanen. Littoinen ja Valkeavuori ovat 25 oppilaan rajan ylittämässä, Hovirinnassa ollaan ylärajoilla. Hallitus linjasi kokouksessaan 3.4. että ryhmäkoot eivät voi ylittää ylärajaksi asetettua 25 missään alakoulussa.

Keskustelussa pohdittiin mahdollisuuksia pienryhmätyöskentelyyn tai jakotunteihin sekä tilakysymystä, jos kouluihin tulisi yksi luokka kumpaankin lisää. Myös kokonaan uusia vaihtoehtoja löytyi, sillä monet perheet olisivat vain helpottuneita, mikäli valittavissa olisi ns. iltapäiväkoulu, joka alkaisi ruokatunnista. Miksi valittavana ei voisi olla liikunta- ja musiikkiluokkien tapaan myös iltapäiväryhmää?

Rantanen näki omat haasteensa opetuksen jakamisessa, sillä hänen mukaansa koulu on yhteisö, jossa yksittäisen luokan toiminta eri aikaan voisi olla ongelma. Ratkaisuvaihtoehtoina esitettiin myös luontopainotteisuutta, jossa merkittävä osa opetuksesta tapahtuisi ulkona. Sen ei tarvitsisi kohdistua yhteen luokkaan, vaan koko koulun ryhmät vuorottelisivat käytössä olevissa luokissa ja ulkona. Samassa ratkaistaisiin liikkuvan koulun tavoitteita.

Panelistit ja yleisö olivat yhtä mieltä siitä, että pelkästään ryhmäkoko ei asioita ratkaise. Pieni, alle 20 oppilaan ryhmä voi olla liian suuri, jos ryhmässä on monta erityistä tukea tarvitsevaa lasta. Osallistujat pohtivatkin, mikä raja 25 oppilasta ylipäätään on. Siirtymä esimerkiksi 24 lapsen ja kolmen aikuisen esikouluryhmästä on jo melkoinen, jos oppilaita on yhtä paljon, aikuisia vain yksi.

Inkluusio

Erityislasten opetuksesta ja inkluusiosta kertoi erityisopettaja Minna Andell. Hän näki vuodesta 2008 alkaneen inkluusiosuuntauksen haasteina sen, että erityistä tukea tarvitsevat lapset saavat apua usein vasta siinä vaiheessa, kun arvokkaita kasvuvuosia ollaan jo menetetty. Pitkittyessään oppimisaikeudet usein pahenevat ja syrjäytyminen alkaa. Lähikouluissa annetaan kahta eritasoista tukea, mutta yhtenäistä käytäntöä ja kriteereitä näille ei ole. Koulujen ja kunnan resursseista riippuu, miten kattavaa tuki on.

- Inkluusiossa oppilaan ja opettajan päivä ei saa olla pelkkää selviytymistä, Minna korosti. Inkluusio tarkoittaa yhtä koulua kaikille.

Digiloikka

Tableteista ollaan kiistelty Kaarinassa niiden käyttöönotosta lähtien. Uudistuksen lautakunnan puheenjohtaja Kalervo Korvensyrjä näki yhtä suurena kuin aikanaan peruskouluun siirtymisen. Kaarina on paljon saanut positiivista mainetta digiloikallaan ja hankkeesta on kertynyt paljon hyvää oppia.

Ongelmina nähtiin erityisesti tabletit laitteina. Aikuisetkin myöntävät, että työskentely tabletilla on hankalaa ja opettajat kaipaavat pikemmin kannettavia tietokoneita kuin tabletteja.

Keskustelusta sukeutui varsin mielenkiintoinen pohdinta ohjelmointiin, robotiikkaan, järjestelmäajatteluun liittyen. Huolta herätti erityisesti lasten ergonomia, passivoituminen ja liiallinen ruutuaika.

Tunne- ja turvataitoja kouluttava Andell korostikin, että turvataitoja tarvitaan myös verkossa. Jos aikuiset vain huomauttavat laitteiden käytöstä, nuori ei ehkä uskalla kertoa siellä tapahtuneista ikävistä asioista aikuisille. Ruutuaikaan olisikin hyvä etsiä koulun ja perheiden kesken yhteisiä pelisääntöjä. Vanhemmille taas olisi hyödyllistä koostaa kehittävistä peleistä listaa, joiden pariin lapsia voisi ohjata.

Kouluilta oli ehdottomasti paras tämän tyyppinen tilaisuus, jota olen ollut järjestämässä. Jo pitkään olen haaveillut, että politiikan pitäisi olla enemmän sisältöjä ja vähemmän sirkushuveja. Yleisö vaikutti tyytyväiseltä ja vastaavia tilaisuuksia toivottiin lisää. 

Kiitos panelisteille ja osallistujille!