Vain muutaman klikkauksen tähden

Perjantai 23.8.2024 klo 16.18

Työhöni päätoimisena hallituksen puheenjohtajana kuuluvat erilaiset keskustelutilaisuudet. Olen ottanut tavaksi kysyä tilaisuuksien aluksi, kuinka moni on kuullut tai lukenut jotain negatiivista Varhasta. Poikkeuksetta kaikkien kädet nousevat. Kun seuraavaksi kysyn, kuinka moni on saanut meiltä huonoa palvelua, vain muutama käsi nousee.

Tämä kuvastaa murheellisella tavalla, mikä on mielikuvien ja todellisuuden välinen ero. Sama ero näkyy asiakastyytyväisyys- ja luottamusmittauksissa. Asiakastyytyväisyys on korkealla, luottamus alhaalla.

Ei siinä mitään, kyllä epäkohtia pitää nostaa esiin mediassa ja oman huonon kokemuksen voi jakaa sosiaalisessa mediassa. Mutta jos ihmiset hokevat, että lääkärin ei pääse, vaikka eivät ole edes aikaa yrittäneet varata, ollaan heikoilla jäillä.

Ensinnäkin harmittaa tietysti 23 500 työntekijämme ja samalla kaikkien hyvinvointialueiden työntekijöiden puolesta. Jokainen voi itse miettiä, miltä tuntuu käynnistää työpäivä lukemalla jälleen yksi kohu-uutinen aamun lehdestä liittyen omaan työnantajaan. Kohu-uutiset ovat harvoin asian ytimessä, vaan uutinen koskee nimenomaan yksittäisen asukkaan kokemaa ”vääryyttä”. Kun julkista keskustelua seuraa, tulee olo, että me olemme syyllisiä avioeroihin, kesäkiloihin, sisälle unohtuneisiin avaimiin ja ihan vaan yleiseen harmitukseen.

Kuka haluaisi työskennellä yleisenä sylkykuppina? Ihmisille syntyy käsitys, että työntekijämme, johto tai päättäjät jotenkin pahuuttamme, ilkeyttämme, ahneuttamme tai laiskuuttamme teemme uudistusta, jonka mittakaava on historiallisen suuri ja jota jokainen eduskunnan puolue on ollut vuorollaan työstämässä viimeiset 20 vuotta.

Pelkästään Varsinais-Suomessa yhdistettiin 34 organisaation palvelut, ihmiset, järjestelmät ja toimintakulttuuri vain yhdeksän (9!) kuukauden valmistelulla. Montako 2.5 miljardin euron, 23 500 työntekijän, yli kahden organisaation fuusiota on maailmassa tehty tässä aikaikkunassa? Kahden yrityksen yhdistymistä voidaan rakentaa parikin vuotta. Ei voi olla kenellekään yllätys, että kaikki ei ollut valmista 1.1. 2023 ja silti palvelut pyörivät täyttä häkää organisaatiomyllerryksestä huolimatta. On myös täysin selvää, että valmisteluvelkaa kurotaan yhä umpeen: yhtenäistämistä ja uudistamista riittää.

Kysymys on työntekijöiden lisäksi luottamuksesta. Ei pelkästään luottamuksesta ihmisiin vaan elintärkeisiin palveluihin terveyden ja turvan saralla. Kysymys on luottamuksesta yhteiskuntaan ja viranomaisiin. Jos tämä luottamus on perusteltua murentaa muutama klikkauksen tähden, edessä voi olla dystooppiset ajat yhteiskunnan turvallisuuden ja yhteiskuntarauhan osalta, tarvittavan osaamisen turvaamisesta sitten puhumattakaan.

Avainsanat: Hyvinvointialueet, Asiakaskokemus, Terveyspalvelut, Media,

Virkamies pysyköön lestissään

Perjantai 13.5.2016 - Sanna

Erityisesti vasemmistopoliitikot nostivat älläkän, kun Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty ilmoitti siirtyvänsä Terveystalon palvelukseen. Olen todella hämmästynyt keskustelun sisällöstä, jossa ajatellaan , että virkamies ei voisi siirtyä virasta yksityisen työnantajan palvelukseen, koska hänellä on julkisista palveluista jotain salaista tietoa. ? .

Keskustelun taso kertoo juuri niistä skeemoista ja ajattelumalleista, joita yhteiskunnassamme on ikävä kyllä aivan liikaa. Joitakin niistä mainitakseni, yritykset ovat pääsääntöisesti ylikansallisia Panamayhtiöitä. Yritykset tuottavat vain voittoa omistajilleen ja kaikki yritykset repivät voiton työntekijöisen selkänahasta. Julkinen palvelu on laadukasta, yksityisistä sen sijaan ei koskaan tiedä. Yksityiset palvelut ovat kalliimpia, koska hintojen päälle tulee voiton osuus. 

Minusta olisi aivan välttämätöntä, että virkamiehet työskentelisivät myös yksityisellä ja yksityiseltä sektorilta voisi siirtyä virkamieheksi. Olisi hienoa, jos virkamies ymmärtäisi yritysten realiteetit ja pyrkisi mieluummin tekemään yhteistyötä yritysten kanssa kuin päinvastoin.

Mikäli tehtävän vaihtoon liittyy jotain kilpailukiellon piiriin kuuluvaa, normaali karenssi on yleensä puoli vuotta, ei sen enempää. Kun toimitaan julkisella sekotrilla, toivoisi, että tiedot olisivat muutenkin avoimesti saatavilla, joten viranhaltijalla ei pitäisi olla mitään erityistä tietoa takanaan. On normaalia, että ihmisillä on osaamista, jota he vievät mukanaan työnantajalta toiselle. Näin tapahtuu myös yksityisen sektorin sisällä siirryttäessä. 

Mitä vielä tulee näihin haitallisiin uskomuksiin, Suomessa on paljon myös suomalaisomisteisia perheyhtiöitä. Yritysten yksi tehtävä on tuottaa voittoa riskin vastineeksi omistajilleen, mutta riippuu yrityksen ja sen omistajien arvoista, kuinka suurta voittoa tavoitellaan ja millä keinoin. Monet yritykset menestyvät juuri hyvällä henkilöstöpolitiikallaan.

Molemmat, julkiset ja yksityiset voivat olla aivan yhtä hyvin laadukkaita kuin laaduttomiakin. Palvelun julkinen tuottamispohja ei takaa laatua. Yksityiset onnistuvat usein tekemään prosessinsa kustannustehokkaammin, koska budjettia ei voi kasvattaa veroja nostamalla ja tavoitteena on onnistua myös taloudellisesti. Yleensä se ohjaa koko kejtua toimimaan tehokkaammin, myös kustannustehokkaammin. Voittoineen kaikkineen yksityinen yritys voi siis olla julkista kustannustehokkaampi. 

Kun ryhtyy kommentoimaan tällaisia normaaleita työelämän ilmiöitä, mistä Rädyn tapauksessakin on kyse, kannattaa ensin vähän reflektoida omia ajattelutapojaan. Toki, jos työelämän lainalaisuudet ovat vieraita, voi syntyä epäilyksiä, joilla ei ole totuuspohjaa. Onnea siis Laura Rädylle uuden työn johdosta, toivottavasti vastaavasti julkiselle sektorille saadaan yritysmaailmassa pätevöityneitä johtajia. 

Avainsanat: Laura Räty, Johtaminen, Terveyspalvelut, Uskomukset