Sote-piste jokaiseen kuntaan

Lauantai 20.4.2024

Varhan aluehallitus esittää valtuustolle palveluverkon periaatteita muun muassa sote-toimipisteistä, perhekeskuksista, perustason vuodeosastoista, ikääntyneiden palveluista ja suun terveydenhuollosta. Palveluverkon periaatteet muodostavat tulevan palveluverkon selkärangan: millä periaatteilla palvelupisteitä tullaan kehittämään Varsinais-Suomessa.

Samaan aikaan Varhalla, kuten muillakin hyvinvointialueilla on valtavat talouden säästöpaineet. Vuoden 2026 loppuun mennessä Varhan pitäisi löytää 45 miljoonaa säästöjä pelkästään kiinteistökuluista.

Meille päättäjille on haastavaa löytää tasapaino samalla terveyden ja talouden kannalta vaikuttavaan palvelumalliin asukkaillemme. Hyvinvointialueiden perustehtävänä on sotepe-palveluiden järjestäminen, ei säästäminen, mutta vain terve talous turvaa toimivat palvelut.

KT-päivillä 13.3. Oulussa Esko Aho tiivisti tavoitteen palveluiden osalta mielestäni osuvasti: ”Palvelut pitää skaalata sekä ylös- että alaspäin”. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vaativimmat palvelut, teknologia ja osaaminen kannattaa keskittää suurempiin yksiköihin, kun taas perustason palveluita kannattaa viedä lähelle ihmisten arkea. Tämä näkemys tukee myös uudistuksen tavoitetta panostaa ajoissa annettaviin perustason palveluihin.

Varhan aluehallituksessa palveluverkkoa on kehitetty tätä periaatetta mukaillen: sote-pisteet järjestetään jokaiseen Varsinais-Suomen kuntaan, mutta laajempia ja vaativampia palveluita tiivistetään muun muassa sote-keskuksiin. Sote-pisteen vähimmäispalveluita ovat aluehallituksen esityksen mukaan sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanotto ja mahdollisuus laboratorionäytteenottoon sekä lääkäri etäyhteydellä. Väestön palvelutarpeen ja saavutettavuuden näkökulmasta sote-pisteillä voidaan tarjota myös suun terveydenhuollon peruspalvelua ja lääkärin fyysistä vastaanottoa.

Toinen keskeinen palveluverkon periaatteita ohjannut näkemys on omatiimimallin rakentaminen kaikille varsinaissuomalaisille hoidon ja palveluiden jatkuvuuden turvaamiseksi. Periaate ei koske pelkästään terveyspalveluita tai pitkäaikaissairaita vaan se kattaa koko väestön terveydenhuollossa ja kaikki perheet perhekeskuksissa.

Palveluverkkoa suunniteltaessa paljon kysymyksiä ovat herättäneet niin digipalvelut kuin vuodeosastojen tulevaisuus. Sote-pisteillä hoitajan kanssa tarvittaessa avattava etäyhteys lääkäriin on kuin silta tulevaisuuteen. Vaikka etäyhteys itsenäisesti kotoa ei vielä ole arkipäivää esimerkiksi kaikille ikääntyneillemme, hoitajan kanssa yhdessä asioimalla kynnys etäasiointiin madaltuu.

Nykyinen perustason vuodeosastohoito tullaan kohdentamaan tulevaisuudessa tarkemmin asiakastarpeen mukaan. Perinteisellä vuodeosastomallilla jatkavat sairaanhoitoon keskittyvät osastot ja geriatriset kuntoutus- ja arviointiyksiköt taas keskittyvät ikääntyneiden asiakkaiden toimintakyvyn arviointiin ja parantamiseen. Lisäksi kotisairaalatoimintaa tullaan vahvistamaan koko alueella. Näiden uudistusten myötä vuodeosaston profiili voi muuttua kuntouttavaksi tai sen toiminta siirtyy toisen vuodeosaston yhteyteen kotisairaalan laajentuessa. Sairaanhoitoon keskittyvässä vuodeosastohoidossa on tarkoitus olla mahdollisimman lyhyen ajan ja tällöin tärkeintä on oikeanlainen vaikuttava hoito. Lääkäri- ja hoitotyön riittävä saatavuus ja mahdollisuus erikoissairaanhoidon konsultaatioon tukevat tätä tavoitetta. Vuodeosastohoitoa juuri omassa kunnassa ei voida taata, mutta tavoite on toki hoitaa asukkaat omalla seudulla, ei toisella puolella Varsinais-Suomea.

Palveluverkon periaatteet tulevat kehittymään ajassa. Keskeistä on kuitenkin turvata laadukas, vaikuttava ja osaava palvelu oikeaan aikaan, oikeaan paikkaan. Etäisyydet eivät voi kasvaa kohtuuttomiksi, mutta synnytysosastoa tai magneettikuvauslaitetta ei voida viedä jokaiseen taajamaan. Varsinais-Suomi on varsin kompakti kokonaisuus ja skaalaamalla palveluita myös ylöspäin, voimme panostaa entistä parempaan hoitoon – ja mikä tärkeintä, myös ammattilaisten saatavuuteen. Yksikään toimipiste ei pyöri ilman osaavia ammattilaisia.

Aluevaltuusto päättää palveluverkon periaatteista keskiviikkona 24.4. kello 18 alkavassa kokouksessaan. 

Avainsanat: Varha, Palveluverkko, Lääkäri, Sote-keskus, Asiakas

Lääkärin kolme kysymystä

Sunnuntai 2.1.2022

Olen puhunut ja kirjoittanut paljon tutkitun tiedon hyödyntämisestä palvelutarjonnassa ja palveluiden valinnassa. Terveydenhuollon kustannuksista merkittävä osa syntyy tutkitusti ihmisten omista elintapavalinnoista kuten tupakoinnista, liikkumattomuudesta tai päihteiden käytöstä. Yllättävän monen kroonisen sairauden hoito ja lääkitys korjaa elintapojen synnyttämää ongelmaa ilman, että itse ongelman aiheuttajaan juurikaan kiinnitetään huomiota.

Tupakoinnin haitat ovat olleet tiedossa jo 70-luvulta lähtien ja tupakointia ollaan rajoitettu vuosikymmenten aikana merkittävästi. Tupakoinnin lopettamisesta on merkittävää hyötyä vielä vanhemmallakin iällä. Terveydenhuollon asiakaskontakteissa pitäisi poikkeuksetta kysyä, tupakoitko. Jos henkilö tupakoi, pitää tarjolla olla esimerkiksi digitaalinen vieroitusvalmennus.

Liikunnan hyödyt ovat kiistattomat ja moneen sairauteen säännöllinen liikunta puree lääkkeitäkin tehokkaammin. Esimerkiksi kakkostyypin diabetes, korkea verenpaine ja unettomuus hyötyvät säännöllisestä liikunnasta. Terveydenhuollon asiakaskontakteissa pitäisi säännöllisesti kysyä, paljonko liikut viikon aikana. Mikäli liikunta jää alle suositusten, pitäisi meillä olla tarjolla liikuntaneuvontaa ja esimerkiksi digitaalista liikuntavalmennusta.

Päihteiden liikakäyttö on Suomessa paljon yleisempää, mitä tilastot antavat ymmärtää. Lääkäri- tai sairaanhoitajakäynnillä voitaisiin automaattisesti kysyä päihteiden käytöstä. Mikäli viikoittainen annosmäärä ylittää kohtuukäytön rajat, henkilölle voitaisiin jälleen tarjota digitaalista valmennusohjelmaa, jossa henkilö voisi valita itse oman tavoitteensa vähentää tai lopettaa.

Mikäli tuhansien tutkimustulosten osoittamiin hyötyihin perustuen terveydenhuollon kontakteissa, erityisesti työterveyshuollossa ja vuositarkasuksissa kysyttäisiin tupakoinnista, päihteistä ja liikunnasta, se ei tuntuisi osoittelevalta: miksi lääkäri minun juomisestani kyselee. 

Kätevimmin kysymykset tapahtuisivat digitaalisesti ennen käyntiä. Omakannasta lähtisi kyselylinkki ennen vastaanottoa, missä olisi vakiokysymykset elintapoihin liittyen. Mikäli vastaukset antaisivat aihetta lisäkeskustelulle, lääkäri tai hoitaja ottaisi asian puheeksi vastaanotolla.

Pelkkä kysyminen ei kuitenkaan auta ketään, jos meillä ei ole tarjota apua, neuvoa ja valmennusta vastausten perusteella. Tähän digitalisaatio, esimerkiksi Terveyskylän käyttö ja riittävän laaja väestöpohja alueella tarjoavat hyvät työkalut auttaa asukkaita kohti terveellisempiä elämäntapoja. Ja sillä on iso merkitys, kun lääkäri asian "määrää". 

Avainsanat: Aluevaalit, Terveydenhuolto, Lääkäri, Ennaltaehkäisy