Sote-piste jokaiseen kuntaan

Lauantai 20.4.2024

Varhan aluehallitus esittää valtuustolle palveluverkon periaatteita muun muassa sote-toimipisteistä, perhekeskuksista, perustason vuodeosastoista, ikääntyneiden palveluista ja suun terveydenhuollosta. Palveluverkon periaatteet muodostavat tulevan palveluverkon selkärangan: millä periaatteilla palvelupisteitä tullaan kehittämään Varsinais-Suomessa.

Samaan aikaan Varhalla, kuten muillakin hyvinvointialueilla on valtavat talouden säästöpaineet. Vuoden 2026 loppuun mennessä Varhan pitäisi löytää 45 miljoonaa säästöjä pelkästään kiinteistökuluista.

Meille päättäjille on haastavaa löytää tasapaino samalla terveyden ja talouden kannalta vaikuttavaan palvelumalliin asukkaillemme. Hyvinvointialueiden perustehtävänä on sotepe-palveluiden järjestäminen, ei säästäminen, mutta vain terve talous turvaa toimivat palvelut.

KT-päivillä 13.3. Oulussa Esko Aho tiivisti tavoitteen palveluiden osalta mielestäni osuvasti: ”Palvelut pitää skaalata sekä ylös- että alaspäin”. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vaativimmat palvelut, teknologia ja osaaminen kannattaa keskittää suurempiin yksiköihin, kun taas perustason palveluita kannattaa viedä lähelle ihmisten arkea. Tämä näkemys tukee myös uudistuksen tavoitetta panostaa ajoissa annettaviin perustason palveluihin.

Varhan aluehallituksessa palveluverkkoa on kehitetty tätä periaatetta mukaillen: sote-pisteet järjestetään jokaiseen Varsinais-Suomen kuntaan, mutta laajempia ja vaativampia palveluita tiivistetään muun muassa sote-keskuksiin. Sote-pisteen vähimmäispalveluita ovat aluehallituksen esityksen mukaan sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanotto ja mahdollisuus laboratorionäytteenottoon sekä lääkäri etäyhteydellä. Väestön palvelutarpeen ja saavutettavuuden näkökulmasta sote-pisteillä voidaan tarjota myös suun terveydenhuollon peruspalvelua ja lääkärin fyysistä vastaanottoa.

Toinen keskeinen palveluverkon periaatteita ohjannut näkemys on omatiimimallin rakentaminen kaikille varsinaissuomalaisille hoidon ja palveluiden jatkuvuuden turvaamiseksi. Periaate ei koske pelkästään terveyspalveluita tai pitkäaikaissairaita vaan se kattaa koko väestön terveydenhuollossa ja kaikki perheet perhekeskuksissa.

Palveluverkkoa suunniteltaessa paljon kysymyksiä ovat herättäneet niin digipalvelut kuin vuodeosastojen tulevaisuus. Sote-pisteillä hoitajan kanssa tarvittaessa avattava etäyhteys lääkäriin on kuin silta tulevaisuuteen. Vaikka etäyhteys itsenäisesti kotoa ei vielä ole arkipäivää esimerkiksi kaikille ikääntyneillemme, hoitajan kanssa yhdessä asioimalla kynnys etäasiointiin madaltuu.

Nykyinen perustason vuodeosastohoito tullaan kohdentamaan tulevaisuudessa tarkemmin asiakastarpeen mukaan. Perinteisellä vuodeosastomallilla jatkavat sairaanhoitoon keskittyvät osastot ja geriatriset kuntoutus- ja arviointiyksiköt taas keskittyvät ikääntyneiden asiakkaiden toimintakyvyn arviointiin ja parantamiseen. Lisäksi kotisairaalatoimintaa tullaan vahvistamaan koko alueella. Näiden uudistusten myötä vuodeosaston profiili voi muuttua kuntouttavaksi tai sen toiminta siirtyy toisen vuodeosaston yhteyteen kotisairaalan laajentuessa. Sairaanhoitoon keskittyvässä vuodeosastohoidossa on tarkoitus olla mahdollisimman lyhyen ajan ja tällöin tärkeintä on oikeanlainen vaikuttava hoito. Lääkäri- ja hoitotyön riittävä saatavuus ja mahdollisuus erikoissairaanhoidon konsultaatioon tukevat tätä tavoitetta. Vuodeosastohoitoa juuri omassa kunnassa ei voida taata, mutta tavoite on toki hoitaa asukkaat omalla seudulla, ei toisella puolella Varsinais-Suomea.

Palveluverkon periaatteet tulevat kehittymään ajassa. Keskeistä on kuitenkin turvata laadukas, vaikuttava ja osaava palvelu oikeaan aikaan, oikeaan paikkaan. Etäisyydet eivät voi kasvaa kohtuuttomiksi, mutta synnytysosastoa tai magneettikuvauslaitetta ei voida viedä jokaiseen taajamaan. Varsinais-Suomi on varsin kompakti kokonaisuus ja skaalaamalla palveluita myös ylöspäin, voimme panostaa entistä parempaan hoitoon – ja mikä tärkeintä, myös ammattilaisten saatavuuteen. Yksikään toimipiste ei pyöri ilman osaavia ammattilaisia.

Aluevaltuusto päättää palveluverkon periaatteista keskiviikkona 24.4. kello 18 alkavassa kokouksessaan. 

Varhan palveluverkosta

Torstai 15.2.2024

Ensimmäiset Varhan palveluverkkoa koskevat tilannekuvat on tänään julkistettu. Tilannekuva ei ole vielä viranhaltijoiden esitys päättäjille, vaan kyse on keskusteluavauksesta. Muutoksia palveluverkkoon tarvitaan, muutoksia tullaan tekemään, mutta millaisina. Siitä me poliittiset päättäjät tulemme päättämään kesäkuussa. 

Tärkein tehtävämme on tietysti turvata asukkaidemme palvelut. Ihmisten arki ja liikkuminen ovat 50 vuoden aikana kokeneet valtavia mullistuksia, mutta sote-palveluiden palveluverkko on pitkälti sellainen miksi se 70-luvulta alkaen on rakentunut. Digitaaliset palvelut, liikkuvat palvelupisteet ja uudenlaiset yhteispalvelut ovat arkea jo monessa muussa palvelussa; harva meistä enää asioi verotoimistossa tai pankissakaan.

Palveluiden toimivuuden ohella talouden reunaehdot määrittelevät palveluverkon kehittämistä. Säästötavoitteet palveluverkosta ovat lähivuosina lähes 50 miljoonaa.

Viranhaltijoiden tilannekatsauksen keskiössä on kolmiportainen sote-keskusmalli, digitaaliset palvelut, liikkuvat palvelut, ammattilaisten saatavuus ja nykyisten kiinteistöjen kunto. Tärkeimpänä on kuitenkin palveluiden saatavuus ja saavutettavuus.

Kolmiportainen sote-keskusmalli rakentuu kahdeksan laajimman palveluvalikoiman sote-keskuksen ympärille. Sote-keskuksista kaksi suomen kielistä ja Kaskenmäen kaksikielinen uusi sote-keskus löytyisivät Turusta. Muut viisi Raisiosta, Ukista, Loimaalta, Salosta ja Kaarinasta.

Sote-keskuksia täydentämässä olisi 17 sote-asemaa ja 11 sote-pistettä. Sote-pisteiden palvelut keskittyvät hoitajavastaanottoihin ja näytteenottoon. Sote-asemilta löytyisi lisää palveluita.

Digitaaliset palvelut otetaan Varhassa käyttöön tulevan vuoden aikana asteittain. Mobiilisovelluksen, digiasioinnin ja etäkonsultaatioiden kehittyminen ovat yksi merkittävimpiä hyötyjä, joita tällä sotepe-uudistuksella ollaan saavuttamassa. Yli kymmenen vuotta olen puhunut digipalveluiden käytön puolesta. Pelkästään neuvolan sähköisen ajanvarausjärjestelmän aikaan saamiseen meni viisi! vuotta. Nyt olemme siirtymässä Varsinais-Suomessa 2000-luvulle, kun digialusta saadaan täällä käyttöön.

Liikkuvat palvelut tuovat palvelut lähemmäs ihmisiä, mutta eivät edellytä ammattilaisten istuvan ”yksin” pienessä palvelupisteessä. Liikkuvat palvelut voidaan toteuttaa erillisillä autoilla, peräkärryillä, konteilla, tai siirtyvillä tarvikelaukuilla. Vastaanottopiste voi sijaita koulussa, hoivakodissa, kauppakeskuksessa, kunnantalolla, kirjastossa, apteekissa tai ’ympäri kyliä’, kuten kauppa-autot aikoinaan.

Ammattilaisten saatavuus määrittää kaikkea palvelutuotantoamme merkittävällä tavalla. Mitä pienempi palvelupiste, sitä haastavampaa on ammattilaisten saaminen. Moni meistä kaipaa työyhteisöä ja moniammatillista osaamista ympärilleen. Niin myös sotepe-ammattilaiset. On myös yhdenvertaisuuden näkökulmasta selvää, että emme voi maksaa henkilöstöstä kolminkertaista hintaa yhtäällä kuin toisaalla saisimme kolme henkilöä samalla rahalla. Pienet yksiköt ovat myös erittäin haavoittuvaisia sairastapausten ym. suhteen henkilöstömitoitusten säädellessä toimintaamme tiukasti.

Kiinteistöjen kuntoa ollaan kartoitettu kuluva vuosi. Lainanottovaltuutemme ovat todella nihkeät ja uutta emme juurikaan pääse rakentamaan. Tämän vuoksi palveluverkkoa määrittävät nykyisten kiinteistöjen kunto ja muunneltavuus, kun uutta tai isoja korjauksia ei niin vain tehdä. Kiinnostava ulottuvuus palveluverkon kehityksessä ovat erilaiset yhteiskäyttötilat kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa. Innovatiiviset uudet ratkaisut ovat tervetulleita.

Palveluverkon tärkein kriteeri on kuitenkin asukkaat ja heidän palveluidensa saatavuus ja saavutettavuus. Että palveluihin pääsisi oikeaan aikaan. Että palvelut muodostuisivat oikeanlaisesta osaamisesta diagnostiikasta lääkäriin, sosiaalityöstä geriatriseen ammattitaitoon oikealla tavalla toteutettuna. Että palvelut olisivat oikeassa paikassa siten, että kenenkään pääsy palveluun ei olisi liian pitkästä matkasta kiinni. Varsinais-Suomi on kuitenkin maantieteellisesti niin kompakti, että Itä-Suomen tai Lapin etäisyyksiä ei täällä kenelläkään ole edessä, vaikka palveluverkkoa uudistetaankin.

Tästä alkaa keskustelu niin asukkaidemme, alueen kuntien ja päättäjien kanssa. Varsinaisia päätöksiä on luvassa siis vasta kesäkuussa.

Asiakkaan käyttöliittymä ratkaisee

Perjantai 13.10.2023

Vuonna 1990 harva meistä puhui vielä Nokian NMT-puhelimella. Lankapuhelimet lauloivat ja tekstiviesteistä ei ollut vielä tietoakaan.

Vuonna 2000 koko Suomi käytännössä jo puhui kännykkään, useinmiten nokialaiseen. Nokia takoi Suomelle rahaa, työpaikkoja ja vaurautta. Kosketusnäytöt olivat vielä utopiaa, mutta simpukkapuhelinta pidettiin järisyttävänä keksintönä.

Vuoden 2005 paikkeilla Nokian ongelmat alkoivat kasvaa, kun kehitteillä olevasta kosketusnäytöstä luovuttiin. Tänä päivänä Nokian puhelinta käyttää kovin harva. Lähes kaikissa puhelimissa on kosketusnäyttö. Asiakkaan käyttöliittymät ovat tyystin erilaisia kuin Nokian puhelinliiketoiminnan kulta-aikana, saati lankapuhelinten aikaan.

2000-luvun alussa Suomi käynnisteli keskustelua terveyskeskusjärjestelmän uudistamistarpeista ja erityisesti sote-palveluiden rahoitushaasteista. Kymmenen vuotta myöhemmin oltiin PARAS-hankkeen syövereissä ja sote-uudistuksesta ehdittiin nähdä surullisen monta tuotantokautta ennen kuin varsinainen huipennus eli hyvinvointialueet aloittivat toimintansa.

Miksi puhun Nokian kännyköistä yhtäkkiä suurella intohimolla? Koska tarinassa on kyse myös asiakkaan käyttöliittymistä. Vuonna 1990 me emme osanneet edes kaivata kännykkää, vuonna 2000 me emme osanneet edes kaivata kosketusnäyttöä, vuonna 2010 me emme viestitelleet WhatsApilla ja vasta vuonna 2020 etäpalavereista tuli kaikille arkipäivää. Miten terveyskeskuksen käyttöliittymä on muuttunut näiden vuosikymmenten aikana?

Vuonna 2023 hyvinvointialueet painivat kasvavan palvelutarpeen, nousevien kustannusten ja tiukkenevan rahoituksen keskipisteessä. Osa hyvinvointialueista esimerkiksi Pirha ja Satakunta ovat jo ilmoittaneet pyrkivänsä karsimaan sotepe-palveluverkkoa isolla kädellä.

Varsinais-Suomessakin palveluverkkoon eli asiakkaan käyttäliittymiin tulee muutoksia. Olennaista ei kuitenkaan ole se, mistä luovumme, vaan se, miten asukkaat ja asiakkaamme saavat palvelunsa. Siis, mitä käyttöliittymiä tulee lankapuhelimien tilalle.

Kun me mietimme uudistusta, on keskityttävä asiakkaan käyttöliittymien kehittämiseen. Kun tarve on lääkärille, mitä jos seuraavana aamuna suoritettavan usean tunnin ajanvaraussoittorumban sijaan saisikin heti yhteyden kotoa etälääkäriin tai -hoitajaan. Siis arki-iltana kello 19 kertoisi oireensa ensin chatiin ja tarvittaessa oireesta lähetettäisiin kuva tai avattaisiin kuvapuhelu. Mikäli asia ratkeaisi siltä istumalta, hyvä. Jos tarvittaisiin laboratorionäytettä tai röntgeniä, voisi varata samalla sähköisesti ajan mieluiten seuraavalle päivälle. Lääkäri tai hoitaja soittaisi tulosten tultua takaisin ja hoito suunniteltaisiin tulosten mukaan.

Tai jos ennestään tutun hammashoitolan väki siirtyisikin pyörille ja yhden työpäivän kuskaushärdellin sijaan lapsen hammastarkastus hoidettaisiin koulun pihalla hammashoitola-autossa. Vastaanotolta voitaisiin avata kuvapuheluyhteys huoltajaan ja näin vanhempi kuulisi, mitä tarkastuksessa ilmenee.

Näihin uudenlaisiin käyttöliittymiin on helppo löytää esteitä ja ongelmia. Koska meillä on ihmisiä, jotka eivät osaa käyttää digivastaanottoa, sitä ei saisi kehittää kenellekään. Ei, vaikka esimerkiksi ikääntynyt, jolla ei älypuhelinta ole, pääsisi nopeammin fyysiselle vastaanotolle, kun kynnelle kykenevät voisivat hyödyntää digikanavia.

Kun Varha aloittaa päätöksenteon palveluverkosta, lähden siitä, että esitettävä malli sisältää kaiken sen, mitä me asiakkaille tulemme lähitulevaisuudessa tarjoamaan. Ei vain sitä, mistä me luovumme.

Se tarkoittaa asiakkaan käyttöliittymiä kotona kotihoidosta kotisairaalaan ja digipalveluihin, lähipalveluita tutussa palvelupisteessä, omassa lähiapteekissa tai pyörillä kulkevissa palvelupisteissä, kirjastoon tai kauppaan tuotavia digipisteitä, etäämmällä sijaitsevia laajempia palvelu- ja osaamiskeskuksia sekä keskitettyjä sairaalapalveluita synnytyksineen ja leikkauksineen.

Myös sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden käyttöliittymät muuttuvat, kun teknologia, liikkuminen ja ihmisten arki muuttuvat. Kaikkea uutta emme osaa vielä edes kysyä tai toivoa, mutta harva meistä kaipaa enää Nokian näppäinpuhelinta, saati lankapuhelimien aikaan puhelinpöydän ääreen nököttämään.