Olen kirjoittanut artikkeleita, kolumneja, mielipidekirjoituksia sekä puheenvuoroja Uudessa Suomessa ja Sannan Salongissa
vuodesta 2010 alkaen. Vanhat tekstini eivät kaikki ole tällä hetkellä saatavilla nettisivujen vaihdoksen vuoksi. 

 

Mitä Minna nyt tekisi?

Kun nuorena asiaan kuului Dingon tai New Kids On the Blockin fanittaminen, en löytänyt seinältäni fanijulisteita. Kun eri asiayhteyksissä minulta on kysytty, kuka on idolini, en silloinkaan ole tunnistanut tarvetta nimetä yksittäisiä henkilöitä, jota ihailen. Mutta yksi henkilö kyllä on, jota erilaisissa tilanteissa ajattelen useinkin: Minna Canth.Tässä ajassa pohdin useinkin, mitä Minna nyt tekisi? Mihin asioihin hän kiinnittäisi huomionsa teksteissään, näytelmissään tai salongissaan? Luulen, että hän olisi jo pidempään kantanut huolta maailman tapahtumista ja tasa-arvon heikentymisestä ympäri maailmaa. Suomen osalta hän olisi melko varmasti pitänyt esillä lasten ja nuorten tulevaisuutta. Olisi ehkä kieltänyt seitsemältä lapseltaan älypuhelimien liikakäytön ja keskustellut kuopiolaisten koulujen kanssa kirjojen ja kirjallisuuden tärkeydestä opetuksessa. Olisi hän ehkä ottanut kantaa myös hyvinvointialueiden palveluihin. Lapset synnytettiin Canthin aikaan kotona, eikä neuvolaa oltu vielä keksitty. Ihan huikeita innovaatioita neuvolat olisivat Minnankin mielestä, koska monesti hän murehti juuri äitien ja lasten tilannetta. Luulen kyllä, että Canth olisi etujoukoissa uudistamassa nykyistä perhepolitiikkaa alkaen synnytyksistä, jatkuen neuvolaan ja edelleen kouluun. HS:ssä oli aiheeseen liittyvä kiinnostava näkökulma 16.3. Jutussa haastateltiin Turun yliopiston dosentti Kaisa Kuurnetta, joka pohtii, että synnytysten hoito on järjestetty Suomessa kuten mikä tahansa päivystys. Synnytyksen erityislaatuisuutta uuden elämän alussa ei kaikilta osin tunnisteta. Olemme kyllä maailman parhaita terveyden mittareilla: fyysiset riskit on minimoitu, mutta synnytys osana perheen tulevaisuuden hyvinvointia jää jalkoihin. Sama koskee neuvolaa, jossa olemme tehostaneet terveysriskien seulonnan äärimmilleen. Pienet lapset ovat nyky-Suomessa tervein osa kansaa, riisitautia ei enää ilmene ja me varmistamme asian vielä toistuvilla mittauksilla, punnituksilla ja arviointilomakkeilla. Alkaen raskaustestistä, jatkuen synnytykseen ja edelleen varhaislapsuuteen neuvolassa, meillä ei riitä kaikkien terveydenhuoltoon liittyvien interventioiden keskellä aikaa perheen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen, parhaan mahdollisen lapsuuden turvaamiseen. Vahvasti erillinen lainsäädäntö terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa luovat rakenteet, joissa yksi taho huolehtii fyysisestä terveydestä ja toinen organisaatio hyvinvoinnista ja toimintakyvystä, mutta kenenkään tehtävänä ei ole ihminen kokonaisuutena. Erillinen so- ja te-lainsäädäntö johtaa siihen, ettei aitoa integraatiota hyvinvointialueilla saada eteenpäin, koska lainsäädäntö. Niin, mitä Minna ajattelisi nykymenosta. Sitä me emme aidosti voi tietää, mutta yksi asia on varmaa: Minna Canthilla olisi sanottavaa juuri nyt. Tämän äärelle on hyvä itse kunkin pysähtyä juhlistamaan Minna Canthin ja tasa-arvon päivää!

Lue lisää »

Lapsissa on tulevaisuus, vanhoissa viisaus

Suomen väestö ikääntyy ja valtaosassa suomalaista kunnista yli viidennen on eläkeikäisiä. Kaarinassa alle 15-vuotisita on hieman alle 20% ja yli 65-vuotiaita 22 prosenttia. Miten kuntana voimme parantaa eläkeikäisten hyvinvointia?

Lue lisää »

Työkyky kunniaan

Minua suuresti hämmentää, että yhteiskunnassamme riittää kyllä kriisipuhetta lähes kaikesta, mutta juuri kukaan, eikä varsinkaan poliitikot, puhu työkyvystä. Suurin murhe tuntuu olevan, onko työterveys nykyisellään epäoikeudenmukaista vai ei. Työkyky ja sen myötä työllisten määrä ratkaisee yhteiskunnan taloudelliset kysymykset: kasvammeko vai kuihdummeko. Jos teemme töitä, talous kasvaa ja voi hyvin, eikä kaikesta tarvitse jatkuvasti nipistää ja nuukailla. 

Lue lisää »

Kadonnutta aikuisuutta etsimässä

Vuonna 2012, kun tein ensimmäistä kuntavaalikampanjaani Kaarinassa, vaaliteemojani olivat lapset, leipä ja liike. Olisin voinut laittaa tismalleen samat teemat myös tänä keväänä kuntavaaliteemoikseni.

Lue lisää »

Elinikäistä oppimista

Uskon vahvasti elinikäiseen oppimiseen. Olen koko työurani DI-tutkintoni jälkeen opiskellut jotain uutta: laatujohtamista, viestintää, pedagogiikkaa, terveystieteitä, henkilöstön kehittämistä, tutkimusmenetelmiä ja viimeisimpänä hallitustyöskentelyä.Suomessa kipuillaan Pisa-tulosten ja korkeakoulutettujen osuuden laskun kanssa. Tavoitteena on jopa 70% korkeakoulutusaste, joka on mielestäni epärealistinen. Tavoitteen pitää olla yli 50%, mutta 70 %:iin tuskin pääsemme laskematta tutkintojen rimaa liian alas.Peruskouluun on panostettava kunnissa riittävästi, jotta perustaidot saadaan takaisin oikealle tasolle. Ei peruskoulusta voi lähteä yksikään nuori ilman asianmukaista luku-, kirjoitus- ja laskutaitoa. Toisen asteen koulutuksessa tavoitteena on ammatti tai yleissivistävä ylioppilastutkinto. Nyt lukiossa paukut menevät kirjoituksiin tähtäämiseen, eikä yleissivistyksestä kanneta riittävästi huolta. Säästöt ovat johtaneet ammattiopetuksen siirtymiseen digiin tai työpaikoille, mikä taas edellyttää suhteettoman paljon työnantajilta eikä välttämättä sovi nuorten kehitysvaiheelle. Sekä yleissivistys että ammattitaidot ovat nykymallissa vaarassa.Riittävän vahvan peruskoulun kivijalalle pitää rakentaa elinikäisen oppimisen järjestelmä. Eri koulutusasteilta hankittujen tutkintojen lisäksi opiskeltavien lisätutkintojen ei tarvitse olla ilmaisia, mutta opintopolkuja on tarjottava koko työuran ajalle eri tasoilta joustavasti ja tutkintojen on oltava kohtuuhintaisia. Osana tutkintoja aiempien opintojen ja työkokemuksen tunnustaminen on keskeistä. Meillä ei ole varaa mustasukkaisuuteen oppilaitosten ja korkeakoulujen välillä vaan esimerkiksi kandin tutkinnon on oltava kandin tutkinto korkeakoulusta riippumatta. Tutkimustiedon, tieteellisten julkaisujen ja ammatillisten kirjastojen tarjoaminen nykyistä laajemmin väestön käyttöön lisäisi edelleen itseopiskelumahdollisuuksia ja osaamistasoa. Työn ohessa opiskelun on oltava mahdollista niin koulujen kuin työnantajien toimesta esimerkiksi osa-aikatyönä ja opintojen joustavuutena. Tällöin tarvetta aikuisopintotuelle ei samassa määrin synny.Voisiko jopa olla niin, että jokainen työikäinen olisi aina rekisteröityneenä opiskelijaksi johonkin oppilaitokseen kehittääkseen omaa osaamistaan alallaan tai yleisesti esimerkiksi tekoälyn hyödyntämisessä, kyberturvallisuudessa, työhyvinvoinnissa jne. Jotta malli ei veisi liiketoimintaa koulutusalan yrityksiltä, oppilaitoksia edellytettäisiin käyttämään X% yrityksiä ja järjestöjä koulutuksen tuottajina.

Lue lisää »

Aluevaalit 2025

Hyvinvointialueet aloittivat vuoden 2023 alussa. Kun otin maaliskuussa 2022 tehtävän päätoimisena aluehallituksen puheenjohtajana vastaan, en vielä tiennyt, kuinka hurjasta tilanteesta olimme uudistukseen lähdössä. Varsinais-Suomi ei tehnyt lainkaan vapaaehtoista valmistelua ja 34 organisaation fuusio tehtiin vain kymmenen kuukauden etukäteistyöllä.

Lue lisää »

Vuosi 2024

Vuosi 2024 oli Varhan toinen toimintavuosi. Vuoteen mahtui ehkä ne kaikkein tärkeimmät päätökset tällä valtuustokaudella: palveluverkko ja talouden tasapainottaminen vuosina 2024-2026. Toisen toimintavuoden aikana toiminta on vakiintunut ja siirtymästä selviytymisen ohella on otettu mittavia kehitysaskeleita toiminnan uudistamiseksi ja parantamiseksi.

Lue lisää »

Vaikuttavuuden mittaamisesta

Vaikuttavuus ja sen mittaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa on yksi kuumimmista perunoista hyvinvointialueilla: miten mitata palveluiden vaikuttavuutta. Tai oli ennen kuin taloushaasteet nousivat agendalla ykköseksi.

Lue lisää »

Paras mahdollinen lapsuus

Minulla oli suuri ilo ja kunnia pitää maanantaina 26.8. Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöjen, Lastensuojelun keskusliiton ja Varhan yhteisessä tilaisuudessa Paras mahdollinen lasten hyvinvointialue, avauspuheenvuoro yhdessä Ulla Siimeksen kanssa. Puheenvuoroni itselle erityisen tärkeään aiheeseen:

Lue lisää »

Vain muutaman klikkauksen tähden

Työhöni päätoimisena hallituksen puheenjohtajana kuuluvat erilaiset keskustelutilaisuudet. Olen ottanut tavaksi kysyä tilaisuuksien aluksi, kuinka moni on kuullut tai lukenut jotain negatiivista Varhasta. Poikkeuksetta kaikkien kädet nousevat. Kun seuraavaksi kysyn, kuinka moni on saanut meiltä huonoa palvelua, vain muutama käsi nousee.

Lue lisää »

Sote-piste jokaiseen kuntaan

Varhan aluehallitus esittää valtuustolle palveluverkon periaatteita muun muassa sote-toimipisteistä, perhekeskuksista, perustason vuodeosastoista, ikääntyneiden palveluista ja suun terveydenhuollosta. Palveluverkon periaatteet muodostavat tulevan palveluverkon selkärangan: millä periaatteilla palvelupisteitä tullaan kehittämään Varsinais-Suomessa.

Lue lisää »

Varhan palveluverkosta

Ensimmäiset Varhan palveluverkkoa koskevat tilannekuvat on tänään julkistettu. Tilannekuva ei ole vielä viranhaltijoiden esitys päättäjille, vaan kyse on keskusteluavauksesta. Muutoksia palveluverkkoon tarvitaan, muutoksia tullaan tekemään, mutta millaisina. Siitä me poliittiset päättäjät tulemme päättämään kesäkuussa. 

Lue lisää »

Varhan talousarvio 2024

Varhan valtuustossa 20.12. pitämäni puhe talousarviokäsittelyyn liittyen. Hallituksen talousarvioesitys hyväksyttiin valtuustossa yksimielisesti. 

Lue lisää »

Pari sanaa palkoista

Turun Sanomat ja Salon Seudun Sanomat uutisoivat jälleen Varhan johdon palkoista. Palkat ovat arvatenkin herättäneet suuria tunteita. Avoimuus palkoissa on tervetullutta, mutta artikkeleihin liittyy myös tarkennettavaa.

Lue lisää »

Häiriökysyntää?

Olen törmännyt viimeisen kahden vuoden aikana käsitteeseen 'häiriökysyntä'. Sillä kuvataan tilannetta, jossa asiakas toistuvasti päätyy esimerkiksi päivystykseen vaikka todellisuudessa hän kärsisi yksinäisyydestä tai lääkärin vastaanotolle ja laajoihin laboratorio- ja kuvantamistutkimuksiin vaikka kysymys olisi mielenterveysongelmasta. 

Lue lisää »

Hyvää Yrittäjän päivää!

Omaan työhöni Varhan hallituksen puheenjohtajana kuuluu kattavasti ja säännöllisesti eri sidosryhmiemme tapaamiset. Tapaan ministeriöiden, eri hyvinvointialueiden päättäjiä, järjestöjä, yrittäjiä ja yritysten edustajia. 

Lue lisää »

Juhannusinventaari

Varha eli Varsinais-Suomen hyvinvointialue aloitti toimintansa 1.1.2023. Suurimmat siirtymän riskit liittyivät palveluiden saumattomaan jatkumiseen, palkanmaksuun, asiakasmaksujen perimiseen asiakkailta ja laskujen sekä etuuksien maksukykyyn. Mediassa olemme näkyneet pääosin haasteiden ja ongelmien merkeissä, vaikka paljon näihin kuukausiin on mahtunut onnistumisiakin. 

Lue lisää »

Mielenterveydestä

Suomessa ja ilmeisesti kaikissa länsimaissa taistellaan lisääntyvien mielenterveyden haasteiden kanssa. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset ja nuoret.

Lue lisää »

Hoitajamitoitus oli arvovalinta

Viime eduskuntavaalien ratkaisevaksi teemaksi nousi vanhustenhuollon tila Suomessa. Vasemmisto tarjosi ratkaisuksi hoitajamitoituksen nostoa ympärivuorokautiseen hoivaan. Valtakunnallinen tavoite on kuitenkin ollut panostaa ensisijaisesti toimivaan ja vaikuttavaan kotihoitoon sekä vähentää ympärivuorokautisen hoivan tarvetta.

Lue lisää »

Nyt ennaltaehkäistään

Oletko joskus kuullut sanottavan, että meidän pitäisi panostaa ennaltaehkäisyyn? Erinomainen ajatus, nyökyttelemme. Mutta mitä ennaltaehkäisy oikeastaan tarkoittaa tai mitä me sillä ymmärrämme.

Lue lisää »

Päivystys on palveluiden peili

Päivystysten ongelmat ovat olleet otsikoissa jo muutaman vuoden ajan. Ensin haasteena oli korona, sitten työtaistelu ja nyt henkilöstöpula suhteessa kasvaviin asiakasmääriin. Meillä Varhan hallituksella oli aiheesta iltakoulu ja tuon keskustelun tuloksena itselleni syntyi muutamia ajatuksia.

Lue lisää »

Hyvinvointialueelle tarvitaan kirkas digistrategia

Digipalveluista ja teknologian hyödyntämisestä ollaan povattu sote-palveluiden pelastajaa jo useamman vuoden. Digikehitys on niin kunnissa kuin sairaaloissakin edennyt harmillisen hitaasti. Koronasulkujen alettua julkisella puolella oltiin monelta osin vielä lähtötelineissä, kun yksityisellä digiajanvaraus,  digivastaanotot ja etäpalaverit jo pyörivät.

Lue lisää »

Kuka välittäisi lapsista ja nuorista

Mitä sitä peittelemään, olen todella pöyristynyt ja erittäin pahoillani Wilma -sotkusta. Jos Wilma on jollekulle tuntematon, kyse ei ole naapurin Wilmasta, jolta unohtuu korjata koiran jätökset puutarhastani, vaan koulujen ja kotien välille luotu yhteydenpitokanava. Wilmassa ilmoitetaan poissaoloista, opettajat antavat palautetta päivästä ja opiskeluhuolto, esimerkiksi terveydenhoitaja viestii terveystarkastuksista. Kesällä 2021 hyväksyttyjen hyvinvointialuelakien perusteella opiskeluhuollon henkilöstö siirrettiin sivistyspalveluista hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen.

Lue lisää »

Työkyky keskiöön

Meillä Suomessa on pitkään vallinnut työkulttuuri, missä joko töitä tehdään sata prosenttisesti tai töitä ei tehdä ollenkaan. Perhevapaiden takia osittainen työaika alkaa olla jo arkipäivää, mutta työpanoksen säätely työkykysyistä ei ole kovinkaan yleistä tai edes hyväksyttyä.

Lue lisää »

Ratkaisu kaikkeen

Hoitajamitoitus oli kaikkien huulilla eduskuntavaalien alla 2019. Tutkittu tieto ja lukuisat asiantuntijanäkökulmat kaikuivat kuin kuuroille korville. Hoitajamitoitus oli ratkaisu kaikkeen, faktoista viis.

Lue lisää »

Poliittista peliä

Turun Sanomat on kirjoittanut useampaa kertaan kuluneen viikon aikana viikon takaisesta hallituksen kokouksesta, jossa Lieto liitettiin Loimaan ja Akseli -kunnat Uudenkaupungin hallinnolliseen sote-alueeseen. Likapyykkiä ei ole pesty pelkästään lehtien palstoilla vaan keskustelua on riittänyt myös poliittisten toimijoiden kesken.

Lue lisää »

Ennen ei ollut paremmin

Minulla on ollut mielettömän hieno mahdollisuus seurata erityisen läheltä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valmistelua kohti Suomen parasta hyvinvointialuetta aluehallituksen puheenjohtajana nyt kaksi kuukautta.

Lue lisää »

Kiitos!

Edellisen kerran olen ollut ehdolla viisi vuotta sitten kuntavaaleissa ja olin jo unohtanut, miltä se tuntuu, kun olet kuuluttanut ympäri kyliä, että minä haluaisin tuon tehtävän. Siis kymmenet ellei sadat tuhannet ihmiset tietävät haaveestasi julkisesti ja sitten sen toteutuminen punnitaan "suorassa lähetyksessä".Vaalit menivät yli kaikkien odotusten. Kyllä tavoitteenani oli paikka aluevaltuustossa, mutta näin hienosta tuloksesta en uskaltanut edes haaveilla. Valtavan iso kiitos jokaiselle minuun luottaneelle äänestäjälleni!On sanomattakin selvää, että yli 1400:ää ihmistä ei tavoiteta edes normaaleina aikoina pelkästään "torilla", mutta etenkin näissä koronavaaleissa tukitiimin ja tukijoiden arvo ja merkitys olivat omaa luokkaansa. Fiksujen äänestäjieni ohella haluankin kiittää jokaista teitä rinnallani, tukenani ja takanani seissyttä rohkeaa ihmistä.Vähäinen ei ole myöskään perheen ja rakkaiden merkitys. Kotona arjen pitää pyöriä ja ruuan on oltava lämmintä, olinpa kampanjoimassa tai päätöksenteossa. Kiitos maailman parhaille kotijoukoilleni, jotka tämän työn mahdollistatte ennen ja jälkeen vaalien!

Lue lisää »

Yksityinen vai julkinen sote-palvelu?

Turun Sanomat (17.1.) teetti kyselytutkimuksen varsinaissuomalaisille, haluavatko alueen asukkaat julkisesti vai yksityisesti tuotettuja sotepalveluita. Enemmistö oli sitä mieltä, että haluavat julkisesti tuottuja sotepalveluita.

Lue lisää »

Järkevät järjestelmät

Tietojärjestelmien merkityksestä on osattu puhua vajaat kymmenen vuotta julkisuudessa. Erikoissairaanhoidossa ollaan rakennettu uusia potilastietojärjestelmiä, kuten Apotti HUS:ssa. Myös Varsinais-Suomessa on ollut oma UNA-hanke käynnissä potilastietojärjestelmän uusimiseksi.

Lue lisää »

Ilo irti digistä

Digitalisaatio ja teknologia vilahtelee usein puheissa, kun puhutaan tulevaisuuden sotepalveluista ja siitä, miten palveluiden ja talouden tasapaino rakennetaan. Ja kyllä, digitaalisista palveluista on apua moneen asiaan.

Lue lisää »