Kirjoitus julkaistu Kaarina-lehdessä 1.7.2026

Eduskunta päätti vielä viime töikseen ennen kesätaukoa sallia alkoholin kotiinkuljetuksen. En itse hahmota, mihin yhteiskunnan ongelmaan tämä oli ratkaisu, mutta monia ongelmia tämäkin päihdepolitiikan lievennys tulee aiheuttamaan.

Puhuin sivistysyhteiskunnasta Helsingin Sanomissa 21.5. olleessa haastattelussani. Saman asian äärellä oli Sixten Korkman omassa kolumnissaan 25.5. Maailma on sekaisin, mutta Suomessa totuudella on vielä väliä. 

Varsinais-Suomen Keskusta on nimennyt kaarinalaisen Sanna Vauranojan eduskuntavaaliehdokkaakseen. Vauranoja tunnetaan Varhan ensimmäisen valtuustokauden hallituksen puheenjohtajana ja pitkän linjan yhteiskunnallisena vaikuttajana.

Vieläkö joku muistaa sellaisen termin kuin sivistysporvari? Termi on viimeisten vuosien aikana muodostunut päivä päivältä itselleni ajankohtaisemmaksi vaikka koen olleeni koko aikuisikäni aatteelliselta taustaltani sivistysporvari.

Tekoälyn kehitys ja sen hyödyntäminen niin työelämässä kuin muussa arjessa ovat kiihtyneet viimeisen kahden vuoden aikana huimasti. Sen ennakoidaan muuttavan työelämää ja toimenkuvia merkittävästi. Erityisesti työuran alkupään tehtävien arvioidaan korvautuvan jo lähitulevaisuudessa tekoälyllä. 

Suomessa sana tuottavuus herättää yllättävän paljon vastareaktioita. Erityisesti julkisella sektorilla se koetaan helposti uhkana: merkkinä leikkauksista, yt-neuvotteluista tai palvelujen heikentämisestä. Tuottavuudessa on pohjimmiltaan kyse varsin arkisesta ja julkisella sektorilla jopa eettisestä periaatteesta: miten käytämme yhteisiä varojamme mahdollisimman järkevästi.

Kun nuorena asiaan kuului Dingon tai New Kids On the Blockin fanittaminen, en löytänyt seinältäni fanijulisteita. Kun eri asiayhteyksissä minulta on kysytty, kuka on idolini, en silloinkaan ole tunnistanut tarvetta nimetä yksittäisiä henkilöitä, jota ihailen. Mutta yksi henkilö kyllä on, jota erilaisissa tilanteissa ajattelen useinkin: Minna Canth.Tässä ajassa pohdin useinkin, mitä Minna nyt tekisi? Mihin asioihin hän kiinnittäisi huomionsa teksteissään, näytelmissään tai salongissaan? Luulen, että hän olisi jo pidempään kantanut huolta maailman tapahtumista ja tasa-arvon heikentymisestä ympäri maailmaa. Suomen osalta hän olisi melko varmasti pitänyt esillä lasten ja nuorten tulevaisuutta. Olisi ehkä kieltänyt seitsemältä lapseltaan älypuhelimien liikakäytön ja keskustellut kuopiolaisten koulujen kanssa kirjojen ja kirjallisuuden tärkeydestä opetuksessa. Olisi hän ehkä ottanut kantaa myös hyvinvointialueiden palveluihin. Lapset synnytettiin Canthin aikaan kotona, eikä neuvolaa oltu vielä keksitty. Ihan huikeita innovaatioita neuvolat olisivat Minnankin mielestä, koska monesti hän murehti juuri äitien ja lasten tilannetta. Luulen kyllä, että Canth olisi etujoukoissa uudistamassa nykyistä perhepolitiikkaa alkaen synnytyksistä, jatkuen neuvolaan ja edelleen kouluun. HS:ssä oli aiheeseen liittyvä kiinnostava näkökulma 16.3. Jutussa haastateltiin Turun yliopiston dosentti Kaisa Kuurnetta, joka pohtii, että synnytysten hoito on järjestetty Suomessa kuten mikä tahansa päivystys. Synnytyksen erityislaatuisuutta uuden elämän alussa ei kaikilta osin tunnisteta. Olemme kyllä maailman parhaita terveyden mittareilla: fyysiset riskit on minimoitu, mutta synnytys osana perheen tulevaisuuden hyvinvointia jää jalkoihin. Sama koskee neuvolaa, jossa olemme tehostaneet terveysriskien seulonnan äärimmilleen. Pienet lapset ovat nyky-Suomessa tervein osa kansaa, riisitautia ei enää ilmene ja me varmistamme asian vielä toistuvilla mittauksilla, punnituksilla ja arviointilomakkeilla. Alkaen raskaustestistä, jatkuen synnytykseen ja edelleen varhaislapsuuteen neuvolassa, meillä ei riitä kaikkien terveydenhuoltoon liittyvien interventioiden keskellä aikaa perheen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen, parhaan mahdollisen lapsuuden turvaamiseen. Vahvasti erillinen lainsäädäntö terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa luovat rakenteet, joissa yksi taho huolehtii fyysisestä terveydestä ja toinen organisaatio hyvinvoinnista ja toimintakyvystä, mutta kenenkään tehtävänä ei ole ihminen kokonaisuutena. Erillinen so- ja te-lainsäädäntö johtaa siihen, ettei aitoa integraatiota hyvinvointialueilla saada eteenpäin, koska lainsäädäntö. Niin, mitä Minna ajattelisi nykymenosta. Sitä me emme aidosti voi tietää, mutta yksi asia on varmaa: Minna Canthilla olisi sanottavaa juuri nyt. Tämän äärelle on hyvä itse kunkin pysähtyä juhlistamaan Minna Canthin ja tasa-arvon päivää!

Puheenvuoroni Kaarinan kaupunginvaltuustossa 9.2.2026

Millainen on vanhustenhoidon ja ympärivuorokautisen hoivan tila Suomessa? Kysymys on ollut perustellusti esillä kahden viimeaikoina esiin tulleen surullisen hoivakotikuoleman yhteydessä.

Puheeni Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ensimmäisen kauden viimeisessä aluevaltuustossa 20.5.2025.

Suomen väestö ikääntyy ja valtaosassa suomalaista kunnista yli viidennen on eläkeikäisiä. Kaarinassa alle 15-vuotisita on hieman alle 20% ja yli 65-vuotiaita 22 prosenttia. Miten kuntana voimme parantaa eläkeikäisten hyvinvointia?

Minua suuresti hämmentää, että yhteiskunnassamme riittää kyllä kriisipuhetta lähes kaikesta, mutta juuri kukaan, eikä varsinkaan poliitikot, puhu työkyvystä. Suurin murhe tuntuu olevan, onko työterveys nykyisellään epäoikeudenmukaista vai ei. Työkyky ja sen myötä työllisten määrä ratkaisee yhteiskunnan taloudelliset kysymykset: kasvammeko vai kuihdummeko. Jos teemme töitä, talous kasvaa ja voi hyvin, eikä kaikesta tarvitse jatkuvasti nipistää ja nuukailla. 

Vuonna 2012, kun tein ensimmäistä kuntavaalikampanjaani Kaarinassa, vaaliteemojani olivat lapset, leipä ja liike. Olisin voinut laittaa tismalleen samat teemat myös tänä keväänä kuntavaaliteemoikseni.

Uskon vahvasti elinikäiseen oppimiseen. Olen koko työurani DI-tutkintoni jälkeen opiskellut jotain uutta: laatujohtamista, viestintää, pedagogiikkaa, terveystieteitä, henkilöstön kehittämistä, tutkimusmenetelmiä ja viimeisimpänä hallitustyöskentelyä.Suomessa kipuillaan Pisa-tulosten ja korkeakoulutettujen osuuden laskun kanssa. Tavoitteena on jopa 70% korkeakoulutusaste, joka on mielestäni epärealistinen. Tavoitteen pitää olla yli 50%, mutta 70 %:iin tuskin pääsemme laskematta tutkintojen rimaa liian alas.Peruskouluun on panostettava kunnissa riittävästi, jotta perustaidot saadaan takaisin oikealle tasolle. Ei peruskoulusta voi lähteä yksikään nuori ilman asianmukaista luku-, kirjoitus- ja laskutaitoa. Toisen asteen koulutuksessa tavoitteena on ammatti tai yleissivistävä ylioppilastutkinto. Nyt lukiossa paukut menevät kirjoituksiin tähtäämiseen, eikä yleissivistyksestä kanneta riittävästi huolta. Säästöt ovat johtaneet ammattiopetuksen siirtymiseen digiin tai työpaikoille, mikä taas edellyttää suhteettoman paljon työnantajilta eikä välttämättä sovi nuorten kehitysvaiheelle. Sekä yleissivistys että ammattitaidot ovat nykymallissa vaarassa.Riittävän vahvan peruskoulun kivijalalle pitää rakentaa elinikäisen oppimisen järjestelmä. Eri koulutusasteilta hankittujen tutkintojen lisäksi opiskeltavien lisätutkintojen ei tarvitse olla ilmaisia, mutta opintopolkuja on tarjottava koko työuran ajalle eri tasoilta joustavasti ja tutkintojen on oltava kohtuuhintaisia. Osana tutkintoja aiempien opintojen ja työkokemuksen tunnustaminen on keskeistä. Meillä ei ole varaa mustasukkaisuuteen oppilaitosten ja korkeakoulujen välillä vaan esimerkiksi kandin tutkinnon on oltava kandin tutkinto korkeakoulusta riippumatta. Tutkimustiedon, tieteellisten julkaisujen ja ammatillisten kirjastojen tarjoaminen nykyistä laajemmin väestön käyttöön lisäisi edelleen itseopiskelumahdollisuuksia ja osaamistasoa. Työn ohessa opiskelun on oltava mahdollista niin koulujen kuin työnantajien toimesta esimerkiksi osa-aikatyönä ja opintojen joustavuutena. Tällöin tarvetta aikuisopintotuelle ei samassa määrin synny.Voisiko jopa olla niin, että jokainen työikäinen olisi aina rekisteröityneenä opiskelijaksi johonkin oppilaitokseen kehittääkseen omaa osaamistaan alallaan tai yleisesti esimerkiksi tekoälyn hyödyntämisessä, kyberturvallisuudessa, työhyvinvoinnissa jne. Jotta malli ei veisi liiketoimintaa koulutusalan yrityksiltä, oppilaitoksia edellytettäisiin käyttämään X% yrityksiä ja järjestöjä koulutuksen tuottajina.

Päivän Turun Sanomissa oli erinomainen mielipidekirjoitus erikoisluokista: https://www.ts.fi/lukijoilta/6592415. Olen kirjoittajan kanssa täysin samaa mieltä.

Hyvinvointialueet aloittivat vuoden 2023 alussa. Kun otin maaliskuussa 2022 tehtävän päätoimisena aluehallituksen puheenjohtajana vastaan, en vielä tiennyt, kuinka hurjasta tilanteesta olimme uudistukseen lähdössä. Varsinais-Suomi ei tehnyt lainkaan vapaaehtoista valmistelua ja 34 organisaation fuusio tehtiin vain kymmenen kuukauden etukäteistyöllä.

Vuosi 2024 oli Varhan toinen toimintavuosi. Vuoteen mahtui ehkä ne kaikkein tärkeimmät päätökset tällä valtuustokaudella: palveluverkko ja talouden tasapainottaminen vuosina 2024-2026. Toisen toimintavuoden aikana toiminta on vakiintunut ja siirtymästä selviytymisen ohella on otettu mittavia kehitysaskeleita toiminnan uudistamiseksi ja parantamiseksi.

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 10.12.2024

Vaikuttavuus ja sen mittaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa on yksi kuumimmista perunoista hyvinvointialueilla: miten mitata palveluiden vaikuttavuutta. Tai oli ennen kuin taloushaasteet nousivat agendalla ykköseksi.

Puheeni Varhan aluevaltuustossa 25.9.2024

Minulla oli suuri ilo ja kunnia pitää maanantaina 26.8. Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöjen, Lastensuojelun keskusliiton ja Varhan yhteisessä tilaisuudessa Paras mahdollinen lasten hyvinvointialue, avauspuheenvuoro yhdessä Ulla Siimeksen kanssa. Puheenvuoroni itselle erityisen tärkeään aiheeseen:

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 24.8.2024

Työhöni päätoimisena hallituksen puheenjohtajana kuuluvat erilaiset keskustelutilaisuudet. Olen ottanut tavaksi kysyä tilaisuuksien aluksi, kuinka moni on kuullut tai lukenut jotain negatiivista Varhasta. Poikkeuksetta kaikkien kädet nousevat. Kun seuraavaksi kysyn, kuinka moni on saanut meiltä huonoa palvelua, vain muutama käsi nousee.

Kirjoitus on julkaistu Salon Seudun Sanomissa ja Turun Sanomissa 2.5.2024

Varhan aluehallitus esittää valtuustolle palveluverkon periaatteita muun muassa sote-toimipisteistä, perhekeskuksista, perustason vuodeosastoista, ikääntyneiden palveluista ja suun terveydenhuollosta. Palveluverkon periaatteet muodostavat tulevan palveluverkon selkärangan: millä periaatteilla palvelupisteitä tullaan kehittämään Varsinais-Suomessa.

Ensimmäiset Varhan palveluverkkoa koskevat tilannekuvat on tänään julkistettu. Tilannekuva ei ole vielä viranhaltijoiden esitys päättäjille, vaan kyse on keskusteluavauksesta. Muutoksia palveluverkkoon tarvitaan, muutoksia tullaan tekemään, mutta millaisina. Siitä me poliittiset päättäjät tulemme päättämään kesäkuussa. 

Julkaistu Helsingin Sanomissa 19.1.2024

Varhan valtuustossa 20.12. pitämäni puhe talousarviokäsittelyyn liittyen. Hallituksen talousarvioesitys hyväksyttiin valtuustossa yksimielisesti. 

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 25.11.2023

Turun Sanomat ja Salon Seudun Sanomat uutisoivat jälleen Varhan johdon palkoista. Palkat ovat arvatenkin herättäneet suuria tunteita. Avoimuus palkoissa on tervetullutta, mutta artikkeleihin liittyy myös tarkennettavaa.

Vuonna 1990 harva meistä puhui vielä Nokian NMT-puhelimella. Lankapuhelimet lauloivat ja tekstiviesteistä ei ollut vielä tietoakaan.

Olen törmännyt viimeisen kahden vuoden aikana käsitteeseen 'häiriökysyntä'. Sillä kuvataan tilannetta, jossa asiakas toistuvasti päätyy esimerkiksi päivystykseen vaikka todellisuudessa hän kärsisi yksinäisyydestä tai lääkärin vastaanotolle ja laajoihin laboratorio- ja kuvantamistutkimuksiin vaikka kysymys olisi mielenterveysongelmasta. 

Vuokratyötä on ollut tarjolla ja sille kysyntää jo vuosia eri aloilla. Sen käytölle on vankat perustelut esimerkiksi aloilla, joilla on merkittävää kausivaihtelua työmäärässä ja henkilöstötarpeissa.

Omaan työhöni Varhan hallituksen puheenjohtajana kuuluu kattavasti ja säännöllisesti eri sidosryhmiemme tapaamiset. Tapaan ministeriöiden, eri hyvinvointialueiden päättäjiä, järjestöjä, yrittäjiä ja yritysten edustajia. 

Varha eli Varsinais-Suomen hyvinvointialue aloitti toimintansa 1.1.2023. Suurimmat siirtymän riskit liittyivät palveluiden saumattomaan jatkumiseen, palkanmaksuun, asiakasmaksujen perimiseen asiakkailta ja laskujen sekä etuuksien maksukykyyn. Mediassa olemme näkyneet pääosin haasteiden ja ongelmien merkeissä, vaikka paljon näihin kuukausiin on mahtunut onnistumisiakin. 

Suomessa ja ilmeisesti kaikissa länsimaissa taistellaan lisääntyvien mielenterveyden haasteiden kanssa. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset ja nuoret.

Viime eduskuntavaalien ratkaisevaksi teemaksi nousi vanhustenhuollon tila Suomessa. Vasemmisto tarjosi ratkaisuksi hoitajamitoituksen nostoa ympärivuorokautiseen hoivaan. Valtakunnallinen tavoite on kuitenkin ollut panostaa ensisijaisesti toimivaan ja vaikuttavaan kotihoitoon sekä vähentää ympärivuorokautisen hoivan tarvetta.

Minulla on haave. Haave siitä, että uskaltautuisimme uudistamaan neuvolaa perheiden muuttuneita tarpeita vastaavaksi.

Oletko joskus kuullut sanottavan, että meidän pitäisi panostaa ennaltaehkäisyyn? Erinomainen ajatus, nyökyttelemme. Mutta mitä ennaltaehkäisy oikeastaan tarkoittaa tai mitä me sillä ymmärrämme.

Päivystysten ongelmat ovat olleet otsikoissa jo muutaman vuoden ajan. Ensin haasteena oli korona, sitten työtaistelu ja nyt henkilöstöpula suhteessa kasvaviin asiakasmääriin. Meillä Varhan hallituksella oli aiheesta iltakoulu ja tuon keskustelun tuloksena itselleni syntyi muutamia ajatuksia.

Digipalveluista ja teknologian hyödyntämisestä ollaan povattu sote-palveluiden pelastajaa jo useamman vuoden. Digikehitys on niin kunnissa kuin sairaaloissakin edennyt harmillisen hitaasti. Koronasulkujen alettua julkisella puolella oltiin monelta osin vielä lähtötelineissä, kun yksityisellä digiajanvaraus,  digivastaanotot ja etäpalaverit jo pyörivät.

Mitä sitä peittelemään, olen todella pöyristynyt ja erittäin pahoillani Wilma -sotkusta. Jos Wilma on jollekulle tuntematon, kyse ei ole naapurin Wilmasta, jolta unohtuu korjata koiran jätökset puutarhastani, vaan koulujen ja kotien välille luotu yhteydenpitokanava. Wilmassa ilmoitetaan poissaoloista, opettajat antavat palautetta päivästä ja opiskeluhuolto, esimerkiksi terveydenhoitaja viestii terveystarkastuksista. Kesällä 2021 hyväksyttyjen hyvinvointialuelakien perusteella opiskeluhuollon henkilöstö siirrettiin sivistyspalveluista hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen.

Olen todella ilahtunut, että viikko sitten Turun Sanomissa (8.10) ollut haastatteluni on luettu ja vieläpä herättänyt ihmiset keskustelemaan tulevan hyvinvointialueemme palveluista. 

Meillä Suomessa on pitkään vallinnut työkulttuuri, missä joko töitä tehdään sata prosenttisesti tai töitä ei tehdä ollenkaan. Perhevapaiden takia osittainen työaika alkaa olla jo arkipäivää, mutta työpanoksen säätely työkykysyistä ei ole kovinkaan yleistä tai edes hyväksyttyä.

Hoitajamitoitus oli kaikkien huulilla eduskuntavaalien alla 2019. Tutkittu tieto ja lukuisat asiantuntijanäkökulmat kaikuivat kuin kuuroille korville. Hoitajamitoitus oli ratkaisu kaikkeen, faktoista viis.

Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2022 alussa. Kuntien toiminnoista ja budjeteista siirtyy noin puolet hyvinvointialueille. Uudistus tulee, haluttiin sitä tai ei.