Kirjoitus on julkaistu Uuden Suomen Puheenvuoroissa ja poiminnoissa 23.10.2026.
Tekoälystä povataan kaiken mullistavaa teknologiaa, joka näkökulmasta riippuen joko ratkaisee kaikki ongelmat tai vie työt. Harva kuitenkaan osaa konkreettisesti kuvata, miten tekoäly muuttaa työtä ja tekemistämme.
Aivan liian vähälle huomiolle jää oppimisen ja ajattelun kehittymisen turvaaminen tekoälyhuumassa. Poliitikot kilvan kehuvat, miten on onnistuttu kieltämään älypuhelimet oppitunneilla. Parhaillaan puuhataan rajoituksia sosiaalisen median ja energiajuomien käyttöön. Olemme siis ratkaisemassa ongelmia, jotka itse aiheutimme. Luultavasti mikään maa maailmassa ei suhtaudu älylaitteisiin tai sosiaaliseen mediaan lapsilla ja nuorilla yhtä hövelisti kuin Suomi.
Yhteiskunnassamme yksi suurimpia haasteita on juuri aikuisuuden puute suhteessa lapsiin ja nuoriin. Alle kouluikäiselle hankittu älylaite, päiväkodissa alkava älylaitteiden käyttö, puhelinten salliminen oppi- tai välitunneilla, 12-vuotiaan mahdollisuus päättää rokottautumisestaan, 13-vuotiaan vanhemmilta suojatut terveystiedot sekä sosiaalisen median ja energiajuomien salliminen alaikäisille ovat vain jäävuoren huippuja.
Meillä ei ole varaa toistaa aiempia virheitämme tekoälyn kanssa. Meidän on määriteltävä valtakunnalliset pelisäännöt tekoälyn hyödyntämiselle kouluissa ja oppilaitoksissa. Pelisääntöjen on oltava mieluummin tiukat, koska emme vielä tutkimusten valossa tiedä, miten tekoälyn käyttö nuoriin aivoihin ja ajattelun kehittymiseen vaikuttaa. Mikäli tekoäly helpottaa lähes kaikkea, sen käytön oppii kyllä aikuisenakin ja toisaalta, tekoäly ehtii muuttua moneen kertaan ennen kuin lapset ovat työelämässä. Nykyistä ChatGPT:tä tuskin työelämässä tarvitaan vuonna 2035.
Jos peruskoulussa luovutamme ajattelutyön tekoälylle, luultavasti jotain peruuttamatonta konstruktiiviseen tiedon oppimiseen, käsittelyyn ja ajattelun kehittymiseen jää toteutumatta. Tekoälyllä tuotettu valmis teksti vaikuttaa ajatteluumme, tekoäly on juuri niin viisas kuin tarjolla oleva data. Perinteinen lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen ja vieraiden kielten opiskelu luovat pohjaa ajattelun kehittymiselle, eikä tähän kannata luoda oikopolkuja liian varhain. Ajaudumme yhteiskuntana dystopiaan, jos emme erota oikeaa tietoa väärästä, saati osaa itse etsiä, arvioida tai jalostaa tietoa.
Lisää kommentti
Kommentit