Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 5.11.2026

Turku ja Varsinais-Suomi osaksi läntistä metropolia

Turku ja Varsinais-Suomi ovat jo maantieteellisen sijaintinsa johdosta Suomen portti länteen. Turusta on kiinteät yhteydet merellä ja ilmassa Ruotsiin, jatkossa ehkä myös maata pitkin. Varsinais-Suomella on puolellaan myös yhteistyön pitkä historia ja kaksikielisyys.

Meidän etumme on, jos entisestään vahvistamme pohjoismaista yhteistyötä Itämeren alueella erityisesti Ruotsiin ja Tukholmaan. Käytännössä tämä tarkoittaa liikenneyhteyksien lisäksi tiivistä koulutus- ja tutkimusyhteistyötä, elinkeinoelämän sekä erilaisten julkisten palveluiden yhteistyötä. Onnistuneita esimerkkejä on toteutettu muun muassa terveydenhuollossa yhteistyössä Karoliinisen sairaalan kanssa.

Turun korkeakoulut tekevät jo nyt tiivistä yhteistyötä Pohjoismaissa, mutta voisiko opetustarjonnasta alkaen yhteistyö olla jatkossa täysin saumatonta Ruotsin korkeakoulujen tai oman kumppanuuskorkeakoulun kanssa. Yhteinen opetustarjonta lisäisi sisältöjen ja opetusmenetelmien vertailtavuutta ja oppimista puolin ja toisin.

Onko kaikilla kunnillamme tiiviit ystävyyskaupunkisuhteet Ruotsiin? Miten yhteistyötä päätöksenteossa tai koulujen arjessa vaalitaan, entä toteutetaanko peruskoulussa vierailu Ruotsiin ja päinvastoin? Jos koko kouluaikana ei kertaakaan pääse käyttämään ruotsin kieltä, on vaikea hahmottaa kielitaidosta syntyviä hyötyjä aikuisena. Tekoäly ei tule korvaamaan vuorovaikutusta ihmisten kesken ja pohjimmiltaan niin politiikka kuin liiketoimintakin perustuvat ihmisten välisille suhteille. Mikäli yhteistyösuhteet ja liiketoiminta-alue ovat luontevasti saumattomat Ruotsin suuntaan, myös innostus opiskella ruotsin kieltä vahvistuu.

Yritys- ja elinkeinoyhteistyön luonteva suunta on Ruotsiin ja edelleen muihin Pohjoismaihin. Euroopan ulkopuolelle lähteminen vaatii jo kokonaan uudenlaista osaamista ja pääomia, mutta Pohjoismaihin laajentaminen tai viennin avaaminen on huomattavasti helpompaa.  Meillä on erityisen paljon opittavaa ruotsalaisilta brändäyksen, markkinoinnin ja myynnin saralla. Kaiken ei tarvitse olla 120 prosenttisesti täydellistä ennen kuin asiakkaalle voi uudesta tuotteesta tai palvelusta kertoa.

Omien töideni kautta syntyneessä yhteistyössä ruotsalaisten kanssa olen huomannut, että viime vuosien tapahtumat ovat parantaneet suomalaisten asemaa ja arvostusta Ruotsissa: näkemyksiämme kuunnellaan ja osaamistamme kysytään. Vahvistamalla asemaamme ja rooliamme suhteessa Ruotsiin ja Pohjoismaihin, vahvistamme samalla asemaamme Suomessa. Tämä tarkoittaa käytännössä suurempia panostuksia ja investointeja Varsinais-Suomen infrastruktuuriin, osaamiseen ja yrityksiin.

Onko meillä varsinaissuomalaisilla halua, rohkeutta ja osaamista nostaa omaa profiiliamme ja asemoida itsemme osaksi läntistä metropolialuetta. Kaikki viisaus ei sijaitse Helsingissä, eikä kaikkien teiden tarvitse johtaa Roomaan. Tukholmakin riittää.

Åbo och Egentliga Finland som en del av den västliga metropolen

Texten har publicerats  i Åbo Underrättelser 2.11.2026

Åbo och Egentliga Finland utgör redan genom sitt geografiska läge Finlands port mot väst. Från Åbo finns fasta förbindelser till Sverige både till sjöss och med flyg, och i framtiden kanske även landvägen. Egentliga Finland har också en lång tradition av samarbete och tvåspråkighet till sin fördel.

Det ligger i vårt intresse att ytterligare stärka det nordiska samarbetet i Östersjöregionen, i synnerhet med Sverige och Stockholm. I praktiken innebär detta, utöver transportförbindelser, ett nära samarbete inom utbildning och forskning, näringslivet och olika offentliga tjänster. Framgångsrika exempel på sådant samarbete finns bland annat inom hälso- och sjukvården, där samarbete har bedrivits med Karolinska sjukhuset.

Högskolorna i Åbo har redan ett nära samarbete med de övriga nordiska länderna, men skulle samarbetet i framtiden kunna bli helt sömlöst med svenska högskolor eller den egna partner högskolan, med en början i utbildningsutbudet? Ett gemensamt utbildningsutbud skulle göra det lättare att jämföra utbildningarnas innehåll och undervisningsmetoder samt främja ömsesidigt lärande.

Har alla våra kommuner nära vänortssamarbete med Sverige? Hur värnar vi om samarbetet i beslutsfattandet och i skolornas vardag? Ordnas det skolbesök till Sverige inom den grundläggande utbildningen – och vice versa? Om man under hela sin skoltid aldrig får tillfälle att använda svenska språket i praktiken är det svårt att som vuxen förstå vilka fördelar språkkunskaperna ger. Artificiell intelligens kommer inte att ersätta mänsklig interaktion, och i grunden bygger såväl politik som affärsverksamhet på relationer mellan människor. Om samarbets relationer och verksamhetsområdet för näringslivet på ett naturligt sätt är sömlöst sammankopplade med Sverige, stärks också motivationen att studera svenska.

Det naturliga valet för företags- och näringslivssamarbete är Sverige och därefter de övriga nordiska länderna. Att etablera sig utanför Europa kräver redan helt nya typer av kompetens och kapital, medan det är betydligt enklare att expandera till Norden eller inleda export dit. Vi har särskilt mycket att lära av svenskarna när det gäller varumärkesbyggande, marknadsföring och försäljning. Allt behöver inte vara 120 procent perfekt innan man kan berätta för kunden om en ny produkt eller tjänst.

Genom mitt eget arbete har jag fått samarbeta med svenskar och har då märkt att de senaste årens händelser förbättrat finländarnas ställning och anseende i Sverige: man vill höra våra synpunkter och vår kompetens efterfrågas. Genom att stärka vår position och roll i förhållande till Sverige och Norden stärker vi samtidigt vår ställning i Finland. I praktiken innebär detta större satsningar och investeringar i Egentliga Finlands infrastruktur, kompetens och företag.

Har vi som invånare i Egentliga Finland viljan, modet och kompetensen att höja vår egen profil och placera oss som en del av det västliga metropolområdet? All visdom finns inte i Helsingfors, och alla vägar behöver inte leda till Rom. Stockholm räcker också.