Mielenterveyden tukeminen osaksi syöpähoitoja

Torstai 4.11.2021

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 4.11.2021

Syöpään sairastuu Suomessa vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. Syöpäsairaiden mielenterveyden parissa toimineen psykoterapeutin Florence Schmittin mukaan (TS 7.8.2020) kolmannes syöpään sairastuneista masentuu. Elämä muuttuu syöpädiagnoosin jälkeen perusteellisesti ja sairastunut joutuu pohtimaan vaikeita kysymyksiä, käymään läpi voimakkaita tunnereaktioita: epätietoisuutta, surua, pelkoa ja järkytystä.  

Psyykkiset haasteet vaikuttavat sairastuneen ihmissuhteisiin. Mahdolliset fyysiset muutokset, uupuminen ja kivut ovat osa syövän sairastamista ja hoitoja. Lääketieteellisten hoitojen rinnalle tarvittaisiin ehdottomasti psyko-onkologista osaamista psyykkisen ja sosiaalisen kuntoutumisen tueksi. Syöpähoitojen läpikäyminen, niistä toipuminen tai sopeutuminen elämään syövän kanssa vaatii rinnalle asiantuntijan, jonka kanssa kokemuksia voi läpikäydä. Psyykkistä tukea tarvitsee myös sairastuneen perhe tai muu lähipiiri. 

TYKS kuuluu syövän hoitotuloksiltaan jopa maailman kärkeen. Sairastuneille ja heidän läheisilleen on tarjolla vertaistoimintaa ja erilaisia sopeutumisryhmiä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimesta. Varsinaista psyykkistä hoitoa ja tukea ei syöpähoitoihin kuitenkaan automaattisesti kuulu. Sekä Tampereella että HUS-alueella syöpään sairastunut saa tukea psykososiaalisesta yksiköstä. Miksei Turussa? 

Onkologialla eli syöpätautien toimialueella toimiva psykologian ammattilainen tukisi sekä työyhteisöä että potilaita. Tukemalla henkilökunnan valmiuksia kohdata sairastunutta sekä auttamalla heitä ottamaan mielialaan ja mielenterveyteen liittyvät kysymykset esiin asiakaskohtaamisissa, voidaan matalalla kynnyksellä tukea potilaiden mielenterveyttä. Tarjoamalla keskusteluapua potilaalle ja lähipiirille heti diagnoosin jälkeen, hoitojen aikana ja myös niiden päättyessä, voitaisiin ennaltaehkäistä mielenterveyden ongelmia, työkyvyn, elämänhallinnan ja elämänilon menetystä.  

Monelle kriisi syntyy vasta akuutin vaiheen jälkeen, kun on aikaa ja tilaa käsitellä tapahtunutta. Samalla kontakti sairaalaan saattaakin päättyä. Tällöin sairaudesta selvinnyt tai sen kanssa elävä jää pohdintoineen täysin yksin, kun seuraavaa kontrolli on esimerkiksi vasta vuoden kuluttua. Tunne-elämän vaikeuksissa ja tarpeessa käsitellä äärimmäisen haastavaa sairautta tarvitaan vankkaa asiantuntijaosaamista, jota tarjoaa mielenterveyden ammattilainen. 

Onkologialle toivomme perustettavaksi psykoterapeutin tai psykologin tointa tukemaan sekä kliinisestä hoidosta vastaavaa tiimiä, potilaita että heidän läheisiään syöpähoitojen aikana ja hoitojen päättyessä. Asiaa ei voi sälyttää pelkästään järjestöjen harteille, vaikka niissä hyvää työtä tehdäänkin. Kustannusvaikutuksiltaan tämä on positiivinen: välittömästi psykiatristen ongelmien ja diagnoosien vähenemisenä sekä välillisesti yhteiskunnalle toiminta- ja työkyvyn säilymisenä sekä sairastuneiden parempana elämänlaatuna. 

Toivomme, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto sisällyttää lisäyksen jo vuoden 2022 budjettiin.  

Anna Nieminen
Sanna Vauranoja                    
Kaarina