Oikeat palvelut - mistä on kyse?

Tiistai 28.12.2021


Aluevaaleissa yksi tärkeimmistä teemoistani on oikeat palvelut. Mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut, jatkossa sotepe -palvelut pitävät sisällään aivan valtavan määrän erilaisia palveluita sammutusyksiköistä neuvoloihin, vanhusten kotihoidosta syöpähoitoihin. Voidaan ajatella, että alueuudistukseen liittyvät palvelut koskettavat jokaista meistä väistämättä elämän aikana, suurinta osaa ihmisistä keskimäärin ainakin kerran vuodessa, kun käymme lääkärintarkastuksessa, hammaslääkärillä, neuvolassa tai rokotuksella.

Sote- ja pelastustoimea säätelevät ensisijaisesti monet eri lait. Lakisääteiset palvelut on järjestettävä asukkaille, siihen ei liity valinnanvaraa. Asukkailla on esimerkiksi oikeus terveydenhuoltoon. Monella kuntapäättäjällä on vahva uskomus, että lakisääteisten palveluiden tuottamistapaan ei voisi vaikuttaa. Tämä uskomus ei pidä paikkaansa. Myös lakisääteiset palvelut voidaan tuottaa eri tavoin yksityisen, julkisen tai kolmannen sektorin toimesta ja vieläpä eri tasoisina: minimitasolta aina huipputasolle saakka. Lakisääteiset palvelut muodostavat sotepe -palveluiden kovan ytimen, niin sanotut must have -palvelut.
Lakisääteisten palveluiden lisäksi eri kunnat ovat päättäneet erilaisista lisäpalveluista esimerkiksi kotipalveluiden tarjoamisesta lapsiperheille, kuntalisän maksamisesta alle kolme vuotiaiden kotihoitoon jne. Lisäpalvelut luovat mainion maaperän politikoinnille ja vuosittain budjettikäsittelyiden yhteydessä lisäpalveluita esitetään ja myös hyväksytään kunnissa kiihtyvään tahtiin. Nämä lisäpalvelut voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: hyödylliset (should have) ja kivat (nice to have) palvelut.

Hyödylliset palvelut on osoitettu tehokkaiksi vertaisarvioiduissa tieteellisissä tutkimuksissa. Esimerkiksi säännöllisen liikunnan vaikutus ikääntyneen toimintakykyyn on osoitettu tuhansissa vertaisarvioiduissa tutkimuksissa. Liikunnan sisällyttäminen ikääntyneiden arkeen vaikuttaa siis positiivisesti toimintakykyyn, tukee sen myötä ikääntyneen mahdollisuutta asua pidempään kotona ja vähentää sen myötä raskaan ja kalliin ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Ympärivuorokautinen hoito maksaa uusien hoitajamitoitusten myötä kunnalle noin 60 000 euroa vuodessa per henkilö. Käyttämällä ikääntyneen asukkaan liikunnan lisäämiseen vuodessa esimerkiksi 5 000 euroa, säästää silti kustannuksia 55 000 euroa elämänlaadusta puhumattakaan.

Tieteellisesti hyödyllisiksi osoitettujen palveluiden sisällyttäminen palvelutarjontaan on siis perusteltua ja se on tiedolla johtamista ja tiedolla päättämistä. Näiden lisäksi palvelutarjontaan sisältyy mittava määrä ’kivoja’ palveluita, jotka ovat sopineet puolueiden omaan agendaan ja ne on saatu lisättyä budjettiin. Kivat palvelut ovat siis kivoja, mutta eivät perustu mihinkään tutkimuksiin tai ovat jopa todettu tutkimuksissa haitallisiksi. Tällainen palvelu on esimerkiksi lasten kotihoidon kuntalisä. Se vähentää äitien työssäkäyntiä ja siten heikentää tasa-arvoa, tasa-arvoista palkka- ja urakehitystä sekä kunnan verotuloja. Palvelua perustellaan mielellään päivähoidon tarpeen ja kustannusten vähenemisenä, mutta näytöt tästä ovat heikot.

Aluevaltuuston on keskityttävä järjestämään oikeat palvelut, siis lakisääteiset palvelut ja tieteellisesti todistetut hyödylliset palvelut. Sen sijaan kivojen palveluiden kohdalla on käytettävä suurta harkintaa, koska rahaa ei ole käytettävissä rajattomasti. Lakisääteisten ja hyödyllisten palveluiden kohdalla on päätettävä tuottamistavoista ja tavoiteltavasta palvelutasosta: ovatko palvelut minimi- tai maksimitasoa vai jotain siltä väliltä.

Kaarinan sotelautakunnan puheenjohtajana esitin palvelutasoraportin laatimista Kaarinaan. Siinä kaikki sotepalvelut ryhmiteltiin kolmeen eri kategoriaan: lakisääteiset, hyödylliset ja kivat palvelut. Lakisääteisten palveluiden osalta arvioitiin myös palvelutasoa: onko se yli maan keskiarvon, keskiarvossa vai sen alle. Palvelutasoraportin päivittäminen vuosittain tarjoaa oivallisen työkalun päättäjille priorisoida palvelutarjontaa kohti lakisääteisiä ja hyödyllisiä palveluita. Aluevaltuustossa haluaisin vastaavan säännöllisesti päivittyvän työkalun päättäjien käyttöön järkevän palvelutarjonnan rakentamiseksi. 

Avainsanat: Aluevaalit, Sote, Pelastustoimi, Palvelutaso, Talous