Share |

Poliitikot hölmöjä ja laiskoja?

Keskiviikko 13.11.2019

Toisinaan kylillä kuulee, miten hölmöjä poliitikot ovatkaan. Rakastavat omaa ääntään, eivät tiedä ihmisten arjesta mitään, ymmärtävät kunnan tai yhteiskunnan toimintaa heikosti ja ovat myös laiskoja. Tekevät kaiken kukkuraksi vääriä päätöksiä.

Pitäisi kutsua kovimpia kriitikoita kylään tutustumaan paikallispolitiikan arkeen. Budjettivalmistelu käy malliesimerkistä. Ensin hallitus ryhtyy käsittelemään raamia kesän aikana. Ennen raamikokousta vähintään ryhmät kokoontuntuvat asian tiimoilta ja hallituskäsittely kestää helposti yhden illan, jos edes riittää.

Raami jatkaa matkaansa lautakuntiin ja ennen lautakuntakäsittelyä ainakin me Kokoomuksessa istumme alas ja pohdimme raamin vaikutusta eri palvelualueisiin, meille tärkeitä painotuksia ja nostoja. Eri lautakunnat käsittelevät raameja vähintään yhden illan per lautakunta, useimmat kaksi.

Sen jälkeen kaupunginjohtaja tekee oman esityksensä hallitukselle, joka Kaarinassa käsittelee asiaa ensin kaksipäiväisessä seminaarissa. Ennen ja jälkeen seminaarin ensin kokoontuu oma ryhmämme useiksi tunneiksi, sen jälkeen neuvotellaan kaksi tai kolme kertaa muiden puolueiden kanssa.

Varsinaista päätöskokousta varten, neuvotteluiden pohjalta ryhmät ovat jälleen koolla yhden illan ja päätöshallitus kestää poikkeuksetta useita tunteja, Kaarinassa tänä vuonna kuusi. Tämän jälkeen kokoontuu vielä valtuustoryhmämme, tarvittaessa poliittiset neuvottelut ja ennen valtuustoa valtuustoryhmien puheenjohtajat sekä lopulta itse valtuusto päättämään budjetista.

Jokaista ryhmää, neuvottelua ja kokousta ovat edelleen valmistelleet meillä ja muilla useat luottamushenkilöt. Keskimäärin aikaa budjettivalmisteluun kuluu siis 16-20 iltaa.

Minusta tänä syksynä poliittiset ryhmät olivat Kaarinassa tehneet todella hyvää työtä ja muutosesitykset budjettiin olivat huolella mietittyjä. Puolueiden erilaiset arvot ja painotuksetkin näkyvät niissä.

Vaikka vapaa-aikaa on kulunut prosessiin tänäkin syksynä luvattoman paljon, olen todella iloinen keskusteluilmapiiristämme Kaarinassa ja paikallispolitiikan ammattimaistumisesta keskustelun lisäksi esityksien osalta.

Seuraavan kerran, kun joku kehtaa sanoa poliitikkoja tyhjän puhujiksi, haluaisin muistuttaa, että paikallistasolla tehdään ahkerasti töitä hyvien palveluiden ja tasapainoisen talouden eteen.

Meille kokoomuslaisille onnistuneen yhteistyön lisäksi suurta iloa budkettiprosessissa tuo se, että kuntaveroa ei Kaarinassa nosteta ja pysymme samalla tasolla kuin kaupunkiseudun muut kunnat. Vaikka investointiohjelmamme on historiallisen suuri, katsomme innostuneena ja odottavin mielin tammikuussa alkavaa talouden tasapainotushanketta, jolla talous voidaan saada terveelle uralle myös tulevina vuosina ilman verokorotuksia.

Talouden tasapainotuksessa ei ole kyse ensisijaisesti palveluiden leikkaamisesta, vaan ennen muuta siitä, mitä ja miten asioita teemme tulevaisuudessa. Digitalisaatio, teknologia, runsas eläköityminen, lean-ajattelu ja monet muut työkalut auttavat meitä siirtymään ketterästi 2020-luvulle. Se edellyttää vahvaa johtamista ja hyvää yhteistyötä virkamiesten ja luottamushenkilöiden kesken.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Johtaminen, Kaarina, Muutojohtaminen, Terve talous

Prosenttitaidetta?

Maanantai 28.10.2019

Monessa kunnassa ja esimerkiksi sairaanhoitopiirissä on käytössä prosenttitaideperiaate. Esimerkiksi T2 sairaalassa ja uudessa Lastensairaalassa se tarkoittaa monenlaista kuvataiteellista tai toiminnallista elämystä sairaalan tiloissa.

Itselleni taide on tärkeä harrastus. En piirrä, en maalaa itse, mutta näyttelyissä ja museoissa käyn vähintään joka kuukausi. Minua taide on myös voimaannuttanut vaikeissa elämäntilanteissa. Ehkä siksi pidän prosenttitaidetta niin tärkeänä. Jos taide-elämyksistä ja hankinnoista luovuttaisiin kokonaan, se on kuin kirjasto ilman kirjoja tai joki ilman vettä.

Kaarinassa periaate kohtaa käytännön ja talouden haasteet ideaalin, kun investoimme yli 70 miljoonaa kouluihin. Hankimmeko me taidetta muutaman lähivuoden aikana 700 000 eurolla vai käytetäänkö rahat johonkin pragmaattisempaan?

Ymmärrän molemmat näkökulmat. En kuitenkaan usko, että julkisella sektorilla koskaan on "tarpeeksi" rahaa taiteeseen, jos hankintoja tehdään vain sillä kriteerillä. Toisaalta, taiteen hankkiminen ajallisesti kovin lyhyessä aikaikkunassa voi olla huono ratkaisu. Entäpä lasten ja nuorten ajatukset: millainen taide heitä kiinnostaa, mistä he saisivat iloa ja voimaa koulupäiväänsä. Taide voi olla myös arvokas sijoitus.

Budjettia käsitellään tiiviisti Kaarinassa seuraavat kolme viikkoa. Myös taidehankinnoista keskustellaan ja sopii toivoa, että olisimme tässäkin asiassa viisaita niin, että se näyttäytyisi viisautena myös 50 vuoden päästä. #tervetalous #kulttuurihyvinvointi #uusitapa #sivistys #Kaarina

20190829_092231.jpg

Kuvassa Helsingin Uuden Lastensairaalan virtuaaliakvaario, johon asiakkaat taiteilevat oman kalansa uiskentelemaan akvaariossa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Taide, Rakentaminen, Budjetti, Talous, Kaarina

Puhutaanko johtamisesta

Lauantai 12.10.2019

Juuri nyt ei ole montaa kuntaa Suomessa, jossa viranhaltijat ja luottamushenkilöt eivät miettisi, miten talous saadaan tasapainoon palveluita heikentämättä. Jokaisen kunnan budjetista keskimäärin 50 prosenttia menee sosiaali- ja terveyspalveluihin. En viitsi enää näiden vuosien jälkeen ryhtyä jauhamaan soteuudistuksesta, vaan puhutaan konkreettisemmasta näkökulmasta tässä yhtälössä: johtamisesta.

Kuntalehti (10/19) kirjoittaa kahdesta läheisestä, jotka ovat joutuneet toimimaan palveluiden valvojina ympärivuorokautisessa hoidossa. Palvelu ei todellakaan ole ollut sitä, mitä sen pitäisi, eikä palveluntuottajalla ole ollut mitään kykyä tai halua kuulla omaisten tai asiakkaan palautetta.

Päivän (12.10.) Helsingin Sanomissa Elina Lepomäki sanoo, että meillä on todella kiire pelastaa hyvinvointiyhteiskuntamme ja harmittelee yleistä haluttomuutta uudistaa ja uudistua yhteiskunnassamme.

Nordic Business Forumissa (2019) Carla Harris sanoi, että johtaminen on murroksessa. Siinä, missä vielä 70-luvun lapsia voi johtaa ”my way or highway” -tyylillä, milleniaalit vaativat paljon parempaa: työllä on oltava merkitys ja johtamisen on oltava hyvää.

Mutta miten nämä kolme ilmiötä liittyvät kuntien talouteen ja sotepalveluihin?

Työssäni olen jatkuvasti tekemisissä niin yksityisten kuin julkisten sotepalveluiden kanssa. Olen nähnyt aivan huikeita yksityisiä hoivakoteja, joissa henkilökunta kokee käyvänsä auttamassa ikääntyneitä heidän kodissaan. Olen nähnyt kunnan vuodeosastoja, jotka eivät toimi enää minkään eettisen sopimuksen sisällä, vaan jatkuvien laiminlyöntien seurauksena synnyttävät toistuvia, jopa kuolemaan johtavia hoitovirheitä. Ja päinvastoin: kunnallisen yksikön toimintakulttuurin, josta kaikilla olisi opittavaa, yksityisen, jossa vanhukset jätetään ulosteissaan lojumaan television ääreen.

Kysymys ei ole yksityisen ja julkisen toimintatavan erosta. Kysymys ei ole voiton tavoittelusta tai tavoittelemattomuudesta. Kysymys ei ole edes hoitajamitoituksesta. Kysymys on johtamisesta ja sen luomasta toimintakulttuurista.

Uskallan väittää, että viime vaalikaudella tavoiteltu kolmen miljardin kulujen kasvun pysäyttäminen, olisi ollut tehtävissä jo pelkästään keskittymällä johtamiseen. Aika hullu väite, vai mitä?

Hyvä johtaminen rakentuu muun muassa oikealle koulutukselle, kokemuksen myötä syntyvälle osaamiselle, mutta myös persoonallisuuden piirteille ja elämänkokemukselle. En kykene ymmärtämään, miksi mieluummin katsomme sivuun kuin puhumme johtamisesta. Sen sijaan, että kykenisimme paremmin nimeämään yhteiskunnallisessa keskustelussa hyvän ja huonon johtamisen eroja, me sätimme johtajien korkeita palkkoja, laadimme yhteiskunnan kantokyvylle mahdottomia hoitajamitoituksia ja pöyristelemme eriarvoisuuden kasvua, joka pääosin näyttäisi olevan juuri johtajiemme syytä.

Johtamistaitoa ei voi hankkia yhdellä kirjekurssilla, kuten ei mitään muutakaan ammattitaitoa. Meillä on useita eri korkeakouluja, joissa me koulutamme johtamisen perustaitoja: talousosaamista, prosessien johtamista, IT-ymmärrystä, vuorovaikutustaitoja, vastuullista liiketoimintaa ja ihmisten johtamista. Sekään ei vielä riitä. Johtajan on oltava halukas ja riittävän nöyrä oppimaan päivittäin uutta, on kyettävä kohtamaan ihmiset, mutta myös omat heikkoudet ja on hyväksyttävä tosiasia, että vain muutos on pysyvää.

Hyvällä johtamisella rakennetaan tervettä organisaatiokulttuuria. Organisaatiokulttuuri taas on sitä, miten merkitykselliseksi yksittäinen työntekijä tuntee oman työnsä osana kokonaisuutta, miten yksittäinen ikäihminen tulee kohdatuksi palvelutalossa, miten omaisten huolet ja tarpeet kuullaan, miten oireisiin reagoidaan terveyspalveluissa, miten turvalliseksi ihmiset tuntevat olonsa muutosten keskellä tai miten hyvinvointivaltio voidaan pelasta. Kaikesta tästä on kyse johtamisessa. Ja jokainen meistä ymmärtää, että kyseessä ei ole mikään otona (oman työn ohella) hoidettava homma, jonka ytimen voi oppia keskimäärin ihan vahingossa.

Johtaminen on toimimista oppaana, tulevaisuuden viitottajana, ihmisten innostajana ja sitouttajana, mutta myös valvojana ja vaatijana, kun yhteisössä ei toimita toivotulla tavalla. Ennen kuin olemme ehtineet kouluttaa 1 000 lääkäriä ja 4 500 hoitajaa lisää näiden kustannusten kattamiseen tarvittavista verotulojen hankkimisesta puhumattakaan, esitän mielestäni tärkeän toiveen: puhutaanko edes vähän hyvästä johtamisesta.

 

4 kommenttia . Avainsanat: Johtaminen, Talous, Kunnat, Hallitus, Sote

Ryhdytään (yhteis)työhön

Tiistai 28.5.2019

Sote- ja kuntauudistusten kariuduttua hallitus toisensa jälkeen on ryhdyttävä ratkomaan tiensä päähän tulleita palvelumuotoja myös omaehtoisesti - odotteluun ei ole enää varaa. Yksi esimerkki 70-luvun jäänteestä ovat terveyskeskusten vuodeosastot, joita ajan henkeen löytyy jokaisesta kunnasta.

Kuntakohtaisia vuodeosastoja ylläpidetään isolla rahalla ja samaan aikaan erikoissairaanhoidossa päiväpolikliiniset toimenpiteet yleistyvät. Terveyskeskuksissa paikkoja täytetään sinne kuulumattomilla potilailla, jotta palvelun ylläpito olisi edes jotenkuten perusteltavissa. Vedotaan erikoissairaanhoidon siirtoviivemaksujen ehkäisyyn, kun osastoja ylläpidetään 60-70% käyttöasteella.

Vuodeosastojen toimenkuviin kuuluvat akuuttisairaanhoito, toimintakyvyltään heikentyneiden ikääntyneiden ja muistisairaiden säilöminen sekä saattohoito. Yhtälö on osaamisen ja inhimillisyyden kannalta mahdoton.

Akuutti sairaanhoito on varsin erilaista, riippuen onko kyseessä aivoverenkierron ongelmat, leikkauksen jälkihoito jne. Väestöpohja huomioon ottaen akuuttisairaudet voitaisiin keskittää 4-6 alueelliseen yksikköön: Saloon, Loimaalle, Ukiin, Turkuun ja johonkin Turun kehyskunnista ruotsinkielistä palvelua unohtamatta. Kun kyse on muutaman viikon hoitojaksosta, etäisyys kotiin voi hyvin olla yli 10 kilometriä. Myös alueelliset yksiköt voisivat erikoistua hieman.

Ikääntyneiden säilöminen vuodeosastoilla pitää saada loppumaan heti. Vuodeosastohoidon on todettu romahduttavan ikääntyneen toimintakyvyn, kolmen hengen ryhmähuone yhteisine vessoineen ja muine ankeuksineen ei ole laadukasta elämää. Kaksoispaikka vuodeosastolla ja ympärivuorokautisessa hoidossa vasta kallista onkin. Esimerkiksi suurin osa virtsatietulehduksista voitaisiin hoitaa hoitokodissa kotisairaalan tuella. Ongelmana taitavat olla hallinnon eri siilot: terveyspalvelut ja vanhuspalvelut hoidetaan eri organisaatioissa tai kotisairaalan palveluita ei automaattisesti tarjota yksityisiin hoitokoteihin. Kunta maksaa näin sekä vuodeosastohoidosta että hoitokotipaikasta.

Saattohoidon osalta kotiin vietävät palvelut ovat monesti se paras vaihtoehto. Jos ympärivuorokautista hoitoa tarvitaan, on suunnaton menetys, että Karina-koti nyt lopetetaan. Valinnanvapautta ei enää ole ja tarjolla ovat vain vuodeosastot, joissa kovin harva haluaisi viimeisiä aikojaan viettää. Saattohoitoa ei pidä kuntien miettiä vain oman kunnan sisällä vaan ratkaisut kannattaisi laatia yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja alueen kuntien kanssa. Palliatiivisen hoito- ja osaamiskeskuksen perustaminen TYKS:n yhteyteen olisi välttämätöntä (TS 16.5.).

Kun uutta hallitusta odotellaan, meidän on Varsinais-Suomessa kehitettävä alueellista akuuttisairaanhoitoa erikoissairaanhoidon ja kotisairaaloiden välille, vähennettävä vuodeosastopaikkojen ylläpitoa vain varmuuden vuoksi ja ryhdyttävä ohjaamaan saattohoitoa kokonaisuutena.

Jäljelle jääviin osastohoidon yksiköihin tarvitaan vahvasti kuntouttava lähtökohta työlle. Toimintakyky ei saa hoidon aikana laskea vaan sen paraneminen on tärkeä päämäärä kaikessa muussa kuin saattohoidossa. Kunnissa kannattaisi miettiä vanhus- ja terveyspalveluiden yhdistämistä, jos ei sitä jo ole tehty.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sote, Saattohoito, Johtaminen, Terveyskeskus, Terve talous

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro budjetista 2019

Maanantai 12.11.2018 - Sanna

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, kaupunginvaltuutetut ja kokousyleisö!

Kiitos osallistujille tähän mennessä käymästämme budjettikeskustelusta. Keskustelu on ollut Kaarinan arvojen mukaisesti avointa ja budjettia on tehty yhdessä. Meillä Kokoomuksessa keskusteluun nousi erityisesti kolme teemaa: johtajuus, johdonmuakisuus ja terve talous. 

Nyt päätettävänämme oleva budjetti ei ole tasapainossa, vaan se sisältää selkeän alijäämän. Siksi työ vasta alkaa, kun tämä pykälä on saatu käsiteltyä. 

Vuonna 2015 kokoomuksen aloitteesta sosiaali- ja terveyspalveluissa tehtiin palvelutasokartoitus, jonka mukaan palvelut jaettiin kolmeen kategoriaan: must have (lakisääteiset), should have (vaikuttavat, ennaltaehkäisevät palvelut ja nice to have (kiva olla, täysin vapaaehtoiset) palvelut. Nykyään sotepalveluissamme puhutaan sujuvasti must have, wise to have ja nice to have -palveluista. Samaa ajattelua tarvitaan myös muille toimialoille. 

On rehellisyyttä ja viisautta myöntää, että lakisääteisten ja hyödyllisten palveluiden lisäksi me teemme myös kenties vähemmän hyödyllisiä asioita. Palvelut saattavat olla vanhentuneita, eivät enää palvele parhaalla tavalla kuntalaisia, asiakkaita, toiminta ovat päällekkäistä tai prosessit tarpeettoman raskaita. Meidän pitää keskustella siitä, mitä säilytetään ja mistä voimme luopua lean -ajattelun hengessä. 

Kuten kaupunginjohtaja Harri Virta omassa puheessaan totesi, investointiohjelmamme on erityisen raskas. Pahimmillaan asukaskohtainen velka voi nousta kriisikunnan rajoille. Myös investoinnit pitäisi kyetä jakamaan pakollisiin (must have), viisaisiin (wise to have) ja hupi-investointeihin (nice to have). Ja jostain myös kyettävä luopumaan. 

Me päättäjät siis ryhdymme yhdessä virkamiesten kanssa tasapainottamaan taloutta heti vuoden vaihteessa. Se tarkoittaa sekä käyttötaloutta että investointeja! Silloin kysytään päättäjiltä johdonmukaisuutta ja virkamiehiltä johtajuutta. 

Kaikki kipeät päätökset eivät voi jäädä odottamaan tulevaisuutta, vaan meidän on ryhdyttävä tekemään niitä nyt, kun se ei vielä ole myöhäistä. Toisaalta, onnistuminen mitataan jokapäiväisessä työssä ja sen johtamisessa. Pelkät päätökset eivät vielä riitä. Kun jokin toimintamalli päätetään ottaa käyttöön, se myös otetaan ja sen toteutumista seurataan. Jos jollekin hankkeelle annetaan raami, siitä myös pidetään kiinni. 

Tästä hyvä esimerkki on koulurakentamisen hankkeet. Me olemme varanneet tarvittavat resurssit, jotta

  • kilpailutukset onnistuvat
  • laatua, aikataulua ja kustannuksia seurataan
  • poikkeamia ei tapahdu tai niihin reagoidaan ja ne korjataan välittömästi.

Meillä on rakennushankkeille nimetty kullekin oma vastuuhenkilö, joka henkilökohtaisesti vastaa siitä, että nämä tavoitteet toteutuvat ja raamissa pysytään. 

Tarvitaan siis rohkeutta, johdonmukaisuutta ja johtajuutta terveen talouden saavuttamiseksi!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaarina, Terve talous, Johtaminen, Budjetti

Kaarinan ketteryys punnitaan

Keskiviikko 25.4.2018 - Sanna

KAARINAN KETTERYYS PUNNITAAN NYT

Maaliskuun lopulla Kaarinan kaupunginhallitus sai alustavan aikataulun Hovirinnan koulun peruskorjauksesta. Sen mukaan valmista tulisi vasta syksyksi 2020. Aikataulu yllätti ja halusimme selvittää nopeampia, mutta silti turvallisia ja kustannustehokkaita ratkaisumalleja.

Alkuperäinen remonttibudjetti oli kasvanut harjakaton myötä kuudesta lähes kahdeksaan miljoonaan. Aikataulun venyttyä ja kustannusten kasvettua oli mietittävä myös muita ratkaisuja. Aktiiviset vanhemmat esittivät niin sanottuja avaimet käteen -ratkaisuja. Alustavien hinta-arvioiden perusteella vajaan 600 oppilaan alakoulu olisikin mahdollista rakennuttaa suunnilleen peruskorjauksen hinnalla.

Avaimet käteen -rakentamisen ytimessä ovat sisähalleissa rakennettavat moduulit, jossa rakentamisen aikainen kosteus voidaan ennaltaehkäistä. Aikataulu voidaan tehdä pitäväksi, koska ei tarvitse huomioida vuodenaikoja tai sääolosuhteita sisällä. Näiden lisäksi kustannushyötyä saadaan massahankinnoista. Jos ei ole tarvetta määritellä itse jokaista hanaa ja WC-rullan pidikettä, saadaan mittakaavaetuja myös hankinnoissa. Pintamateriaalit ovat valmistajien kertoman mukaan M1-luokkaa. Vastaavia ratkaisuja kuluttajille tarjoavat esimerkiksi Design-talo ja Kannustalo.

Näiden tietojen pohjalta kaupunginhallitus oli yksimielisesti valmis arvioimaan päätöstä uudelleen ja hallitus esitti (9.4.), että uuden koulun mahdollisuus selvitetään, kunhan kustannukset eivät merkittävästi ylitä peruskorjauksen budjettia. Tavoitteena on myös, että uusi koulu voidaan toteuttaa mahdollisimman nopealla aikataululla ja koulusta tulee turvallinen, terveellinen, kestävä sekä muunneltava tulevaisuuden oppimistarpeita ajatellen. Ratkaisuksi tähän on esitetty kokonaisvastuurakentamista eli KVR-urakkaa niin sanotulla avaimet käteen -periaatteella.

Hallitus käsitteli asiaa ylimääräisessä kokouksessaan (23.4.) ja esitti valtuustolle (23.4.) ylimääräisenä käsiteltäväksi hankesuunnitelman tekemistä kesäkuun loppuun mennessä. Sen jälkeen olisi tarkoitus avata urakan kilpailutus ja lopullinen ratkaisu peruskorjauksen ja avaimet käteen -uudiskoulun välillä tehtäisiin jo elokuun valtuustossa.

Me siis toivomme, että uusi koulu avaisi ovensa viimeistään vuonna 2020 ja lapset pääsisivät väliaikaisiksi tarkoitetuista parakeista oikeaan kouluun mahdollisimman pian. Avainasemassa ovat ketterän virkamiesvalmistelun lisäksi lähikuukausina teknisen, sivistyksen ja vapaa-ajan lautakuntien luottamushenkilöt, sillä nämä lautakunnat ryhtyvät käsittelemään hankesuunnitelmaa seuraavaksi.


Kokoomuksen valtuustoryhmä,
Kaarina

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaarina, Koulut, Tasapainoinen talous, Hyvä arki

Uusi koulu Hovirintaan, mutta miten

Keskiviikko 18.4.2018 - Sanna

Maaliskuun lopulla saimme kaupunginhallituksessa eteemme alustavan aikataulun Hovirinnan koulun peruskorjauksesta. Sen mukaan valmista tulisi vasta syksyksi 2020. 

Oppilaat on sijoitettuna parakkeihin, joiden oli tarkoitus olla varsin väliaikaiset. Saamamme aikataulu kuitenkin osoittaa, että lapset joutuvat odottamaan korjattuja koulutiloja kolme vuotta erittäin vaatimattomissa väistötiloissa pahvilautasilta syöden. Aikuisten näkökulmasta kolme vuotta voi olla vähän, mutta lapsen näkökulmasta se on puolet koko alakouluajasta!

Alkuvuodesta alkuperäinen remonttibudjetti kasvoi harjakaton myötä kuudesta lähes kahdeksaan miljoonaan. Harjakatto on epäilemättä järkevä, jos remonttia tehdään, mutta hintalappu alkaa uhakaavasti lähestyä kymmenen miljoonan rajapyykkiä. Kymmenen miljoonaa on meillä Kokoomuksessa ollut se raja, jonka ylittyessä peruskorjauksen sijaan on harkittava uudiskoulua. 

Aikataulun selviämisen jälkeen aloimme selvittää erilaisia avaimet käteen -ratkaisuja uudiskoulun hankkimiseksi. Alustavien hinta-arvioiden perusteella vajaan 600 oppilaan alakoulu olisi mahdollista rakennuttaa suunnilleen peruskorjauksen hinnalla! 

Avaimet käteen -rakentamisen ytimessä on sisähalleissa rakennettavat moduulit, jossa rakentamisen aikainen kosteus voidaan ennaltaehkäistä. Kustannukset pysyvät hallinnassa, koska vuodenaikoja tai sääolosuhteita ei sisällä tarvitse miettiä. Kun rakentaminen tapahtuu linjastolla, työvaiheet voidaan etukäteen aikatauluttaa ja ne pitävät; työmaa ei seiso esimerkiksi yhden ammattimiehen odottelun vuoksi. Kustannuksia alentavat myös mahdolliset standardiratkaisut: tilaaja ei erikseen määrittele hanoja tai vessapaperipidikkeitä, vaan hankinnoissakin saadaan mittakaavaetuja.

Vastaavia ratkaisuja kuluttajille tarjoavat esimerkiksi Design-talo, Teijo-talot jne. Moduulirakentaminen on suurelle yleisölle vielä vähän tuntematonta, mutta se ei tarkoita huonoa laatua tai suurta halpahallia, jossa henkilöstö ei pääsisi itse vaikuttamaan tilaratkaisuihin. 

Näiden tietojen pohjalta Kokoomus oli valmis arvioimaan päätöstä uudelleen ja niinpä teimme hallituksessa esityksen, että Hovirintaan rakennetaan uusi koulu, kunhan 

a) Kustannukset eivät merkittävästi ylitä peruskorjauksen budjettia.

b) Uusi koulu voidaan toteuttaa mahdollisimman nopealla aikataululla.

c) Koulusta tulee turvallinen, terveellinen, kestävä ja muunneltava tulevaisuuden oppimistarpeita ajatellen. 

Ratkaisuksi tähän olemme esittäneen kokonaisvastuurakentamista eli KVR:ää. Hallitus oli esityksestämme 9.4. yksimielinen ja niinpä sen pohjalta on alettu valmistella uusia suunnitelmia. 

Tänään Kaarinan SDP on kuitenkin avannut keskustelun toiveiden tynnyristä (TS 18.4.). Koulun yhteyteen halutaan päiväkoti ja monenlaisia tilaratkaisuja tarvitaan koulun yhteyteen. Ajatus on ihana ja meistäkin olisi todella mukava tehdä kaikenlaista, jos rahaa olisi käytössä täysin rajattomasti ja koulujen korjaus- tai uudisrakennustarpeita ei olisi muualla kaupungissa lainkaan. Tällainen toiveiden tynnyri -ajattelu olisi mukavaa myös siinä tapauksessa, jos meillä ei olisi mitään väliä aikataulun kanssa. Mutta kuten ylempänä kirjoitan, emme voi nyt jäädä haaveilemaan kaikesta mahdollisesta, vaan päätös olisi tehtävä mahdollisimman nopeasti. 

Kokoomuksessa keskeisiä arvojamme ovat turvallinen arki, tasapainoinen talous ja terve tulevaisuus. Juuri näiden arvojen varassa on vain toivottava ja tehtävä töitä nyt kaikkien hovirintalaisten lasten eteen, että uuden koulun perustukset tehdään vielä tämä vuoden puolella. Tällä voimme turvata turvallisen arjen ja terveen tulevaisuuden. 

Kun veroprosenttimme mahdollisesti vuonna 2020 laskee soten myötä kahdeksaan prosenttiin ja purkutuomion on jo saanut Valkeavuoren yläkoulu, Piikkiön yhtenäiskoulua remontoidaan ja Piispanlähde odottaa vuoroaan, on peräänkuulutettava nyt vastuullisuutta kaikilta puolueiltamme. Tasapainoinen talous rakentuu vastuullisille päätöksille, jossa verovaroja ei käytetä esimerkiksi yksittäisen ryhmän omaan vaalikampanjointiin ja päätöksissä hahmotetaan yhden pykälän ohella myös kokonaisuus. 

Kun kokonaisuutta katsotaan kouluinvestointien valossa, tarvittava rahasumma on huima. Valkeavuoren yhtenäiskoulun ja palloiluhallin toteutukseen on varattu 27 miljoonaa euroa. Yläkoulu on myös siirretty jo väistötiloihin, mutta koulua ei ole purettu. Hallituksessa 16.4. SDP esitti, että Valkeavuoreen hankitaan ledvalot, joiden avulla voitaisiin poistaa mikrobeja koulusta. 

Epäselvää siis on, millaisia ratkaisuja SDP nyt tavoittelee. Päivän lehdessä yksi toimija haluaa koko asian ottamista uudelleen tarkasteluun, jolloin kuluu etenkin aikaa. Uutta koulua ei saada vuonna 2020, jos kaikki osa-alueet on yhtäkkiä auki. Hallituksessa myös SDP oli Kokoomuksen esityksen (9.4.) kannalla. Teknisen lautakunnan SDP:n edustajat taas olivat eilen (17.4.) edelleen peruskorjauksen kannalla. Ja hallituksessa SDP esittää Valkeavuoreen hankittavaksi ledvaloja. 

Myös Kokoomuksessa uudet innovaatiot ja ratkaisut kiinnostavat, mutta tarkoittaako SDP:n esitys nyt sitä, että Valkeavuoren yläkoulua ei purettaisikaan, vaan ongelmia korjataan ledeillä? Meidän lähtökohtamme on, että mikäli KVR-mallista saataisiin positiivisia kokemuksia Hovirinnassa, mallia voitaisiin hyödyntää myös Valkeavuoressa, erityisesti palloiluhallin osalta. Alustavat hinta-arviot liikuntahallille ovat budjetoimamme yli seitsemän miljoonan sijaan vain vähän yli neljä miljoonaa. Valkeavuoren koululla ei ole niin tulipalokiire, koska väistötilat on hankittu pidempiaikaiseen käyttöön kuin Hovirinnassa, mutta meidän mielestämme ratkaisuja uuden yhtenäiskoulun rakentamiseksi on vietävä aktiivisesti eteenpäin myös siellä. 

Palaute, jota olemme Hovirinnan perheiltä saaneet, on ollut varsin rohkaisevaa ja niinpä jatkamme työtä Hovirinnan asian ratkaisemiseksi yllä olevien kriteereiden valossa. Toivomme tietysti, että kaikki olisivat tässä työssä yhtenä rintamana, sillä hyvä Kaarina tehdään yhdessä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaarina, Koulut, Tasapainoinen talous, Hyvä arki

Sähköä!

Torstai 11.1.2018 - Sanna

Olen kenties kyllästymiseen saakka jankuttanut eri yhteyksissä Sähköisistä palveluista. Kaikille lienee tuttua nettipankin käyttäminen ja verkkokauppoihinkin on suurin osa ennättänyt tutustua. Koululaisten vanhemmat eivät voi välttyä Wilmalta.

Yrittäjänä voin asioida verottajan kanssa sähköisesti ja maksaa palkat näppärästi palkka.fi -sovelluksella.

Oma yritykseni tarjoilee liikuntaa, virkistettä ja elämyksiä ikäihmisille sähköisenä.

Mutta.

Kun haluan asioida oman kotikuntani kanssa sähköisesti, se onkin jo vähän vaikeampaa. Ryhdyin eilen järjestämään vanhempainiltaa lapseni harrastukseen. Treenin jälkeen olisi ollut tarvetta kokoustilalle ja niinpä pirautin keskukseen. Keskus siirsi minut vahtimestarin pakeille, joka kertoi, että mitään tiloja ko. paikassa ei ole nyt saatavilla. 

Soitto uudelleen keskukseen, joka arveli, että oikea henkilö löytyy nuorisopalveluista. Kukaan ei vastannut, mutta saatiin toinen henkilö kiinni. Asioita hoitavat kuitenkin kuulemma suoraan koulun rehtorit tai koulusihteerit. 

Soitin koulusihteerille, joka ohjasi minut soittamaan vararehtorille, joka lupasi tulla avaamaan jonkun luokan oven kyseisenä iltana. Kaikkineen tähän kierrokseen meni vajaa tunti ja siihen kului yhteensä kuuden henkilön työaikaa 5-60 minuuttia.

Mitä, jos netissä olisikin sähköinen ajanvarauskalenteri, josta tilan saisi varata kaarinalaiset yhdistykset ilmaiseksi. Yrityksille ja yksityishenkilöille tilat olisi saatavilla pientä maksua vastaan. Googlessa tällainen kalenteripalvelu taitaa olla ilmainen ja muutoinkin toteutettuna sen kustannukset jäänevät 1000 euroon.

Tilavarausten ohella kelpo esimerkkejä löytyy rakennusvalvonnan puolelta: ainakaan toissa vuonna ei ollut mahdollista hakea toimenpidelupaa remonttiin sähköisenä, mikäli tulostettava pdf ei edusta sähköistä palvelua.

Onneksi meiltä löytyy kyllä positiivisiakin esimerkkejä!

Terveyspalvelut, jotka monin muodoin kuuluvat kovimpien tietoturvavaatimusten piiriin, tarjoavat sähköistä ajanvarausta ja tänä keväänä jopa chat-asiakaspalveluita. Loistavaa!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sähköiset palvelut, Uusitapa, Asiakaspalvelu, Terve talous

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro 13.11.2017

Maanantai 13.11.2017 - Sanna

Vuosi sitten kokoomus nosti tässä samaisessa budjettikokouksessa esiin, että henkilöstökuluihin on budjetoitu 1-2 prosenttia liikaa. Ei siksi, että kokoomus olisi ollut lomauttamassa tai irtisanomassa henkilöstöä vaan yksinkertaisesti siksi, että kilpailukykysopimuksen vaikutukset arvioitiin yleisesti kuntapuolella laskevan henkilöstösivukuluja 3 prosenttia.

Onneksi ihmisen muisti on valikoiva, enkä enää muista, millaisia puheenvuoroja tästä näkemyksestämme viime vuonna käytettiin. Lopputulema oli kuitenkin se, että Kaarinan veroprosenttia nostettiin 0.5 yksikköä.

Kuluneen vuoden talousraportit osoittavat, että olimme oikeilla jäljillä, joskin arviomme oli maltillinen, sillä henkilöstökulut ovat jääneet lähes kolme prosenttia budjetoidusta.

Tänä vuonna ennen hallituksen käsittelyä tuo sama ilmiö toistui budjetissa. Henkilöstökuluihin olisi esityksen mukaan varattu yli neljä prosenttia lisää tämän vuoden toteutumaan verrattuna, vaikka yleiseksi palkankorotusvaraksi arvioidaan kuntapuolella noin yksi prosentti.

Päätimme, että tänä vuonna puhumme asiasta niin pitkään ja niin hartaasti, että virhe budjetissa oikaistaan. Lopulta siihen esitystemme pohjalta tehtiinkin yli kahden miljoonan korjaus ja budjetti muodostui selvästi ylijäämäiseksi.

Meille kokoomuksessa tasapainoinen talous, mutta myös koulutus ja sivistys ovat keskeisiä arvojamme. Ikään kuin löytöpalkkiona pidimme tärkeänä, että osa tuosta summasta kohdennetaan sivistyspalveluihin. Olemme joutuneet keskittymään kuluvan vuoden pääasiassa seiniin, mutta vähintään yhtä tärkeää kouluillemme on myös se sisältö, mitä kouluissa oppilaille ja oppilaiden kanssa tuotetaan ja opitaan.

Sivistyspuolella halusimme käytännössä kohdentaa lisämäärärahaa budjetissa erityisesti tuntikehykseen, tarkemmin  kieliopintoihin ja niin sanottuihin jakotunteihin. Valitettavasti Kaarina ei toistaiseksi ole kokeilukuntien joukossa, missä ensimmäinen vieras kieli alkaisi jo ensimmäiseltä luokalta. Esittämällämme reilun 200 000 euron lisäyksellä toivomme, että valittavana olevien kielien kirjo monipuolistuu ja pienempikin oppilasmäärä antaisi mahdollisuuden aloittaa kielen opiskelu eri kouluissamme.

Ilahduttavaa budjettikäsittelyssä ylipäätään on ollut vahva yhteinen näkemys, jossa ryhmien hyvällä yhteistyöllä päiväkotien ryhmäkoot voidaan pitää nykyisellään ja oppimateriaaleihin lisätään rahaa.

Käyttötalous on Kaarinassa kokonaisuutena melko vakaalla pohjalla tulevana vuonna. Verotulot kasvavat hyvän taloussuhdanteen ja vahvan yrityskentämme johdosta.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa kasvupaineita on väestön ikääntyessä, mutta Kaarina ottaa käyttöön vuosittain uusia ketteriä toimintamalleja. Tästä yhtenä konkreettisena esimerkkinä perhehoitokylä, jonka yksi hoitovuorokausi maksaa vähemmän kuin yksi tunti kotipalvelua.

Meille kokoomuksessa on tärkeää, että Kaarina panostaa tulevina vuosina vahvasti palveluseteleiden käyttöön. Palveluseteleiden käytön myötä alan paikalliset yritykset vahvistuvat ja soteuudistuksen tullessa meidän ei tarvitse ryhtyä etsimään valinnan vapautta Maskusta tai Raumalta, vaan tuottajat ovat täällä lähellä.

Investoinneista hallituksen puheenjohtaja puhui jo perusteellisesti. Mittavien kouluinvestointien vuoksi pidimme muun muassa tämän virastotalon laajamittaisen peruskorjauksen siirtoa perusteltuna. Kaarinaan rakennettavaan palloiluhalliin toivomme, että sponsoreita todella halliin on löydettävissä, eivätkä suunnitelmat sponsorirahasta jää vain puheen tasolle.

Yksi aiempien vuosien investointipäätös on lähellä valmistumistaan, nimittäin tuo vireinen Kaarina-talo otetaan käyttöön juhlavin menoin itsenäisyyspäivänä. Sata vuotiasta Suomea kelpaa juhlistaa erityisesti uuden kirjaston muodossa. Kirjastoa voitanee pitää suomalaisen lukutaidon ja sivistyksen yhtenä keskeisimmistä kulmakivistä ilmaisen peruskoulun ohella. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kokoomus, Kaarina, Budjetti, Terve talous, Sivistys

Löydetty kaksi miljoonaa

Tiistai 7.11.2017 - Sanna

Kaarinan kaupunginhallitus on työstänyt budjettia vuodelle 2018 muutaman viikon varsin intensiivisesti. Käyttötaloudelle haasteita ovat lisänneet väistötilojen hankinta sekä Valkeavuoren yläkoululle että Hovirinnan kouluille. Investointipuolella samat haasteet ovat käsillä rakentamis- ja korjaamispäätösten muodossa.

Vuosi sitten Kokoomus esitti, että kilpailukykysopimuksen (kiky) johdosta henkilöstökuluihin voidaan budjetoida jopa 3 prosenttia vähemmän. Kaarinassa kiky huomioitiin vain yhden prosentin edestä – ja nostettiin veroa 0,5 yksikköä. Henkilöstökulujen toteutuma on kuluvana vuonna jäämässä lähes kolme prosenttia alle budjetoidun.

Kyseistä korjausta ei alun perin tehty vuoden 2018 talousarvioon, vaan arvioitu prosentin palkankorotuslisä lisättiin vuoden 2017 budjettiin, jolloin todellinen henkilöstökululisäys olisi ollut lähes 4 prosenttia. Kokoomus oli asiassa tarkkana ja hallituksessa budjettiin tehtiin lähes kahden miljoonan tekninen korjaus alaspäin, sillä henkilöstösivukulut pysyvät vuonna 2018 alhaalla. Tärkeää on huomata, että työntekijöille maksettava palkankorotusvara säilyi kuitenkin budjetissa 1,4 prosentissa, sillä kyse on sivukuluista!

Tämän kahden miljoonan ylijäämän halusimme pääosin kohdentaa eri puolueiden tuella sivistyspalveluihin. Kokoomus esitti kielivalinnaisuuksien ja tuntiresurssin lisäämistä peruskouluun yli 200 000 eurolla, SDP oppimateriaalimäärärahojen lisäystä ja Vihreät varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pitämistä ennallaan.  Näistäkin muutoksista huolimatta talousarvio on tällä hetkellä, ennen valtuustokäsittelyä ylijäämäinen.

Investointien osalta hallitus päätyi Valkeavuoren uudisrakentamiseen kokonaisuudessa, Hovirinnan mittavaan peruskorjaukseen, liikuntatilojen korvaamiseen uudella monitoimihallilla jne. Kokoomuksen esityksestä virastotalon remonttia maltillistetaan ainakin toistaiseksi muun muassa soteuudistuksen yksityiskohtia odotellessa. Hovirinnan rantasauna ja pengerrys toteutetaan, mutta haastavan investointiohjelman keskellä ei aivan kaikkia rantaan esitettyjä toiveita haluttu lähteä lähivuosille budjetoimaan.

Koulujen rakentamisesta ja korjauksesta edellytämme aktiivista viestimistä perheille ja muille sidosryhmille. Yrittäjyyden mahdollisuuksia ja lähipalveluiden saatavuutta haluamme edistää palveluseteleiden hyödyntämistä lisäämällä muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Panostukset lapsiperheisiin ja sivistyspuolelle ovat sivistyspuolueelle ilo ja kunnia. Kilpailukykysopimuksesta on todellista hyötyä kuntien kustannusrakenteelle. Noususuhdanne parantaa kaupungin verotuottoja. Ja mikä parasta, yhteistyön henki tuntuisi puhaltavan kaarinalaisessa päätöksenteossa.

Tästä on mukava jatkaa kohti Suomen 100-vuotisjuhlaa. Sen kunniaksi muutama vuosi sitten päättämämme Kaarina-talo kirjastoineen aukeaa kaarinalaisten iloksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaarina, Budjetti, Talous, Sivistys, Koulut

Mikä ihmeen elinvoima

Maanantai 3.4.2017 - Sanna

* Kirjoitus on julkaistu alkuperäisenä Y-lehden blogeissa. 

Tämän kevään kuntavaalien alla otsikoihin on noussut entistä enemmän elinvoima. Aiemmin on puhuttu elinkeinopolitiikasta, yritysvaikutuksista ja yritysmyönteisyydestä. Elinvoima on kuitenkin sanana laajempi ja kiteyttää oivallisesti sen, mitä syntyy lopputuloksena, kun kunnassa yritysasioita, palveluiden kehittämistä, infrastruktuuria, taloutta ja hyvinvointia kehitetään päämäärätietoisesti, osaavalla otteella.

Torikeskusteluissa menevätkin usein käsitteet sekaisin, kun kunnalta toivotaan toimenpiteitä lähikaupan tai postin säilyttämiseksi kylällä. Kunta ei sijaintipaikkapäätöksiä tee yksityisten yritysten puolesta, mutta kunta ja kuntapäättäjät edesauttavat mitä suurimmassa määrin palveluiden säilymistä taajamissa huolehtimalla niiden elinvoimaisuudesta.  

Kaksi tekijää, jotka itse nostin muun muassa Seutusanomien vaalipaneelissa 30.3. elinvoiman tärkeiksi tekijöiksi päätöksenteossa, ovat yhteistyö ja uudistumiskyky.

Yhteistyötä pitäisi kyetä tekemään monella eri tasolla. Yritysten kannattaa verkostoitua keskenään ja esimerkiksi kahvila ja kirjakauppa voivat siirtyä yhteen yhteiseen toimitilaan, jossa kumpikin yrittäjä huolehtii liikkeen ylläpidosta ja laajasta aukioloajasta yhdessä.

Yhteistyötä pitäisi tehdä enemmän kunnan ja yritysten välillä. Miksi kunnan kirjastossa ei voi olla yksityistä kahvilaa palveluita parantamassa? Yritysten ja kunnan yhteisellä kokeilukulttuurilla löydetään kenties kokonaan uusia tapoja tuottaa palveluita. Kuntien pitäisikin määritellä tietty summa budjetista, joilla vuosittain edistetään kokonaan uudenlaisia kokeiluita. Jos ollaan pelkkien kilpailutusten varassa, kunta tilaa vain sitä, minkä se jo tuntee. Uudet ratkaisut jäävät kokonaan kilpailutusten ulkopuolelle.

Yhteistyötä tulevaisuuden kunnassa tehdään tiiviisti myös kuntalaisten kanssa. Sähköiset kanavat avaavat reaaliaikaisen ja helppokäyttöisen foorumin, jossa mielipiteitä liikennejärjestelyistä tai kuntalaisten havaitsemia ongelmakohtia on helppo ilmoittaa ja kommentoida.

Yhteistyötä pitää mitä suurimmassa määrin tehdä myös muiden kuntien kanssa. Jos Varsinais-Suomessa jatketaan takavuosien muut vastaan Turku -meiningillä, me emme ole osa Suomen kasvukolmiota, vaan katsomme visusti sivusta, kun Helsinki ja Tampere kehittyvät. Nurkkakuntaisuuteen ja omahyväisyyteen ei siis kellään pitäisi nyt olla varaa!

Uudistumiskyvyllä taas tarkoitan herkkyyttä reagoida muutoksiin, heikkoihinkin signaaleihin ja elämistä vahvasti ajassa. Jos esimerkiksi suurin osa uusista yrityksistä on asiantuntijayrityksiä, joiden palvelut sijaitsevat pilvessä, tonttikaavoitus ja halliliiketoiminta eivät ehkä olekaan enää keskeisimpiä työkaluja elinvoiman ylläpitämiseksi. Yrityksen tarvitsevat toisenlaisia alustoja kasvulle ja kehitykselleen.

Jos tyytyväisenä olla öllötetään saavutettujen etujen ja menestyksen keskellä, verorahat valuvat ennen pitkää vanhojen, kallistuvien rakenteiden ylläpitoon ja samalla palvelut heikkenevät, verot nousevat. On selvää, että jatkuvasti nousevat veroäyrit, jäykät palvelurakenteet ja kutistuva palvelutarjonta eivät lisää kunnan elinvoimaa - eikä vetovoimaa.

Elinvoima on käsitteenä innostava ja se voidaan ymmärtää varsin laajasti kuntalaisten, yritysten ja ympäristön elinvoimana. Ei siis mikään vähäpätöinen tehtävä tuleville kuntapäättäjille!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yrittäjyys, Varsinais-Suomi, Elinvoima, Elinkeinopolitiikka, Talous

Aprillipilaa?

Sunnuntai 2.4.2017 - Sanna

Kunnallislehti (31.3.) uutisoi Hovirinnan rantapuiston kehittämisestä. Turun Sanomissa 1.4. Hovirinnan rannan hulppeat suunnitelmat olivat vielä tarkemmin esillä ja muun muassa 10 metrin näköalatornista lukiessani mietin, kumpi olikaan päivän aprillipila: Tuomiokirkon viereen rakennettava torni vai Hovirinnan ranta?

IMG_20170401_081536.jpg IMG_20170401_081527_1.jpg

Kaarina on jo käynnistänyt hulppean Hovirinnan rantasaunaravintolan rakentamisen miljoonalla eurolla. Investointi hyväksyttiin enemmistöpäätöksellä syksyn budjettikokouksessa Kokoomuksen vastustuksesta huolimatta. Nyt ympäröivään puistoon aiotaan lisäksi käyttää yli 3 miljoonaa erilaisten kesäaktiviteettien lisäämiseen. Alueelle on jo nyt käytetty yli miljoona, joten kokonaissumma nousee reippaasti yli 5 miljoonaan!

Investointiesitys ei sisällä lainkaan ylläpidon kustannuksia. Mitä näiden kaikkien puuha-alueiden, näkötornien ym. ylläpito tulee kaupungille maksamaan. Varovasti arvioiden alueella tarvitaan 1-2 henkilöä lisää hoitamaan kenttiä, huoltotiloja ja rantaa. Meillä ei siis ole varaa jakoluokkiin ykkösluokilla, mutta tähän rahat kyllä riittävät?

Palveleeko kyseinen alue todella kaikkia kaarinalaisia siinä määrin, että voimme käyttää tähän 5 miljoonaa, kun samalla kouluissa on monenlaista sisäilmaongelmaa, ensi vuodeksi kasvaneet luokkakoot alkuluokilla ja muita kaupungin uimarantoja ei juuri kehitetä, viheralueista puhumattakaan.

Hovirintaan eivät suinkaan kaikki kaarinalaiset pääse ulkoilemaan, varsinakaan ilman autoa. Jos Hovirinnan haluttaisiin palvelevan laajempaa asukasjoukkoa, investointiin kannattaisi sisällyttää maisemareitti Piikkiöstä Hovirintaan Kokoomuksen aloitteen mukaisesti ja erityisesti talvilajeja, kuten luistelumato, jokin hiihtoreitti. Vai miten Kaarina odottaa saavansa 90 000 euron vuokratuoton ravintolasta pelkällä kesäkahvilatoiminnalla?

400 000 eurolla rakentaisi jo hienon saunan, pukutilat ja kesäkahvilan. Maisemareittiin varattaisiin esimerkiksi 500 000, mikäli reittiä ei valaistaisi. Isoilta osin se on jo olemassa, esimerkiksi Voivalassa, Tuorlassa ja Raadelmassa. Parkkipaikat ja venesatama kunnostettaisiin. Kokonaisuudessaan rahaa kuluisi vajaa 1,5 miljoonaa, kun nyt summa on saunoineen 4 miljoonaa.

Kaupunginhallitus käsittelee hanketta huomenna maanantaina. Kysyn ja kyseenalaistankin nyt esillä olevaa investointisuunnitelmaa, että olemmeko tehneet näin isoille hankkeille riittävät asukas- ja yritysvaikutusarvioinnit. Mitä enemmän käytämme kuntalaisten rahaa, sen paremmin sen pitäisi palvella enemmistöä asukkaista ja hankkeiden olla keskenään vertailukelpoisia.

Kenties sisäilmaongelmista kärsivät koululaisemme saavat virkistystä Hovirinnan rannasta tai Littoisissa asuva ikääntynyt pääsisi edes kerran nauttimaan Hovirinnan rannan iloista? Meille Kokoomuksessa kaupunginosien huomioiminen tasapuolisesti on päätöksenteon peruspilareita. Investointeja hyvinvointiin pitää tehdä, mutta täysin kritiikittömään tuhlailuun ja jopa mahtipontisuuteen ei meillä pitäisi olla varaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaarina, Investoinnit, Hyvinvointi, Terve talous

Miksi tasapainoinen talous on niin tärkeä

Tiistai 14.3.2017 - Sanna

Tutkimusten mukaan (TS 14.3.) enemmistö kuntavaaleissa äänestävistä pitää talousasioita yhtenä tärkeimmistä kuntavaalikysymyksistä. Tieto ilahduttaa, sillä kokoomus on perinteisesti ollut valtiovarainministeripuolue ja kirstunvartija. Niin myös Kaarinassa. 

Jatkuvat veronkorotukset eivät palvele asukkaita, eivätkä kunnan yrittäjiä. Ihmiset haluavat maksaa toimivista palveluista, mutta eivät pöhöttyneistä tavoista toimia. 

Viime syksynä emme kannattaneet kuntaveron nostoa 0,5 prosentilla. Varsinais-Suomessa kuntaveroa nostivat muun muassa Vehmaa ja Pyhäranta, jotka kärsivät jatkuvasta muuttotappiosta ja pieninä kuntina liian kapeista hartioista tuottaa mm. sotepalveluita. Kaarina ei yli 30 000 asukkaalla luonnollisesti kuulu tähän ryhmään.

Kaiken kukkuraksi kaupunki teki yllättäen lähes 5 miljoonan ylijäämäisen tuloksen vuodelta 2016. Kiky-sopimus tullee pienentämään kaupungin henkilöstömenoja vuodesta 2016 vähintään 2% vaikka budjetissa arvioitiin vaikutus vain 1 prosentiksi. Henkilöstömenot ovat puolet noin 170 miljoonan kokonaisbudjetistamme. 

Monesti kuulee riipaisevia vertauksia, että mikäli veroa ei säännöllisesti korotettaisi, lapset ja vanhukset kärsivät. Tämä on populistinen väittämä vailla todenperää. Keskeinen kysymys on siitä, halutaanko asioita tehdä uusilla tavoilla vai tyydytäänkö tuttuun ja turvalliseen. Tuttu ja turvallinen on helpompaa, sillä mitään ei tarvitse muuttaa, eikä uutta oppia. 

Työikäiset elävät sähköisessä maailmassa ja on enää varsin harvoja ammatteja, joihin tietokoneet eivät liittyisi mitenkään. Työikäisille on turha tarjota hankalia paperisia palveluita, joissa lupahakemuksia lähetellään postissa tai aikoja varataan puhelimella soittamalla. Sähköiset palvelut eivät edellytä läheskään samalla tavalla ihmisen läsnäoloa kuin aiemmat toimintamallit. Se, että esimerkiksi kaikki ikääntyneet tai syrjäytyneet eivät kykene sähköisiin palveluihin, ei voi olla este sille, että 90 prosentille tarjotaan kevyempiä ja ketterämpiä palveluita. Tiettyjä ryhmiä voidaan jakossakin palvella perinteisin tavoin. 

Soteuudistuksen myötä yli puolet Kaarinan budjetista ja henkilöstöstä siirtyy maakunnalle. On selvää, että emme tarvitse enää samaa määrää tukipalveluita ja hallintohenkilöstöä. Muutosta ei kuitenkaan voida tehdä yhdessä yössä ja niinpä esimerkiksi hallintoa kannattaisi keventää hallitusti pidemmällä aikavälillä eläköitymisiä hyödyntämällä ja toimenkuvia yhdistelemällä. Se olisi inhimillisin ratkaisu. 

Panostukset elinvoimaan myös keventävät tarvetta veronkorotuskille. Mitä monipuolisempi ja menestyvämpi pk-yrityssektori kunnasta löytyy, sen paremmin kunta menestyy. Menestys rakentuu yhteisöveroille, mutta myös työntekijöiden palkoista kertyville tuloille. Elinvoimaiset palvelut vetävät edelleen lisää yrityksiä ja asukkaita kuntaan, jolloin positiivinen kierre on valmis. 

Kokoomuksen ehdokkaat ovat yhteisesti asettaneet tärkeimmäksi tavoitteeksemme, että veroja ei seuraavalla valtuustokaudella koroteta. Veronkorotuksista on tullut ikävä automaatti ja päättäjät vuoden korotuksettoman jakson jälkeen itsekin ajattelevat, että jaahas, taas on aika korottaa. 

Näin ei todellakaan ole, mutta korottamatta jättäminen edellyttää innovatiivisia ratkaisuja ja ennen muuta yhteistä tahtotilaa uudistaa palvelutuotantoamme ketterämmäksi ja kevyemmäksi: tehdä asioita toisin.

Lisäksi mittavat investoinnit aina vain uusiin seiniin pitää miettiä tarkkaan. Uusi kirjasto tai koulu ovat Kaarinassa perusteltuja. Mutta miksi kaupunki investoi yli miljoonan Hovirinnan rantasaunaan, kun oivallisen saunan ja kesäkahvilan saisi reippaasti alle puolella miljoonalla? Kyllä minäkin pidän avantouinnista, mutta ei sen näin hulppeaa tarvitse olla. Investointiperiaate voisikin olla, että asiallisen hommat hoidetaan, mutta liioitteluun ei meillä ole varaa. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talous, Terve talous, Tasapainoinen talous, Oikea osaaminen, Verot

Entäs lapset?

Sunnuntai 12.3.2017 - Sanna

Aamun Helsingin Sanomissa (12.3.) on kooste kotitalousvähennyksen historiasta ja nykytilasta. Parhaimmillaan vähennystä sai tehdä 3000 euroon, nyt summa on 2400 euroa, mutta tänä vuonna ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä ostetusta kotityöstä saa vahentää 40 sijaan 50 prosenttia. Kotitalousvähennys on kuitenkin edelleen vahvasti kohdistettu kotiin, ei sen asukkaisiin. 

Keskustelu käy kuumana perhevapaiden uudistamisesta ja työn sekä perheen joustavasta yhdistämisestä. Yksi työkalu tämän tavoitteen toteuttamisessa voisi olla kotitalousvähennyksen laajentaminen lasten ja miksei myös vanhusten hoitoon. 20% vähennysoikeus työntekijän palkasta pitäisi kuitenkin korottaa. 

Jo nykyisellä vähennykseen oikeuttavalla 2400 eurolla per puoliso saisi ostettua mukavasti lastenhoitopalvelua kuukautta kohden. Todennäköistä on kuitenkin se, että lastenhoitajat mieluummin toimisivat työntekijöinä kuin yrittäjinä. Tutun ja turvallisen lastenhoitajan sitouttaminen olisi helpompaa, jos tarjolla olisi tietty säännöllinen tulo ja kuukausittainen tuntimäärä. Kotitalousvähennyksen laajentaminen edesauttaisi näitä seikkoja huomattavasti. Summan korottaminen taas lisäisi työtä, verotuloja ja vähentäisi pimeää työtä. 

Toivottavasti tämä kotitalousvähennys voidaan ottaa perhevapaiden uudistuksen yhteyteen agendalle hallituksessa. Vai onko sekin kenties perussuomalaisten ideologiaa vastaan, kuten kotihoidontuen uudistaminen?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kotitalousvähennys, Työ, Yrittäminen, Verotus, Lapset

Hiihtoladut kuntoon!

Tiistai 31.1.2017 - Sanna

Vahvaa suomalaista kansanperinnettä, perisuomalaista liikuntamuotoa edustaa maastohiihto. Se on viime vuosina monen iloksi kokenut uuden nousun ja lajin parissa kuntoilee kymmeniä tuhansia eri ikäisiä kautta Suomen.
Täällä Varsinais-Suomessa haasteita asettavat keliolosuhteet, vaikka meillä nykyään on onneksi myös hiihtoputkia. Lumisen jakson sattuessa tarjolla on kuitenkin harmillisen vähän hiihdettävää, etenkin Kaarinassa. Lähin huoltovarma latu löytyy Turun Impivaarasta, mutta se on etenkin lapsiperheille liian ruuhkainen. Paimion Rivonmäki on profiililtaan mainio, mutta varsinaista lumetusta ei siellä tehdä.
Hiihtokausi on joka tapauksessa äärimmäisen lyhyt, mutta osa kuntoilijoista kokee pakottavaa tarvetta kulkea jalan hiihtolenkillä noiden muutamien viikkojenkin aikana. Kaikkein valveutuneimmat vieläpä nastapohjilla, jolloin luistelupohja on takuuvarmasti mennyttä. Ladun reunassa lukee selkeästi, että hiihtokaudella jalankulku kielletty, mutta sielläpä sitä vaan tepastellaan.
Kaarinassa hiihdettävää on Littoisten järvellä ja melko kehnolla ylläpidolla, kapealla väylällä keskusliikuntapuiston ympäristössä. Piikkiön Korvenmäki on niin vaihtelevaa maastoa, että hiihto on pelkkää nousua tai hurjaa laskua.
Suomi viettää 100-vuotisjuhlaansa ja sitä voisimme juhlistaa myös Kaarinassa perinteisen lähiliikunnan mahdollisuuksia lisäämällä. Uusi muutaman kilometrin reitti voitaisiin avata Tuorlan maastoon palvelemaan sekä Kaarinan keskustan Littoisten että Piikkiön asukkaita. Jo nyt metsästä löytyy latupohjalle oiva alusta, jota leventämällä sinne saataisiin luistelu- ja perinteisen hiihdon mahdollistava reitti. Samalla Tuorlan hieno alue tulisi entistäkin paremmin kuntalaisten käyttöön.
Kaarinassa halutaan panostaa liikuntaan ja ympäri kuntaa on avattu muun muassa toinen toistaan hienompia ulkokuntosaleja, miksipä emme voisi panostaa myös  perinteisimpään ulkoilulajiimme, maastohiihtoon. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hyvinvointi, Terve talous, Terve tulevaisuus, Hiihto, Suomi 100

Vielä kerran: Kaarinan budjetti

Torstai 1.12.2016 - Sanna

*Kirjoitus on julakistu alkuperäisenä Kaarina-lehdessä 30.11.2016
Ilahtuneena luimme Kaarina-lehteen virinnyttä keskustelua valtuuston budjettikäsittelystä. Merkittävä osa poliitikoista ja suuri yleisö tietää, että peräti 0,5% veronkorotus ei ollut välttämätön. Päätös halutaan saada näyttämään silti perustellulta. Aihe ei muuten herättäisi näin vahvoja tunteita.
Turun seudulla Turku piti prosenttinsa 19,5:ssä, Lieto samoin, Raisio 19,75:ssä, ainoastaan Naantali nosti 19:ään. Mitä sellaista Kaarinan taloudessa on, joka pakottaa nostamaan 19,75:een, kun muut pitävät ennallaan. Korkealla veroprosentilla on vaikutusta kunnan imagoon.
Muutosesityksemme jakautuivat neljään osa-alueeseen: lisämäärärahojen ja investointien karsimiseen, prosessien ja johtamisen kehittämiseen, valtuustossa yhdessä sovitun eläköitymisen hyödyntämiseen ja kikyn vaikutuksiin henkilöstökuluihin laskevasti. Esityksemme tosin edellyttävät syvällisempää talouden perusteiden ymmärtämistä kuin se, mitä olisi kiva saada lisää ja tehdä enemmän kuntalaisten rahoilla, mistään karsimatta tai luopumatta.
Pelkästään kilpailukykysopimuksen myötä alennetaan tai työntekijälle siirtyy työttömyysvakuutusmaksua 0,6%, sairausvakuutusmaksua 1,08% ja eläkemaksuja keskimäärin 1%, työaikaa pidennetään 24 tuntia vuodessa, lomarahoja leikataan 30% eikä palkkoja nostetaan. Nämä vaikuttanevat henkilöstömenoihin yhteensä 3%, kun nyt budjetissa on huomioitu vain 1%. Tämä siis vaikuttaa kokonaishenkilöstökuluihin Kaarinassa 2,4 miljoonalla laskevasti eikä sisällä irtisanomisia.
Sähköisiä palveluita hyödyntämällä lisähenkilöstöä ei kaikilta osin tarvittaisi, määräaikaisia työsuhteita ei toimintojen kehittämisen myötä kaikkialla jatkettaisi tai sijaisia ei nykymäärin tarvittaisi. Eläköityvien töitä järjesteltäisiin osaksi muita toimenkuvia.  Näihin uudistuksiin ei valtuustolta halua löytynyt. Investointien epäsuhdasta liikenne- tai asukasmääriin ei tarvitse edes toistaa. 
Kokoomus kannattaa jatkossakin sähköisten palveluiden kehittämistä, työprosessien uudistamista ja tasapuolisia pelisääntöjä kaikille työntekijöille. Näistä muodostuu myös osaltaan terve talous, eikä vähintään kahden vuoden välein automaattisesti tehtäville veronkorotuksille ole perusteita.
Koska muut ryhmät kantavat huolta budjettikokouksen hinnasta, on varmasti mahdollista löytää vahva yksimielisyys seuraavalle valtuustokaudelle lautakuntien ja hallituksen jäsenmäärän pienentämisestä kokouskulujen hillitsemiseksi. Yhden edustajan vähennys isoista lautakunnista säästää keskimäärin vuodessa 1000€ eli kymmenellä henkilöllä saadaan merkittäviä vuosittaisia säästöjä aikaan. Kokoomus kutsuukin muut puolueet yhteisiin neuvotteluihin glögimukin äärelle. Keskustelu jatkukoon! 
Kokoomuksen valtuustoryhmän puolesta,
Sanna Vauranoja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Budjetti, Kaarina, Kiky, Terve talous

Millä eväillä budjettiriihessä

Torstai 1.12.2016 - Sanna

*Kirjoitus on julkaistu alkuperäisenä Turun Sanomissa 30.11. ja Kunnallislehdessä 29.11.

Kokoomuksen budjettiesitykset Kaarinan valtuustossa 14.11. ovat herättäneet kritiikkiä. Emme nähneet riittäviä perusteita korottaa kuntaveroa, etenkään 0,5 prosentilla ja esitimme kompromissiksi 0,25% korotusta, mikä ei muille kelvannut.

Muutosesityksemme jakautuivat neljään osa-alueeseen: lisämäärärahojen ja investointien karsimiseen, prosessien ja johtamisen kehittämiseen, valtuustossa yhdessä sovitun eläköitymisen hyödyntämiseen ja kikyn vaikutuksiin henkilöstökuluihin laskevasti. Esityksemme tosin edellyttävät syvällisempää talouden perusteiden ymmärtämistä kuin se, mitä olisi kiva saada lisää ja tehdä enemmän kuntalaisten rahoilla, mistään karsimatta tai luopumatta.

Lisämäärärahoja olisimme karsineet mm. perusturvan kuntoutustiimin hoitohenkilöstön osalta. Uskomme, että kotisairaalan ja vuodeosaston henkilöstöä hyödyntämällä olisi saatu samat säästöt ympärivuorokautiseen hoitoon, panostamalla vain uusien fysio- ja toimintaterapeuttien palkkaamiseen.

Investoinneissa kiinnitimme huomiota yhdelle toimialalle hankittavaan omaan autoon ja kuljettajaan tai aikaistettavaan julkisivuremonttiin Ristikalliossa. Myös Makarlan kevyenliikenteenväylä hämmästytti, kun samaan aikaan huomattavasti suuremman ryhmän turvallisuutta olisi palvellut keskustan liikenneympyrä.

Sijaismäärärahoja ja määräaikaisia työsuhteita voitaisiin vähentää sähköisiä palveluita hyödyntämällä. Muun muassa neuvolaan lisättiin resurssia, kun jokaisen neuvolahenkilön työpäivästä kuluu tunti pelkkään puhelimitse hoidettavaan ajanvaraukseen. Laskennallisesti tämä tunti vastaa lähes kolmen henkilön vuosityöaikaa. Sähköisellä ajanvarauksella resurssia vapautuisi asiakastyöhön.

Vuosittain eläköityy 20-30 henkilöä. Näiden töiden uudelleenjärjestelyillä olisi helppo vähentää kokonaishenkilöstömäärää noin 15 henkilöllä vuosittain. Tästä on valtuustossa yhdessä sovittu, mutta ei toteutettu. Muun muassa Turku on jo ryhtynyt keventämään organisaatiotaan kohti sotemuutoksia, missä puolet henkilökunnasta siirtyy maakunnalle.

Kilpailukykysopimuksen myötä alennetaan tai työntekijälle siirtyy työttömyysvakuutusmaksua 0,6%, sairausvakuutusmaksua 1,08% ja eläkemaksuja keskimäärin 1%, työaikaa pidennetään 24 tuntia vuodessa, lomarahoja leikataan 30% eikä palkkoja nostetaan. Nämä vaikuttanevat henkilöstömenoihin yhteensä 3%, kun nyt budjetissa on huomioitu vain 1%. Tämä siis vaikuttaa kokonaishenkilöstökuluihin Kaarinassa 2,4 miljoonalla laskevasti eikä sisällä irtisanomisia.

Olemme olleet kirjoittajan (TS 24.11.) kanssa eri kokouksessa, sillä uhkailua ei ainakaan julkisessa kokouksessa kuultu. Tällaiset väitteet pitäisi pystyä myös todentamaan. Nimittelyä ilmeni, ikävä kyllä, puolin ja toisin. Ikävää on myös se, että valtuuston suurimmalla ryhmällä kokoomuksella ei muiden mielestä ollut yhtään hyvää kehitysehdotusta. Tulkinnat budjettiesityksistämme vaikuttavat tahallisilta väärinymmärryksiltä tai sitten taloutta ei yksinkertaisesti ymmärretä.

Kokouksen vertaaminen koulukiusaamiseen on vastenmielistä. Tällaisesta retoriikasta kokoomus sanoutuu jyrkästi irti ja toteaa, että avoimessa demokratiassa jokaisella poliittisella ryhmällä on oikeus esittää muutoksia ja puolustaa omaa näkökulmaansa. Kiusaaminen ja etenkin koulukiusaaminen on kokonaan eri asia. 

Kaarinan kokoomuksen valtuustoryhmän psta,
Sanna Vauranoja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaarina, Budjetti, Talous, Yhdistynyt vasemmisto, Palvelut

Valta edellyttää vastuuta

Lauantai 19.11.2016 - Sanna

Poliittisilta lähtökohdiltaan ymmärtääkseni varsin erilaiset Vihreät, Keskusta, Vasemmisto, RKP, Perussuomalaiset, SDP ja Kristillisdemokraatit olivat sopineet yhteisen jakopolitiikan budjettiin ja sen mukaan mentiin Kaarinan kaupunginvaltuustossa 14.11.

SDP:n Elo ja Keskustan Alander esittivät joitakin muutoksia yhdistyneen vasemmiston käsikirjoitukseen. Näille esityksille myös kokoomuksesta löytyi tukea.

Sen sijaan jokainen esitys, jonka Kokoomus budjettiin teki, kumottiin selkein äänestysohjein. Mikään, mitä Kokoomus esitti, ei kelvannut. Kaikki viisaus oli tässä hieman keinotekoiselta kuulostavassa koalitiossa, emmekä me saaneet parantaa mitään palveluita kaupungissamme.

Perusteluina käytettiin myös huonoa valmistelua. Siis samat tahot, jotka toivat kokonaan uusitun koulusuunnitelman Valkeavuoreen vain tuntia ennen päättävää kaupunginvaltuustoa, vetosivat nyt huonoon valmisteluun jopa 20 000 euron säästöjen kohdalla. Tulee mieleen, onko meillä sama mittajärjestelmä käytössä vai vaan kerrassaan erilainen suhteellisuudentaju.

Kokoomus esitti budjettiin monia prosessiparannuksia, pelisääntöjen yhtenäistämistä työntekijöiden osalta, sähköisten palveluiden lisäämistä, mutta kaikki olivat yhtä huonoja, mahdottomia tai kenties liian monimutkaisia ehdotuksia. Vähintään vedettiin aina esiin irtisanomiskortti, että säästöillä Kokoomus haluaa irtisanoa. Yhteiset koko valtuuston sopimat tavoitteet eläköitymisen hyödyntämisestä oli sopivasti unohdettu.

Ehkä mielenkiintoisinta oli vastaanotto esitykseemme sähköisestä ajanvarauksesta neuvolaan. Keski-ikäiset miehet puolustivat kiihkeästi puhelinajanvarausta ja teilasivat halumme sähköiseen ajanvaraukseen. Valitettavasti nyt käy usein esimerkiksi niin, että isän aikataulua on käytännössä mahdoton sovittaa annettuun aikaan, kun sitä jonotetaan kello 12-13 linjalla roikkumalla. Harva isä voi tulla siihen viereen odottamaan, josko tänään pääsisimme linjalta läpi.

Onko niin, että puolueiden perhekäsitykset eroavat niin paljon toisistaan, että isän läsnäolo perheen arjessa ei kaikille ole yhtä tärkeää. Samoin ongelmat raskaudessa ilmenevät vain puhelintunnin aikana, ei aamulla tai iltapäivällä ja etenkin nämä keski-ikäiset miehet ovat alan asiantuntijoita palvelutoiveita torppaamaan.

Siinä missä hoitohenkilökunta tai moni muu noudattaa tunnollisesti työnantajan ohjeita taukojen pituuksista tai omien asioiden hoitamatta jättämisestä työajalla, on toimialoja, joissa säännöt eivät ole samat. Yhtenäisten sääntöjen nostaminen keskusteluun oli väärin, joidenkin syrjimistä, koska osalla nyt vaan pitää säilyttää tällaiset etuudet, olkoot toiset sitten tunnollisia, jos tahtovat.

Kaarina-lehti nosti asiallisesti valtuuston kokouksen todelliset kasvot esiin kertomalla sulle-mulle -politiikasta esimerkiksi investoinneissa. Näyttää tosiaan siltä, että politiikka on Kaarinassa pahasti rikki. Äänestäjien suurin enemmistö ei suinkaan tule kuulluksi ja vallan sokaisemana on tasapuolisuus tai vastuu helppo unohtaa.

Samat teot ja toimet, joita yhdistyneen vasemmiston edustajat ovat valtuustossa harjoittaneet, ovat ehdottomasti kokoomukselta kiellettyjä. Hassu ja epälooginen organisaatiouudistus maksatetaan kuntalaisilla veronkorotuksella, massiivisia lautakuntia ei saa pienentää, koska kaikkien ryhmien on saatava edustaja kaikkialle ja omia etuja ajetaan kokonaisuus unohtaen. Sosiaalisessa mediassa esitetään laskelmia, mitä kahdeksan tunnin valtuusto maksoi, mutta samalla unohtui kertoa, että yhdistyneen vasemmiston kanta pitää lautakunnan suurempina, yhteensä yli kymmenen henkilöä, maksaa jokaisena kokouskuukautena vähintään 1760€ enemmän kuin Kokoomuksen tavoittelemat pienemmät lautakunnat ja hallitus. 

Kokoomusta syytettiin alunperin siitä, että ryhmämme oli hajanainen, eikä äänestyskäyttäytymistä voinut ennustaa. Kritiikki oli varmasti paikallaan, mutta ongelman tausta voi olla varsin yllättäväkin. Kokoomus vaikuttaa löytäneen jälleen yhteisen äänen ja yhtenäisen linjan. Valtuustonkokouksen äänestykset osoittavat sen ilahduttavalla tavalla. Yksikin voi saada paljon toraa aikaiseksi ja kun riidankylvämistä ei ryhmässä enää ole, kenties on helpompi toimia yhdessä.

Kokoomus kantaa vastuuta jatkossakin terveestä taloudesta, kunnan kehittämisestä kohti 2020-lukua, ei takaisin 80-luvulle. Kaikkia ongelmia ei voi ratkaista veroja korottamalla. Meille valta tarkoittaa myös vastuuta, eikä neuvottelut voi olla sanelua. Rakentavaa yhteistyötä vihdoin toivoen, mieluiten ennen vaaleja - tai viimeistään niiden jälkeen.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaarina, Budjetti, Talous, Yhdistynyt vasemmisto, Palvelut

Raju veronkorotus ei juurikaan paranna palveluita

Torstai 17.11.2016 - Sanna

* Kirjoitus on julkaistu Kaarina-lehdessä 16.11. ja Seutusanomissa 17.11.

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 4.11. kirjoitetaan otsikolla "Kisa asukkaista voi kiristyä kunnissa" ja nostaa aiheeseen kaksi näkökulmaa: veroprosentin ja koulutuksen merkityksen asuinpaikkaa valittaessa. Kun yli 12% kuntaverosta siirretään maakunnalle, jäljelle jäävät prosenttierot alkavat näyttää isoilta.

Miltä Kaarina haluaa näyttää tässä kilpailussa, kun valtuusto päätti 14.11. nostaa veroprosenttia 0,5 prosentilla. Tällä päätöksellä nousemme Turun seutukunnassa veropörssin kärkeen poikkeuksellisen korkealla kuntaverolla.

Kun vuonna 2019 yli puolet niin työstä kuin henkilöstöstäkin siirtyy maakuntaan, se vähentää luonnollisesti hallinnon tarvetta ja muun muassa kankeudestaan syytetty Turku on jo ryhtynyt keventämään hallintoa.

Kaarinassa valtuusto linjasi talousarvioissa 2015 ja 2016, että henkilöstökuluista on leikattava yhdellä prosentilla eläköitymisten ja toimenkuvien läpikäynnin avulla eli lähes miljoonalla eurolla. Valitettavasti mitään ei ole tapahtunut, vaan henkilöstön nettolisäys on vuosittain ollut 20-30 henkilöä vuodessa, vaikka muun muassa sähköiset palvelut ja teknologia tuovat helpotuksia työvaiheisiin.

Budjettiin kyllä kirjattiin, että henkilöstömenot alenevat kuluvaan vuoteen verrattuna yhdellä prosentilla, johtuen kilpailukykysopimuksen yksityiskohdista. Asiantuntija-arvioiden mukaan työvoimakustannusten pitäisi kuitenkin laskea peräti 3 prosenttia työnantajan maksamien työeläkemaksujen, työttömyysvakuutuksen, sosiaaliturvamaksujen pienennyksestä, työajan pidennyksestä ja nollakorotuksista johtuen. Kolmessa prosentissa ei ole vielä mukana julkisen sektorin lomarahojen leikkausta.

Kolmen prosentin asiantuntija-arviot ja Kaarinan budjetti ovat siis ristiriidassa tai Kaarinan kokonaishenkilökuntaa ollaan kasvattamassa 32 henkilöllä. Vastausta nettolisäykseen emme valtuustossa saaneet. Lisäksi kokoomuksessa emme usko budjettikirjauksen mukaiseen verotulojen pienenemiseen kilpailukykysopimukseen vedoten peräti kolmella miljoonalla. Vaikutukset jäänevät maltillisemmiksi ja 0,5% verokorotustarvetta ei olisi ollut.
Kokoomus ehdotti kompromissiksi 0,25% korotusta. Yhdistyneeltä vasemmistolta (SDP, Vihr., PS, Vas., Keskusta, RKP, KD ja Hollmén) ei kompromissihaluja löytynyt, vaan kuntalaisten kukkarolle oli päästävä rajulla nostolla. Nyt jaetaan ilmeisesti vaalirahaa oikein olan takaa.

Romuttaako siis Kaarina vajaassa valtuustokaudessa sen, mistä meidät tunnetaan? Turun kaupunkiseudulla Kaarinan vetovoima ei ainakaan nyt lisäänny, sillä huima veronkorotus kuluu uuteen epäkäytännölliseen ja kalliiseen organisaatioon, raskaaseen hallintoon, suuriin lautakuntiin, ei palveluiden parantamiseen.

Meille kokoomuksessa terve talous on aina ollut päätöksenteon lähtökohta. Meillä on suuri huoli, että nyt sellaista ei ole näköpiirissä.

Kaarinan kokoomuksen valtuustoryhmän puolesta
Sanna Vauranoja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaarina, Budjetti, Talous, Yhdistynyt vasemmisto, Palvelut

Kohti tulevaisuutta

Torstai 10.11.2016 klo 12:21

*Kirjoitus on julkaistu alkunperin Kaarina-lehdessä 19.10.
Kitkerät kommentit ja mielipidekirjoitukset lentävät mediassa Kaarinan tilanteesta. Viimeisimpänä tilanteeseen tarttuu Janne Aso (ps.).
Kokoomuksen tilanne puhuttaa ja toisen puolueen asioita jaksetaan ruotia julkisuudessa. Hämmentäväksi sen tekee se, että harvalla oma pesäkään on aivan puhdas. Vai miksi saman puolueen edustajat äänestävät samoilla tiedoilla eri tavoin lautakunnassa kuin valtuustossa tai tekevät muutosesityksiä, mutta eivät osaa vastata esitystä koskeviin jatkokysymyksiin. Mitä vielä tulee oman ryhmän perustamiseen, muistelen, että tämän valtuustokauden aikana myös perussuomalaisista erosi henkilö ja perusti oman ryhmän.
Demokraattisissa yhteisöissä on tapana, että sisäisten ristiriitojen myötä tehdään toimintaan muutoksia, myös henkilövaihdoksia. Kokoomuksessa olemme vaihtaneet avainhenkilöitä ja tehneet hartiavoimin töitä yhdessä sovittujen pelisääntöjen rakentamiseksi. Toisenlaista toimintamallia noudattavan on ehkä vaikea ymmärtää tällaista avointa keskustelua, useiden henkilöiden osaamisen hyödyntämistä ja demokraattista toimintatapaa.
Mitä sitten tulee Kaarinan talouteen, kokoomus on systemaattisesti ajanut tasapainoisen talouden linjaa ja vastustanut muun muassa veronkorotuksia. Tänä syksynä olemme jälleen mahdottoman edessä, kun muun muassa investointiohjelma ja uusi organisaatio kasvattavat kulurakennetta niin, että veroja tai velkaa on kasvatettava.
Kaavoitettavan Rauhanlinnan ja laajenevan Kuusiston tarpeisiin alimitoitettu Valkeavuoren uusi koulu on tosiaan halvempi itsessään kuin virkamiesten esitys, mutta laajennuspaineet kohdistuvat muihin keskustan kouluihin, jolloin kokonaisuudesta tullee huomattavasti kalliimpi. Mutta kokonaisuus ei ole näissä päätöksissä juurikaan painanut, kun luottamushenkilöt valmistelevat ja päättävät. Jos tällaisen toimintakulttuurin kritisointia, johdonmukaisuutta ja meille tärkeiden arvojen puolustamista pidetään yhteistyökyvyttömyytenä, mitä voimme tehdä.
Turun telakalla on huima puhti päällä ja tämä tarkoittaa töitä ja kasvua koko Varsinais-Suomeen. Aluettamme pitää kehittää vielä aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä seudun kuntien ja muiden toimijoiden kesken. Olisi mukavaa, jos vihdoin kykenisimme kääntämään katseet omasta navasta ja kyläpolitikoinnista kohti tulevaisuutta. Kokoomus haluaa olla mukana tässä tulevaisuustyössä. Ketkä muut ilmoittautuvat mukaan?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaarina, Talous, Poliittinen peli

Vanhemmat kirjoitukset »