Varhan talousarvio 2024

Keskiviikko 20.12.2023

*Varhan valtuustossa 20.12. pitämäni puhe talousarviokäsittelyyn liittyen. Hallituksen talousarvioesitys hyväksyttiin valtuustossa yksimielisesti. 

Aluehallitus on saanut työnsä tältä vuodelta päätökseen. Päätöksiä olemme tehneet 459 kappaletta ja yksi tärkeimmistä päätöksistämme on hallituksen esitys valtuustolle talousarviosta 2024.

Talousarviolta odotettiin paljon jo vuosi sitten, mutta lukujen ollessa 34 eri lähteestä, talousarviokirja liikkui kovin ylätasolla. Käyttötaloussuunnitelmat hyväksyttiin valtuustossa, mutta syvemmälle menevään työskentelyyn eivät vuoden 2023 alussa aloittaneet lautakunnat vielä päässeet. Odotukset talousarviotyön paranemiselle olivat siis korkealla ja koko vuoden on ollut selvää, että niin luvut kuin muutkin kirjaukset tulevat tarkentumaan vuodeksi 2024.

Oman mausteensa talousarviotyöhön toivat ministeriöltä 10.10. saadut painelaskelmat, marraskuun lopussa tarkentuneet ohjeet sekä poliittiset, varsin luonnolliset, intohimot talouden tasapainotusohjelmaan, joihin on täälläkin tänään viitattu. Kaiken tämän turbulenssin keskellä talousarviotyötä on tehty systemaattisesti ja tavoitteellisesti kohti vuoden viimeistä valtuustoa. Lämmin kiitos tästä työstä kuuluu valmistelijoillemme.

Talousarviokirja on merkittävä jokaisella hyvinvointialueella siksikin, että me hyvinvointialueet käytämme palveluiden järjestämiseen neljäsosan koko julkisen talouden euroista. Talousarviokirjassa otamme kantaa lukujen ohella palveluiden järjestämiseen ja toteutustapojen priorisointiin, toiminnan ylätason tavoitteisiin sekä niiden mittareihin vuositasolla.

Mitä tulee tavoitteisiin ja mittareihin, talousarviokirjamme sisältää viisi kärkiohjelmaa, joiden keskiössä on asiakaslähtöiset palvelut, digitalisaation kehittäminen ja ammattilaisten arvostus. Kärkiohjelmien sisällä meillä on 14 strategista hanketta, joiden sisältöön toivon jokaisen Varhan päättäjän perehtyvän huolella. Nämä hankkeet ja niihin liittyvät mittarit kuvaavat parhaiten sitä toiminnan kehittämissuuntaa, johon vuositasolla pyrimme.

Ryhmät ovat yksimielisesti tehneet hallituskäsittelyssä talousarvioon lisäyksiä ja tarkennuksia erityisesti strategisiin hankkeisiin. Yksi keskeinen kokonaisuus, jota hallitus on edistänyt intensiivisesti keväästä saakka, on lasten, nuorten ja perheiden palvelut ja oman tulosryhmän muodostaminen näille. Tämä on nyt saatu tulille ja työ edelleen konkretisoituu alkavan vuoden aikana. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa keskeinen tavoite ei voi olla mikään muu kuin hyvä ja turvallinen lapsuus.

Ikääntyneiden osalta näemme osana palvelurakenteen keventämistä ja arvokasta vanhuutta moniportaisen palveluketjun kehittämisen omaishoidosta ympärivuorokautiseen hoitoon. Jotta ikääntynyt voisi elää hyvää elämää omassa kodissa mahdollisimman pitkään, se edellyttää erityisesti toimintakyvyn tukea arkeen ja yhteisöllisyyttä.

Hyvinvointialue ei toimi omassa tyhjiössään, vaan olemme kiinteä osa koko Varsinais-Suomen julkisten, yksityisten, järjestöjen ja asukkaidemme verkostoa. Meillä on osaltamme keskeinen rooli alueen elinvoiman rakentajana ja ylläpitäjänä, kuten palvelustrategiassammekin lukee. On tärkeää, että asukkaidemme elinvoiman lisäksi alueen yrityksillä on mahdollisuus toimia Varhan kumppaneina koosta riippumatta. Siksi strategisten hankkeiden toimenpiteistä löytyvät mikro, pien ja keskisuurten yritysten edellytykset toimia kumppaneinamme, yritysvaikutusten arviointi, innovatiivisten hankintojen mahdollistaminen ja yksikkökustannusten selvittäminen.

Hallitus lähtee siitä, että valtuustolle on saatava selkeät tavoitteet ja toimenpiteet myös viidelle kärkiohjelmalle. Tätä suunnitelmaa kärkiohjelmille odotetaan valtuuston käsittelyyn helmikuun kokoukseen.

Viimekädessä onnistumisemme kuitenkin arvioivat asukkaamme ja asiakkaamme. Siinä, missä asiakastyytyväisyyden mittaus on tärkeää, aivan yhtä kiinnostavana me päättäjät pidämme asukkaidemme luottamusta Varhaan: uskovatko asukkaamme saavamme turvaa, terveyttä ja apua, kun sitä tarvitaan. Siksi halusimme lisätä tälle oman strategisen mittarin: asukkaiden luottamuksen.

Mielestäni talousarviokirja on ottanut aimo harppauksia oikeaan suuntaan. Kunnianhimon taso on varsin korkea, kuten valtuutettu Fredriksson puheenvuorossaan toteaa. Tämä on jo aivan oikea talousarvio ja tämän varassa me Varhan päättäjät ja työntekijät lähdemme navigoimaan kohti vuotta 2024.

Haluan kiittää kaikkia ammattilaisiamme ja päättäjiämme ahkerasta ja vaikuttavasta työstä Varhan historian ensimmäisenä vuotena. Toivotan asukkaillemme, kumppaneillemme, ammattilaisillemme ja päättäjillemme rauhallista joulua ja ystävällistä vuotta 2024!

Avainsanat: Varha, Sote, Talous, Hyvinvointialue, Valtuusto

Talous tasapainoon?

Sunnuntai 19.11.2023

Varhan tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmasta on käyty erikoinen näytelmä päätöksenteossa. Moni asukas kysyy, mistä oikein on kysymys.

Hyvinvointialueet, jotka tekevät alijäämää, ovat pattitilanteessa investointien suhteen. Alijäämäisellä taloudella ei automaattisesti saa lainaottovaltuutta ja jos emme investoi, tulevaisuuteen on vaikea tähytä. Investointeihin on alueilla alijäämästä huolimatta kuitenkin mahdollisuus, mikäli hyvinvointialue hakee lainanottovaltuutta ja täyttää sen ehtona olevan tasapainotusvaateen. Tasapainotus tarkoittaa valtiovarainministeriön hyväksymää tasapainotusohjelmaa. Tätä tasapainotusohjelmaa Varhassa on käsitelty viimeiset viikot kuumeisesti, sillä ohjelman palautuksen takaraja oli 15.11.

Nämä kaikki rahoituksen yksityiskohdat on päätetty Sanna Marinin hallituksen ja silloisen eduskunnan toimesta. Alueet tai Orpon hallitus ei ole linjannut mitään uutta, vaan nyt noudatetaan vuonna 2021 voimaan tulleita hyvinvointialueiden lakeja.

Varsinais-Suomessa tasapainotusohjelmaa ryhdyttiin laatimaan keväällä, kun oli jo nähtävissä, että alueemme tulee olemaan alijäämäinen. Elokuussa kuluvan vuoden alijäämäennuste kasvoi alkuperäisestä yli 100 miljoonaan ja 10.10. ministeriöltä saatujen laskelmien mukaan Varhan tasapainotustarve asettui 272 miljoonaan seuraavien kolmen vuoden aikana.

Sen jälkeen aluehallitus on käsitellyt viikoittain tasapainotusohjelmaa. Päätös tasapainotusohjelmasta kuuluu Varhan hallintosäännön mukaan aluehallitukselle. Hallintosääntö taas on julkisen organisaation pelisääntö- tai lakikirja, joka luo raamit kaikelle tekemiselle. Mikäli hallintosääntöä ei noudateta, päätökset muuttuvat laittomiksi.

Aluehallituksen päätöksenteossa kaksi olennaisinta kysymystä ohjelmaan liittyen on ollut, sitoutuvatko päättäjät tuohon 272 miljoonan tavoitteeseen ja miten tuon summan pitäisi painottua tila-, henkilöstö-, ostopalvelukustannusten sekä palvelutasojen ja palvelurakenteen osalta. Aluehallituksen oli tarkoitus päättää ohjelman yksityiskohdista 7.11.

Hallituksen kokouksen lopputuloksena äänin 8 (Keskusta, SDP, Vasemmistoliitto) – 7 (Kokoomus, RKP, Perussuomalaiset, Vihreät) päätös lähetettiin hallintosäännön vastaisesti valtuustolle päätettäväksi. 272 miljoonan tasapainotuksen sijaan tasapainotussummaa päätettiin muuttaa 236:een miljoonaan. Lisäksi päätöksessä tarkempia tasapainotuskohteita muutettiin. Meidän päättäjien tehtävänä on nimenomaan valita, miten summat jakaantuvat: säilytämmekö mieluummin seiniä, vähennämmekö henkilöstöä vai laskemmeko palveluiden tasoa.

Valtuustossa 15.11. tasapainotusohjelmaa edelleen muutettiin, jonka johdosta ohjelmaa ei kyetty lähettämään ministeriölle annetussa aikataulussa 15.11. Ohjelmassa tasapainotussumma oli edelleen muu kuin viranhaltijoiden valmistelema. Päätös oli verhoiltu periaatepäätökseksi, koska se olisi muuten ollut laiton. Sen sisältö ei kuitenkaan vastannut termiä periaatepäätös, vaan yksityiskohtaisuutensa vuoksi se oli käytännössä päätös. Asia kuitenkin palautui aluehallitukselle, joka käsittelee asiaa jälleen 21.11.

Meille Kokoomuksessa hallintosäännön ja lain noudattaminen on kaiken tekemisen lähtökohta. Tästä asiasta ei voi tinkiä tai tehdä kompromissia. Päätösten on oltava laillisia.

Miksi sitten Kokoomus piti muutettua summaa ongelmallisena? Sen perusolettama oli, että laskelmissa voisimme hyödyntää vuoden 2026 jälkikäteiskorvausta. Jälkikäteiskorvaus 2026 taas perustuu vuoden 2024 alueilla tehtävään alijäämään tai osaan siitä. On sanomattakin selvää, että kenelläkään ei voi olla tietoa vuoden 2026 summasta, kun vuosi 2024 ei ole vielä alkanut eikä alueet ole hyväksyneet edes vielä budjettejaan.

On totta, että vuonna 2026 tullaan tekemään jälkikäteistarkistus, mutta se voi olla jopa negatiivinen. Rahoituksen periaatteisiin voi tulla myös muutoksia, jolloin summa muuttuu entistäkin epävarmemmaksi. Mikäli jälkikäteiskorvausta on Varhalle tulossa, summa voi olla kaikkea nollan ja 100 miljoonan väliltä. Miksi siis ryhtyisimme poliittisella valmistelulla arvailemaan summaa? Kaiken lisäksi Varhassa vuoden 2025 jälkikäteiskorvaus on laskettu optimistisemman vaihtoehdon mukaan. Lähtökohta on reilut 600 miljoonaa valtakunnallisesti ja me olemme käyttäneet laskennassa miljardia. Jos joka kohdassa arvioimme summat yläkanttiin, huijaamme vain itseämme.

Mitä virheellisestä summasta sitten seuraa? Mikäli alkuperäisestä aikataulusta myöhässä ministeriölle lähetettyä tasapainotusohjelmaa ei pidettäisi ministeriössä uskottavana, sitä pitää alueella korjata. Mikäli Keskustan, SDP:n ja Vasemmistoliiton alkueräisellä ajatuksella olisi edetty vielä valtuustossakin, myös korjaukset pitäisi hyväksyttää valtuustossa. Kutsuisimme siis koolle uudelleen ja uudelleen valtuuston, kun yksi kokous maksaa yli 30 000 euroa.

Mikäli korjausten jälkeenkään ohjelmaa ei hyväksyttäisi, edessä olisi lainanottovaltuuksien hylkäys. Käytännössä investoimatta jäisi useampi ikääntyneen hoivayksikkö ympäri Varsinais-Suomen. Tekemättä jäisi kaksikielinen sote-keskus Kaskenmäkeen. Tekemättä jäisi useampi kuvantamisen laitehankinta. Palveluverkko tältä osin supistuisi automaattisesti, kun kelvollisia laitteita ei enää olisi.

Alueilla käytännöt jälkikäteistarkistuksen osalta ovat vaihtelevia. Osa on ottanut huomioon varsin pienen summan, osa isomman, osa ei lainkaan. Valtiovarainministeriöltä odotetaan kuumeisesti ohjetta asiassa, jotta alueet voisivat toimia keskenään vertailukelpoisella tavalla. 

Tasapainotusohjelmasta käydään hyvinvointialueen ja ministeriöiden kesken myös neuvottelut. Neuvotteluissa marraskuun alussa me Varhan päättäjät saimme terveisiä. Päätöksentekoamme pitää ketteröittää ja nopeuttaa.

On selvää, että nopea päätöksenteko edellyttää myös riittävää ja oikea-aikaista valmistelua. Valmistelun haasteena on se, että meillä Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on raskain poliittinen järjestelmä. Vain kahdella hyvinvointialueella koko Suomessa on kuntamallinen päätöksentekolautakunta. Siis lautakunta, jolla on oma budjetti, budjettivastuu ja henkilöstö. Varsinais-Suomi on toinen näistä.

Uudistuksen keskeinen tavoite oli integraatio. Integraatiota turvaamaan perinteisessä lautakuntamallissa tarvittiin jaostot. Varsinais-Suomessa viiden lautakunnan lisäksi on neljä jaostoa. Lautakuntien ja jaostojen lisäksi Varhassa on hallitus ja valtuusto. Valtuustolle taas  halutaan lähettää hallintosäännöstä poiketen päätöksiä vaikka asioita saatetaan käsitellä useassa lautakunnassa, jaostossa ja hallituksessa moneen kertaan ennen sitä. Käytännössä Varhan päätöksentekomallista johtuen esimerkiksi talousarviokäsittely 2025 pitää käynnistää jo keväällä, jotta se ehditään kierrättää kaikissa päätöksentekoelimissämme.

Kun tätä päätöksentekoa seuraa julkisuudessa, on ymmärrettävää, että asukkaillamme nousee huoli: entäs ne palvelut. Oli erittäin ilahduttavaa, että aluevaltuusto päätti tiistain kokouksessa palvelustrategiasta. Palvelustrategiasta, joka nimenomaan valtuustolle kuuluu. 

Meille kokoomuslaisille kaiken keskiössä ovat asukkaat eli asiakkaamme. Haluamme tehdä kaikkemme, jotta palvelut täällä toimivat. Ja jotta palvelut toimivat, tarvitaan perustaksi terve talous. Siitä siis tasapainotusohjelmassakin on loppuviimein kyse: palveluiden ja niitä tukevien investointien tulevaisuuden turvaamisesta. 

Avainsanat: Varha, Sotepe, Talous, Taspainotus, Aluevaltuusto

Uutta kohti

Tiistai 6.6.2017 - Sanna

Vanha valtuusto päätti toukokuussa työnsä ja eilen maanantaina uusi valtuusto järjestäytyi.

Moni uusi ja uusivanha valtuutettu varmasti jakaa toiveeni, että tämä valtuustokausi sujuisi paremmissa merkeissä kuin edellinen ja asioita päästäisiin valmistelemaan yhdessä, mieluiten kaikkien osapuolien kanssa.

Oma roolini jatkossa on toimia hallituksen jäsenenä ja oman kokoomusryhmämme puheenjohtajana. Molemmat tehtävät ovat minulle varsin mieluisia ja varsin ilahtunut olen ryhmältäni saamasta luottamuksesta jatkaa ryhmäpuheenjohtajan tehtävissä.

Viime kaudella toimin valtuuston ohella perusturvalautakunnan jäsenenä ja 2015 kesästä alkaen puheenjohtajana. Puheenjohtajan rooli on varsin kiinnostava ja vaikuttava. Omassa lautakunnassa onnistuimme saadun palautteen perusteella ylläpitämään moniäänistä ja kunnioittavaa keskustelukulttuuria ja päätöksentekokykymme säilyi ympäröivistä myrskyistä huolimatta varsin hyvänä.

Reilut neljä vuotta soteasioiden parissa olivat varsin antoisat ja maakunnalliset tehtävät sairaanhoitopiirin luottamustehtävissä antoivat vielä oman lisänsä tähän. Koen, että soteasiat ovatkin sivistyspuolen ohella hyvin hallussa, kun hallitustyöskentely osaltani alkaa.

Ryhmäpuheenjohtajan pestin sain vain reilu vuosi sitten keväällä. Siksi tehtävässä jatkaminen tuntuu erityisen hyvältä, sillä vuodessa ei vielä paljoa ehdi ja toisaalta, nyt vasta toimintatavat ja ihmiset alkavat olla minulle tuttuja. On myös mielekästä yhdistää hallitushuone ryhmäpuheenjohtajan rooliin, jotta asioista on aina viimeisin tieto itselläkin.

Valtuustossa olin laatimassa yhdeksän valtuustoaloitetta, liittyen muun muassa neuvolan sähköisen ajanvarauksen lisäämiseen, iltalääkärivastaanottojen lisäämiseen, Wallas Marinen pienryhmäopetustilojen ulkoilualueisiin sekä moniin johtamista kehittäviin toimenpiteisiin. Useat näistä aloitteista ovat joko toteutuneet tai toteutumassa.

Tulevalta kaudelta toivon yhteistyön ohella entistäkin ketterämpää ja innovatiivisempaa Kaarinaa. Sote- ja maakuntauudistus tulevat muuttamaan tekemistä ja asioiden painoarvoa paikallisesti. Olisi mukavaa, että erinäisten tulipalojen sammuttamisen sijaan pääsisimme rakentamaan toimintamalleja, jotka tunnettaisiin valtakunnallisestikin Kaarinan malleina.

Toimintamallit voisivat liittyä sähköisiin palvelukanaviin, kuntalaisten kanssa käytävään vuoropuheluun, ympäristöasioiden ja energiatehokkuuden parantamiseen, elinvoiman ja yrittäjyyden edistämiseen sekä viihtyisän ja uudenlaisten asumisympäristöjen syntymiseen.

Konkreettisina asioina tavoitteena on turvallinen koulutie niin terveellisen oppimisympäristön, kiusaamattomuuden, liikunnallisuuden kuin oppimisrauhankin osalta lapsillemme. Viime kaudella tekemämme aloite maisemareitistä toivottavasti myös etenee valtuustossa, sähköiset palvelut entisestään lisääntyvät ja asiakas- sekä yrityslähtöisyys kaikessa kaupungin toiminnassa lisääntyy.

Kiitän kuluneesta kaudesta kaikkia valtuusto- ja lautakuntakollegoita sekä virkamiehiä. Odotan innolla nyt alkavaa kautta, johon sain suuren mandaatin ihanilta äänestäjiltäni! Mutta ennen kuin varsinainen luottamustyö pääsee osaltani täysillä alkamaan, on mielessä vielä politiikkaakin suuremmat ja tärkeämmät asiat: tuleva perheenlisäys.

Hyvää kesää!

Sanna

Avainsanat: Kaarina, Valtuusto, Yhteistyö, Luottamustehtävät, Perhe