Share |

Uutta kohti

Tiistai 6.6.2017 - Sanna

Vanha valtuusto päätti toukokuussa työnsä ja eilen maanantaina uusi valtuusto järjestäytyi.

Moni uusi ja uusivanha valtuutettu varmasti jakaa toiveeni, että tämä valtuustokausi sujuisi paremmissa merkeissä kuin edellinen ja asioita päästäisiin valmistelemaan yhdessä, mieluiten kaikkien osapuolien kanssa.

Oma roolini jatkossa on toimia hallituksen jäsenenä ja oman kokoomusryhmämme puheenjohtajana. Molemmat tehtävät ovat minulle varsin mieluisia ja varsin ilahtunut olen ryhmältäni saamasta luottamuksesta jatkaa ryhmäpuheenjohtajan tehtävissä.

Viime kaudella toimin valtuuston ohella perusturvalautakunnan jäsenenä ja 2015 kesästä alkaen puheenjohtajana. Puheenjohtajan rooli on varsin kiinnostava ja vaikuttava. Omassa lautakunnassa onnistuimme saadun palautteen perusteella ylläpitämään moniäänistä ja kunnioittavaa keskustelukulttuuria ja päätöksentekokykymme säilyi ympäröivistä myrskyistä huolimatta varsin hyvänä.

Reilut neljä vuotta soteasioiden parissa olivat varsin antoisat ja maakunnalliset tehtävät sairaanhoitopiirin luottamustehtävissä antoivat vielä oman lisänsä tähän. Koen, että soteasiat ovatkin sivistyspuolen ohella hyvin hallussa, kun hallitustyöskentely osaltani alkaa.

Ryhmäpuheenjohtajan pestin sain vain reilu vuosi sitten keväällä. Siksi tehtävässä jatkaminen tuntuu erityisen hyvältä, sillä vuodessa ei vielä paljoa ehdi ja toisaalta, nyt vasta toimintatavat ja ihmiset alkavat olla minulle tuttuja. On myös mielekästä yhdistää hallitushuone ryhmäpuheenjohtajan rooliin, jotta asioista on aina viimeisin tieto itselläkin.

Valtuustossa olin laatimassa yhdeksän valtuustoaloitetta, liittyen muun muassa neuvolan sähköisen ajanvarauksen lisäämiseen, iltalääkärivastaanottojen lisäämiseen, Wallas Marinen pienryhmäopetustilojen ulkoilualueisiin sekä moniin johtamista kehittäviin toimenpiteisiin. Useat näistä aloitteista ovat joko toteutuneet tai toteutumassa.

Tulevalta kaudelta toivon yhteistyön ohella entistäkin ketterämpää ja innovatiivisempaa Kaarinaa. Sote- ja maakuntauudistus tulevat muuttamaan tekemistä ja asioiden painoarvoa paikallisesti. Olisi mukavaa, että erinäisten tulipalojen sammuttamisen sijaan pääsisimme rakentamaan toimintamalleja, jotka tunnettaisiin valtakunnallisestikin Kaarinan malleina.

Toimintamallit voisivat liittyä sähköisiin palvelukanaviin, kuntalaisten kanssa käytävään vuoropuheluun, ympäristöasioiden ja energiatehokkuuden parantamiseen, elinvoiman ja yrittäjyyden edistämiseen sekä viihtyisän ja uudenlaisten asumisympäristöjen syntymiseen.

Konkreettisina asioina tavoitteena on turvallinen koulutie niin terveellisen oppimisympäristön, kiusaamattomuuden, liikunnallisuuden kuin oppimisrauhankin osalta lapsillemme. Viime kaudella tekemämme aloite maisemareitistä toivottavasti myös etenee valtuustossa, sähköiset palvelut entisestään lisääntyvät ja asiakas- sekä yrityslähtöisyys kaikessa kaupungin toiminnassa lisääntyy.

Kiitän kuluneesta kaudesta kaikkia valtuusto- ja lautakuntakollegoita sekä virkamiehiä. Odotan innolla nyt alkavaa kautta, johon sain suuren mandaatin ihanilta äänestäjiltäni! Mutta ennen kuin varsinainen luottamustyö pääsee osaltani täysillä alkamaan, on mielessä vielä politiikkaakin suuremmat ja tärkeämmät asiat: tuleva perheenlisäys.

Hyvää kesää!

Sanna

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaarina, Valtuusto, Yhteistyö, Luottamustehtävät, Perhe

Nyt jos koskaan

Perjantai 17.3.2017 - Sanna

Sote- ja maakuntajuna kiitää eteenpäin kiihtyvällä tahdilla, kuntavaalit ovat ovella. Viime kuntavaalien aikaan puhuttiin jopa kuntien pakkoliitoksista ja moni kuntapäättäjä oli varsin turhautunut tilanteeseen.

Kuntaliitoksia on Varsinais-Suomessa tehty kuluneella valtuustokaudella vain kriisikuntien osalta. Monenlaista yhteistyötä on virinnyt kuntien kesken ja muun muassa Kaarina, Lieto, Paimio ja Sauvo yhdistää laskentapalveluitaan.

Samaan aikaan Varsinais-Suomi on muuttunut positiivisen rakennemuutoksen alueeksi. Teollisuus vetää monella suunnalla ja työvoimaa haalitaan ympäri Suomen, myös rajojemme ulkopuolelta.

Jotta tämä ei jää vain suhdanteen iloiseksi oikuksi, varsinaissuomalaisten päättäjien on puhallettava yhteen hiileen. Asetelma Turku vastaan muut on toivottavasti jo menneisyyden haamuja. Turku on meidän alueemme pääkaupunki ja menestyäksemme meidän on kaikkien huolehdittava myös Turun menestyksestä.

Yhteisen tahtotilan avulla on meillä mahdollisuus saada myös toivottuja infrahankkeita alueelle. 8-tie pitää kunnostaa Nousiaisista eteenpäinkin, johtuen satamien sijainnista. 9-tiellä ei ole hurraamista ja tunnin juna on kaikkien toivelistalla. Ohikulkutie on onneksi jo saanut rahoitusta sen muuttamiseksi vihdoin nelikaistaiseksi. Föli on parantanut seudullista joukkoliikennettä hienolla tavalla.

Infrahankkeiden lisäksi on huolehdittava oikeasta osaamisesta. Diplomi-insinöörikoulutuksen saaminen Turun yliopistoon on ykkösprioriteetti. Koulutuksessa painopisteinä pitäisi olla meriklusterin lisäksi muut vahvat teollisuuden alamme logistiikasta elintarviketeollisuuteen ja teknologiaosaamiseen, julkisen sektorin ja terveysalan palvelutuotannon johtamista unohtamatta. Osaamista ja investointeja tarvitaan myös matkailun osalta, sillä Turku ja saaristo ovat hienoja matkailuvalttejamme.

Toivottavasti jokainen ehdokassitoumuksen allekirjoittanut henkilö kokee alueellisen yhteistyön tärkeänä päämääränä. Sote- ja maakuntauudistus toteutuessaan näyttää, onko kuntarajojen muuttamiselle tulevaisuudessa tarvetta. Toistaiseksi on kuitenkin parasta katsoa tämä uudistus käyttöönoton yli ja vasta sitten miettiä, mitä kannattaa tehdä seuraavaksi.

Vastakkainasettelulla ja keskinäisellä nokittelulla emme varmasti ole osa Suomen kasvukolmiota, vaan Suomi jatkaa kehitystä duopolina, Helsingin ja Tampereen välisessä kasvukäytävässä. Nyt jos koskaan meillä on huikeat mahdollisuudet menestyä myös pitkällä aikavälillä. Pidetään siitä huolta yhdessä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yhteistyö, Varsinais-Suomi, Yrittäminen, Työ, Menestys

Turku maan kakkoseksi

Sunnuntai 15.11.2015 - Sanna Vauranoja

Riitta Monto ruotii ansiokkaasti Turun Sanomien pääkirjoituksessa Turun ja Tampereen eroja: miksi Tampere menestyy paremmin kuin Turku. Tampereella käydessä tulee tunne kuin vertaisi Helsinkiä New Yorkiin. Toisaalta, Tampereella opiskelleena ja asuneena, Turku on silti paras kaupunki, jonka itse olen Suomesta löytänyt.

Havainnot päätöksenteon ketteryydestä ovat epäilemättä oikeita. Myös yhteistyön sujumattomuus kehyskuntien kanssa on yksi osatekijä. On kuitenkin muistettava, että esimerkiksi Lempäälässä on Ideapark kuten Mylly Raisiossa, Pirkkalassa lentokenttäkeskittymä, kuntaliitoksia ei ole tehty ja ympäristökunnissa vielä vauraampaa väkeä kuin täällä. Emme siis saa päästää itseämme liian helpolla.

Soteuudistus muuttaa koko kunta-ajatusta radikaalisti. Nyt näköpiirissä ovat rakenteet, joissa yhteistyö muuttuu mahdollisuudesta välttämättömyydeksi – ja hyvä niin.

Mikään hallintorakenneuudistus ei koskaan vedä vertoja ajattelutapojen muutokselle. Ja niitä pitäisi ravistella tällä meillä päin. Turussa voitaisiin opetella ajattelemaan naapurikuntia vahvoina kumppaneina, kuten monet yritykset suhtautuvat omaan verkostoonsa. Turun ei tarvitse tuottaa kaikkia palveluita itse, vaan osan se on ulkoistanut verkostoonsa naapureilleen.

Naapureissa pitäisi taas vihdoin ymmärtää, että ei olisi menestystarinaa nimeltä Kaarina tai Lieto, jos ei kyljessä olisi sellaista vetovoimatekijää kuin Turku. Olemme siis puolin ja toisin vahvasti riippuvaisia toisistamme ja sen tosiasian hyväksyminen on toimivan yhteistyön ja uudenlaisen kulttuurin perusta.

Oikeasti asiat lopulta tapahtuvat ihmisten kesken, sinun ja minun. Miten minä tänään voin rakentaa yhteistyötä naapureihin, voisinko soittaa tutulle Turkuun ja ideoida uutta yhteistyömallia. Puhunko kahvipöytäkeskustelussa naapurista, että se nyt on sellainen… vai osoitanko arvostusta, myös arkipuheissa.

Vahvemman yhdessä tekemisen ohella toivoisin enemmän kuuntelutaitoa ja vähemmän kateutta. Siinä missä amerikkalainen näkee naapurin uuden auton ja ajattelee, mitä voin tehdä, että saisin vähän hienomman, tuumitaan täällä: toivottavasti naapuri menettää autonsa. Kateus estää meitä vetämästä kotiinpäin.

Kuuntelu tarkoittaa sitä, että hankkeita, joille ei ole tarvetta, ei jäädä härkäpäisesti jumittamaan päätöksenteossa. Näistä hankkeista ei muodostu ”juttuja”, mikäli ne edustavat liian pienen ryhmän etuja. Jos alueen asukkaat tarvitsevat toriparkkia, rakennetaan se. Jos alueen asukkaat vastustavat koko hanketta, unohdetaan se. Jos alueen yrittäjät toimivat peliteollisuudessa tai terveysteknologiassa, ei tungeta heitä logistiikkakeskittymään tai biolaaksoon, vaan tuetaan näitä toimialoja menestymään entistäkin paremmin.

Tänne tarvitaan enemmän arkipäiväistä yhteistyötä ja kuuntelutaitoa, vähemmän kateutta. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Varsinais-Suomi, Kilpailukyky, Yhteistyö, Asenne