Kiitos!

Maanantai 24.1.2022

Edellisen kerran olen ollut ehdolla viisi vuotta sitten kuntavaaleissa ja olin jo unohtanut, miltä se tuntuu, kun olet kuuluttanut ympäri kyliä, että minä haluaisin tuon tehtävän. Siis kymmenet ellei sadat tuhannet ihmiset tietävät haaveestasi julkisesti ja sitten sen toteutuminen punnitaan "suorassa lähetyksessä".

Vaalit menivät yli kaikkien odotusten. Kyllä tavoitteenani oli paikka aluevaltuustossa, mutta näin hienosta tuloksesta en uskaltanut edes haaveilla. Valtavan iso kiitos jokaiselle minuun luottaneelle äänestäjälleni!

On sanomattakin selvää, että yli 1400:ää ihmistä ei tavoiteta edes normaaleina aikoina pelkästään "torilla", mutta etenkin näissä koronavaaleissa tukitiimin ja tukijoiden arvo ja merkitys olivat omaa luokkaansa. Fiksujen äänestäjieni ohella haluankin kiittää jokaista teitä rinnallani, tukenani ja takanani seissyttä rohkeaa ihmistä💙.

Vähäinen ei ole myöskään perheen ja rakkaiden merkitys. Kotona arjen pitää pyöriä ja ruuan on oltava lämmintä, olinpa kampanjoimassa tai päätöksenteossa. Kiitos maailman parhaille kotijoukoilleni, jotka tämän työn mahdollistatte ennen ja jälkeen vaalien❤️!

Avainsanat: Aluevaalit, Sote, Pelastustoimi, Palvelut, Talous

Yksityinen vai julkinen sotepalvelu?

Maanantai 17.1.2022

Turun Sanomat (17.1.) teetti kyselytutkimuksen varsinaissuomalaisille, haluavatko alueen asukkaat julkisesti vai yksityisesti tuotettuja sotepalveluita. Enemmistö oli sitä mieltä, että haluavat julkisesti tuottuja sotepalveluita.

Oikea johtopäätös tästä ei ole se, että kyllä, ajamme nyt kaikki sotepalvelut julkiseksi, koska kyselyn mukaan halutaan julkiset palvelut. Oikea johtopäätös on se, että me emme ole Suomessa onnistuneet tarjoamaan riittävästi tietoa aluevaaleista ja sotepe -palveluista, jonka varassa kykenisi erottamaan faktan mielipiteistä, konkretian ideologiasta.
On nimittäin hyvin olennaista erottaa palveluiden järjestäminen ja tuottaminen toisistaan. Yhteiskunta järjestää palveluita eli määrittää mitä palveluita tarjoamme verovaroin, millä kriteereillä niitä on saatavilla, millaisella palvelutasolla ja missä niitä tarjotaan.
Järjestämisvastuuseen liittyy vahvasti myös valvonta. Valvontaa ei ole se, että soitetaan palveluntuottajalle kaksi viikkoa etukäteen, että olemme tulossa käymään. Valvontaa on se, että käymme myös yllättäen katsomassa, miten palvelu on toteutettu ja kysymme systemaattisesti, miten asiakkaat ovat palvelun kokeneet. Jos palvelutason vaatimukset eivät täyty, palveluntuottajalle seuraa loogisesti sanktioita. Sitä suuremmat sanktiot, mitä merkittävämpi on palvelutason alitus. Suurin sanktio on menettää oikeudet tuottaa palvelua.
Kun puhutaan palveluiden tuottamisesta, me tarvitsemme tiivistä yhteistyötä julkisen sektorin, järjestöjen ja yritysten kesken. Jos tuottaisimme kaikki palvelut julkisella, se tarkoittaisi, että tuhannet kotipalvelu- ja siivousyrittäjät siirtyisivät virkamiehiksi! Se tarkoittaa, että pakotamme kymmenet tuhannet lääkärit, hoitajat, vanhustyöntekijät, lastensuojelun- ja aikuissosiaalityöntekijät julkiselle sektorille pois nykyisiltä työnantajiltaan: yrityksistä ja järjestöistä.
Kuka voisi sanoa, että esimerkiksi MLL, omaishoitoyhdistykset, potilasjärjestöt syöpäyhdistyksistä lihastautiyhdistyksiin tekevät huonoa työtä sotepalveluidemme parissa? Nämä järjestöt nimittäin eivät ole julkisia palveluntuottajia vaan yhdistyksiä. Toki niin, että yhdistykset eivät tuota voittoa toisin kuin yritykset.
Eikö tällainen ihmisten pakkosiirtymä kiinnosta mitenkään työntekijäliittoja? Että työntekijöillä ei olisi enää jatkossa mahdollisuutta juurikaan valita työnantajaansa vaan kaikki sotepalveluiden parissa työskentelevät olisivat julkisella töissä?
Nämä edellä mainitut seikat ovat syy sille, miksi hoen koko ajan yhteistyöstä ja tiedolla johtamisesta. On helppo antaa tunteiden viedä ja leimata esimerkiksi kaikki yksityiset vanhusten hoivakodit pahoiksi paikoiksi, joissa vanhuksista ei välitetä. On helppo sulkea silmät siltä tosiasialta, että meillä on äärimmäisen hyviä yksityisiä ja huonoja julkisia yksiköitä ja tietysti päinvastoin! On helppo lähetä mukaan etenkin nykyhallituksen hellimään ideologiapuheeseen siitä, että julkinen palvelu takaisi meille hyvät ja toimivat palvelut, kun oikeasti kysymys on paljon monimutkaisemmasta asiasta.
Tavoitteenamme on rakentaa toimivat palvelut jokaiselle varsinaissuomalaiselle. Sotepe -alue tulee vastaamaan palveluiden järjestämisestä. Palvelut tuotetaan kaikkien kolmen tiiviillä yhteistyöllä: julkisen, järjestöjen ja yritysten. Alueella on kyettävä valvomaan kaikkia, ei vain yksityisiä, palvelutuottajia.
Pidän erittäin tärkeänä, että itse en ihannoi yhtä tuotantotapaa toisten edelle. Eivät kaikki yritykset toimi eettisesti. On huippuhyviä julkisen sektorin yksiköitä. Palvelun laatu ei niinkään riipu organisaation omistusmuodosta kuin hyvästä johtamisesta, arvoista, terveestä työilmapiiristä ja toimivista tietojärjestelmistä. Parhaimmillaan eri toimijat kirittävät toisiaan parhaisiin suorituksiin.

Tärkein päämäärä on toimivat palvelut jokaiselle varsinaissuomalaiselle💙. Ne tehdään eri tahojen tiiviillä yhteistyöllä ja tiedolla, ei ideologialla.

Avainsanat: Aluevaalit, Sote, Palvelut, Talous, Järjestö, Yrittäjyys

Alueuudistusta johdetaan tiedolla

Sunnuntai 16.1.2022

Meillä on osuva sanonta: saat, mitä mittaat. Mutta miksi mittaaminen on niin tärkeää?

Mittareita ei kannata miettiä irrallisena osana vaan niiden tehtävänä on kuvata, olemmeko menossa oikeaan suuntaan. Tarvitaan siis suunta.

Tärkeimmät tavoitteet alueuudistuksessa ovat toimivat palvelut jokaiselle varsinaissuomalaiselle ja terve talous. Millaiset mittarit näille tavoitteille voitaisiin laatia?

Palveluiden toimivuuden määrittävät ensisijaisesti tietysti palveluita käyttävät asukkaat. Palautekysely pitää ottaa käyttöön kaikissa palveluissa. Yksinkertaisimmillaan asiakkaat saavat puhelimeensa kyselyn palvelua käytettyään: kuinka hyvänä pidit saamaasi palvelua, saitko sitä ajoissa, oliko palvelu helposti saavutettavissa. Kokemus arvioidaan asteikolla 1-5.

Terveen talouden mittari on annetun budjetin pito. Olemmeko onnistuneet tuottamaan suunnitellut palvelut annetun rahamäärän sisällä.

Jotta ylipäätään voimme rakentaa toimivat palvelut ja terveen talouden, siihen tarvitaan osaava ja innostunut henkilöstö. Tärkeä mittari olisi siis henkilöstön saatavuus, pysyvyys ja tyytyväisyys.

Toimivat palvelut rakennetaan yritysten, järjestöjen ja julkisen sektorin tiiviillä yhteistyöllä. Kiinnostavaa tietoa palvelutuottajien osalta on käytettyjen palveluseteleiden määrä ja kokonaisarvo, ostopalveluiden kokonaisarvo sekä ostettujen palveluiden arvo varsinaissuomalaisilta yrityksiltä. Järjestöpuolella mittarit voisivat olla asiakaskontaktien kokonaismäärä ja hankittujen palveluiden kokonaisarvo. Yritysten ja järjestöjen pitää myös pystyä mittaamaan asiakastyytyväisyyttä.

Päättäjänä nämä mittarit tarvitaan reaaliajassa päättäjien työpöydälle. Ei todellakaan riitä, että mittarit saadaan kasaan kerran vuodessa, kun asioihin ei voi enää vaikuttaa. Mittaaminen on myös jatkuvaa kehittämistä, mittareiden ja tavoitearvojen säätämistä. Alueuudistusta johdetaan ennen muuta tiedolla. 

Avainsanat: Aluevaalit, Mittarit, Johtaminen, Sote, Tiedolla

Järkevät järjestelmät

Torstai 13.1.2022

Tietojärjestelmien merkityksestä on osattu puhua vajaat kymmenen vuotta julkisuudessa. Erikoissairaanhoidossa ollaan rakennettu uusia potilastietojärjestelmiä, kuten Apotti HUS:ssa. Myös Varsinais-Suomessa on ollut oma UNA-hanke käynnissä potilastietojärjestelmän uusimiseksi.

Ohjelmistokehitys on monimutkaista, riskialtista ja kallista puuhaa. Ensimmäinen olennainen kysymys järjestelmien osalta liittyy siihen, kuinka järkevää meidän on rakentaa reilun viiden miljoonan väestölle useita erillisiä järjestelmiä.

Kun siirrytään Varsinais-Suomeen, sotepalveluistamme löytyy 42 eri järjestelmää. Määrä kertoo siitä, että hankinnan yksi keskeisimpiä kriteereitä on ollut ottaa eri järjestelmä kuin naapurilla.

Kun mietitään järjestelmiä asukkaiden kannalta, ikävintä on, jos tieto ei siirry järjestelmien välillä. Käyt esimerkiksi labrassa ja röntgenissä yksityisellä ja sinut lähetetään erikoissairaanhoitoon. Siellä joudutaankin ottamaan uudet säteilyrasitusta aiheuttavat kuvat, koska aiemmat kuvat eivät ole TYKS:n lääkärin luettavissa. Tai lääkäri ei näe kaikkia käytössäsi olevia lääkkeitä ja sinulle määrätään lääke, joka ei sovi yhteen aiemman lääkkeen kanssa.

Järjestelmien vaikutukset näkyvät myös päivittäisessä työssä. Kuulemani palautteen mukaan terveyskeskuslääkärin vastaanottoaikaan voi sisältyä kolmen erillisen järjestelmän päivittämistä. Niistä kaksi jumiutuu jatkuvasti ja vastaanotosta leijonan osa kuluukin järjestelmäpäivityksiin itse potilaan kohtaamisen sijaan. Pahimmillaan tietoa ei voida tallentaa ja jonkun pitää ne kirjata jälkikäteen.

Tilastotiedon mukaan Varsinais-Suomessa on keskimäärin 1 500 000 terveyskeskuslääkärikäyntiä vuodessa. Jos jokaisella vastaanotolla yksi minuutti kuluu järjestelmien kanssa tarpeettomaan taisteluun, se tarkoittaa yhteensä 25 000 tuntia vuodessa eli lähes 20 lääkärin koko vuosityöaika kuluu järjestelmien parissa kliinisen työn sijaan. Tämä aika on potilastyöstä pois.

On selvää, että järjestelmiä meillä tulee olemaan jatkossakin, mutta tärkeä kysymys on kuinka monta ja millaista työpanosta ne edellyttävät.

Lienee realistista hyväksyä, että kokonaan uutta kaiken kattavaa tietojärjestelmää meillä ei ole käytössä vuoden 2023 alussa. Sen sijaan tarvitaan vaiheittainen suunnitelma kohti yhtä järjestelmää. Siirtymäajalla kuntien mahdollisuuksia tehdä uusia järjestelmäpäätöksiä pitää rajoittaa. Ensimmäisessä vaiheessa siirrytään esimerkiksi 42 järjestelmästä alle kymmeneen ja toisessa vaiheessa yhteen järjestelmään.

Palvelutuottajien pitää pystyä rakentamaan oma integraationsa tulevaan järjestelmään kuitenkin niin, että myös pienet yritykset pystyvät tarjoamaan palveluitaan. Siirtymävaiheessa voidaan esimerkiksi rakentaa yksi yhteinen ylläpitonäkymä kaikille ja sieltä tiedot siirretään tarvittaviin järjestelmiin rajapintojen avulla.

Yksi merkittävä haaste järjestelmien osalta on niiden rahoitus. Kahden miljardin vuosibudjettia ei voida käyttää vain järjestelmiin. Esimerkiksi EU:lta on mahdollista saada rahoitusta hankkeelle.

Tietojärjestelmien osalta päämääränä on yksi yhteinen järjestelmä, joka on mieluiten sama kuin muilla alueilla ja varmuudella keskustelee Omakannan suuntaan reaaliajassa. Ihminen voi sairastua myös muualla kuin kotikulmillaan. Tavoitteena järjestelmälle on käytettävyys, joustavuus ja kustannustehokkuus.

Avainsanat: Aluevaalit, Sote, Tietojärjestelmät, Johtaminen, IT

Ilo irti digistä

Keskiviikko 12.1.2022

Digitalisaatio ja teknologia vilahtelee usein puheissa, kun puhutaan tulevaisuuden sotepalveluista ja siitä, miten palveluiden ja talouden tasapaino rakennetaan. Ja kyllä, digitaalisista palveluista on apua moneen asiaan.

Perustimme oman digitaalisia liikunta- ja elämyspalveluita ikäihmisille tuottavan yrityksen vuonna 2013. Voin kertoa monta tarinaa muutosvastarinnasta. Eräänkin kerran minut naurettiin ulos asiakkaan luota saatesanoilla: ei meidän mummot mitään joogaa.

No, eipä palvelussa mitään astangajoogaa hoivakodeille ole vaan fysioterapeuttien ja kokeneiden vanhusliikunnan ohjaajien ohjaamia liikuntaharjoitteita tuolilla, tuolin kanssa tai vuoteessa.

Sittemmin moni asia on muuttunut ja viimeistään koronapandemian iskettyä hyökyaallon lailla etenkin vanhusten hoivakoteihin, digitalisaatio on tullut ihan luontevaksi osaksi arkea ’vauvasta vaariin’. Monessa tilanteessa digi on tarjonnut ainoan turvallisen ikkunan läheisiin ihmisiin ja ulkomaailmaan. 

Digipalvelut ovat kohdanneet vahvaa vastustusta myös kuntapäättäjän roolissa. Yli viisi vuotta sitten ryhdyin puhumaan kotikunnassani sähköisestä ajanvarauksesta neuvolaan ja etävastaanotosta terveyskeskukseen. Ei minua ulos naurettu, mutta sähköisen ajanvarauksen saaminen neuvolaan kesti 3-4 vuotta, etävastaanottojen saaminen vielä pidempään. 

Koen, että yrittäjyyteni kautta minulla on varsin realistinen käsitys siitä, mitä digitalisaatiolla voidaan ja mitä sillä ei voida tehdä. Työni kautta on syntynyt tuntumaa siihen, millaisia vaiheita ja tekemistä onnistunut  muutos edellyttää. Olen myös nähnyt, miten pandemian keskellä koville joutunut henkilökunta haluaa tehdä parhaansa perushoivan äärellä, eikä jatkuvasti perehtyä uusiin teknologioihin tai toimintatapoihin. Ja olen saanut nähdä huikeita innostumisia, kun yli 90-vuotiaat ottavat teknologiaa haltuun. 

Koronapandemia sai kaltaiseni digifriikin näkemään digitalisaation toisen puolen. Me emme suinkaan voi korvata kaikkea teknologialla. Yksinäisyydestä kärsivälle ikääntyneelle ei riitä kuvapuhelin, jonka avulla pari kertaa päivässä huhuillaan, oletko hengissä. Digitalisaation tarkoitus ei saa olla kaikkien ihmiskontaktien korvaaminen, vaan asioinnin helpottaminen. Jos kotihoidon käynneistä kaksi voidaan korvata etäyhteyksin, se kolmas saisi olla pidempi rauhassa tehty käynti, koska aikaa ei enää kulu niin paljon pelkkiin matkoihin.

Toimintakykyä voidaan pitää yllä ravitsemuksella, riittävällä levolla, oikealla lääkityksellä ja puhtaudella, mutta rinnalle tarvitaan säännöllistä kuntouttavaa liikuntaa ja sosiaalisia suhteita. Niitäkin voidaan tarjota etäyhteyksin. 

Mitä nuoremmista asukkaista on kyse, sitä mielekkäämpänä digipalvelut koetaan. Nuorten mielenterveyspalveluissa digi tarjoaa matalan kynnyksen ratkaisuja, joiden pariin nuori hakeutuu helpommin kuin fyysiseen palveluun. 

Kun teemme digistrategiaa alueen palveluihin, meidän on huolehdittava muutosviestinnästä niin asukkaille kuin henkilökunnallekin sekä palveluiden saavutettavuudesta. Saavutettavuus tarkoittaa, että asukkailla on tarvittavat laitteet, verkkoyhteydet ja osaaminen. Näiden lisäksi moneen palveluun tarvitaan pankkitunnukset.

Näistä kaikista meidän pitää huolehtia samalla kun otamme seuraavia digiaskeleita. Tässäkin on edettävä rohkeasti kokeillen, aktiivisesti viestien ja kokemuksia herkästi kuunnellen. Digitalisaatiosta on apua todella moneen, mutta se ei ole ratkaisu kaikkeen.

Avainsanat: Aluevaalit, Sote, Teknologia, Digitalisaatio, Muutosjohtaminen

Äänestä yhteistyön puolesta

Maanantai 10.1.2022

Vaalien alla moni pohtii, voinko äänestää muun kuin oman kunnan ehdokasta tai pitäisikö äänestää sotealan työntekijää. Kysymykset ovat tärkeitä ja ensin pitää pysähtyä vaalimatematiikan äärelle.

Jos kaikki varsinaissuomalaiset äänestävät oman kunnan ehdokasta, lopputuloksena suurimman kaupungin ehdokkaat hyötyvät. Käytännössä siis pienempien kuntien ehdokkaat eivät mene läpi ja varmuudella läpi menee enemmistö suurimpien kaupunkien ehdokkaista. Aluevaltuustoon valikoituu siis pääasiassa ”kaupunkilaisjärkeä”.

Jos kaikki valitsevat pelkästään sotealan työntekijöitä, sekä valmistelijoina että päättäjinä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät. Siis sotealan hallinnosta, palveluista ja palkoista päättävät ihmiset, jotka itse työskentelevät samassa organisaatiossa.

Oma filosofiani on, että aluevaltuustossa tärkein arvo on ”kaupunkilais- tai maalaisjärjen” sijaan yhteistyö. Yhteistyön avulla me kykenemme katsomaan koko alueen parasta, ei vain oman kunnan tilannetta. Jos jokainen valtuutettu näkee vain oman kunnan rajoille saakka, olemme koonneet yhteiseen aluevaltuustoon kunnanvaltuustot pienoiskoossa. Jos ajatuksena on säilyttää kaikki ennallaan, miksi edes teemme alueuudistusta?

Alueuudistuksen valmistelusta vastaavat sote ja pelastusalan ammattilaiset. Alueen ylintä päätäntävaltaa tulevat käyttämään aluevaltuusto ja hallitus. Luottamustyössä yksi tärkeimmistä tehtävistä on hahmottaa kokonaisuus ja huolehtia koko alueen ja kaikkien eri ammattiryhmien tasapuolisesta kohtelusta. 

Yhteistyötä tarvitaan siis luottamushenkilöiden kesken toimivien palveluiden rakentamiseksi kaikille varsinaissuomalaisille, mutta yhteistyötä tarvitaan myös viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden, eri ammattiryhmien ja eri palvelutuottajien suuntaan. Yhteistyötä on rakennettava myös eri alueiden kesken: uutta pyörää ei kannata keksiä kaikkialle.  

Vastakkainasettelua kaupungin ja maaseudun välille emme tarvitse vaan me rakennamme toimivat palvelut koko alueelle, sen kaikille asukkaille, työntekijöille ja palvelutuottajille yhteistyöllä - ja vain yhteistyöllä.

Avainsanat: Aluevaalit, Sote, Pelastustoimi, Palvelut, Yhteistyö

Ihminen edellä

Sunnuntai 9.1.2022

Mitä tarkoittaa, kun puhun mielelläni siitä, että alueuudistus tehdään ihminen edellä?

Alueuudistusta ollaan puuhattu yli kymmenen vuotta. Samaan aikaan kunnissa on kirjattu useita strategiapapereita asiakas- ja asukaslähtöisyydestä.

Alueuudistuksessa palveluketjut rakennetaan ihminen edellä. Se tarkoittaa ensimmäisen yhteydenoton helppoutta: tiedän minne olen yhteydessä, miten ja mihin aikaan.

Se tarkoittaa asian etenemistä ripeästi ja niin, että ihminen tietää koko ajan, mitä tapahtuu seuraavaksi. Kenenkään ei kuulu jäädä viikoiksi odottamaan epätietoisena, mitä syöpädiagnoosilel seuraavaksi tapahtuu. Parhaimmillaan näemme OmaKannasta tai muusta asiakastietojärjestelmästä asian etenemisen. Lähetteet ja sanelut eivät jää makaamaan jonoihin, vaan ne etenevät palvelussa ilman viiveitä. 

Se tarkoittaa myös sitä, että asia hoituu yhdeltä luukulta: ihmistä ei pompotella eri organisaatioiden välillä hämmentyneenä.

Kun rakennamme ihminen edellä palveluita, kokonaisvaltainen hyvinvointi on tavoitteena. Se tarkoittaa esimerkiksi ikäihmisen kaatuessa lonkan leikkaushoidon lisäksi kodin esteettömyyden varmistamista ja mahdollisen kotiavun hankkimista ilman, että ikäihminen itse soittelee asiasta ympäriinsä. Se tarkoittaa syöpädiagnoosin ja hoitojen rinnalla toimeentulon, mielenterveyden ja perheen tukemista. Se tarkoittaa pikkulapsiperheissä koko perheen voinnin tarkkailua ja tukea neuvolassa pelkän riisitaudin ehkäisyn sijaan.

Ihminen edellä tarkoittaa asukaslähtöisyyden lisäksi ihmisten tasapuolista kohtelua koko Varsinais-Suomessa. Me emme kehitä palveluita ”kaupunkilais- tai maalaisjärjellä” vaan me rakennamme toimivat palvelut koko Varsinais-Suomeen kaikille varsinaissuomalaisille. Ihmisellä on oikeus hyvään elämään ja tarvittaviin palveluihin, asuipa hän ruutukaava-alueella tai 30 kilometrin päässä siitä.

Ihminen edellä tarkoittaa myös eri ammattiryhmien tasapuolista kohtelua ja henkilöstön sitouttamista palveluiden ja työn kehittämiseen. Se tarkoittaa hyvää johtamista ja tervettä organisaatiokulttuuria siilojen ja jäykkien hierarkioiden sijaan. Se tarkoittaa sitä, että oma työ on suunniteltu järkevästi, eikä aika kulu "vääriin asioihin" esimerkiksi kolmen eri järjestelmän ylläpitoon lääkärivastaanotolla. 

Ihminen edellä tarkoittaa palveluiden rakentamista järkevyysperiaatteella ei ideologiasta käsin. Jos me kykenemme rakentamaan toimivimman palvelun järkevään hintaan yksityisen tai järjestön toimesta, me emme roiku julkisessa palvelutarjonnassa vain ideologisista syistä. 

Tätä kaikkea tarkoittaa ihminen edellä: asukaslähtöisiä palveluita, alueen asukkaiden,  ammattiryhmien ja palvelutuottajien tasapuolista kohtelua. 

Avainsanat: Aluevaalit, Sote, Johtaminen, Asukaslähtöisyys, Mielenterveys

Vaalien yleisimmät kysymykset

Lauantai 8.1.2022

Aluevaalit järjestetään sunnuntaina 23.1. Ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 12.1. ja päättyy tiistaina 18.1. Aluevaalit järjestetään nyt ensimmäistä kertaa. Varsinais-Suomen alueeseen kuuluu koko maakunta saaristosta Pyhärantaan, Loimaalle ja Saloon. 

Tässä tärkeimpiä kysymyksiä vaaleihin liittyen. 

Mistä aluevaaleissa on kyse?

Kyseessä ovat sosiaalipalvelut eli esimerkiksi lastensuojelu tai vanhuspalvelut, terveyspalvelut eli lääkärivastaanotto, rokotukset tai sairaalahoito sekä pelastustoimi eli esimerkiksi ambulanssit ja palokunta. Tiivistetysti on siis kyse elintärkeistä, jopa eloonjäämispalveluista.

Voinko äänestää muun kuin oman kotikuntani ehdokasta?

Vaalialueena Varsinais-Suomessa on koko maakunta Pyhärannasta Paraisille, Ukista Saloon ja Loimaalta Turkuun. Äänestää voit ketä tahansa Varsinais-Suomessa ehdolla olevaa reilusti yli 700 ehdokasta.

Jos äänestämme vain oman kunnan edustajia, valtuustoon valitaan pääasiassa suurimman kaupungin ehdokkaat. Oma ehdokas kannattaa siis valita osaamisen, kokemuksen ja näkemyksen pohjalta, ei vain omaa asuinkuntaa tuijottamalla. 

Lämpimästi suosittelen kokoomuslaista ehdokasta, erityisesti numeroa 731.

Jos uudistus ylipäätään tuntuu typerältä, jätänkö kokonaan äänestämättä?

Uudistukseen liittyvät lait on hyväksytty eduskunnassa. Jos uudistuksen raamit tuntuvat olevan pielessä, siihen voi vaikuttaa vasta seuraavissa eduskuntavaaleissa. Sen sijaan näissä aluevaaleissa voidaan uudistuksesta tehdä niin hyvä kuin se tällä lainsäädännöllä ylipäätään on mahdollista. Siksi kannattaa ja suorastaan pitää äänestää näissä aluevaaleissa vaikka uudistus tuntuisikin typerältä. 

Miksi olen ehdolla aluevaaleissa?

Soteasiat ovat olleet intohimon kohteena nämä 10 vuotta politiikassa. Olen toiminut Kaarinan sotelautakunnan puheenjohtajana, sairaanhoitopiirissä useissa eri luottamustehtävissä ja kaupunginhallituksessa olin ryhmämme 'sotevastaava'. Yritykseni tuottaa liikuntaa ja elämyksiä ikääntyneille digitaalisesti Ilopiste.fi -elämyspalvelussa. Toimin tällä hetkellä myös Lounais-Suomen lihastautiyhdistyksen puheenjohtajana. 

Koen, että aluevaltuustossa tarvitaan laaja-alaista soteosaamista, poliittista kokemusta ja näkemystä siitä, mihin olemme menossa. Tarvitaan ihmisiä, jotka kohtelevat tasapuolisesti alueen asukkaita, eri ammattiryhmiä ja palveluntuottajia. En ole ehdolla joka paikkaan vaan aidosti sinne, mihin minulla on annettavaa.

Miten aikani riittää alueen asioihin?

En ollut ehdolla kuntavaaleissa, koska soteasiat ovat oma intohimoni ja ne siirtyvät 1.1.2023 pois kuntien vastuulta. En ole ehdolla joka paikkaan vaan aidosti sinne, mihin minulla on intohimoa ja annettavaa.

Millaista poliittista kokemusta minulla on?

Olen toiminut Kaarinan sotelautakunnan puheenjohtajana, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä useissa eri luottamustehtävissä valtuustosta tarkastuslautakuntaan,  Kaarinan kaupunginhallituksessa ja Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana.

Olen Kokoomuksen puoluevaltuuston jäsen. Toimin Peimarin koulutuskuntayhtymä Livian hallituksen puheenjohtajana ja järjestöpuolella Lounais-Suomen lihastautiyhdistyksen puheenjohtajana. 

Tunnen poliittisia toimijoita eri puolueista koko Varsinais-Suomen alueella ja sen ulkopuolellakin. Politiikka onkin mitä suurimassa määrin joukkuepeliä ja yhteistyötä!

Mikä on uudistuksen tavoite?

Uudistusta ei kannata tehdä ajatuksella: kunhan kaikki säilyy ennallaan. Silloin me vain lisäämme yhden hallintoportaan, mutta mikään ei muutu. Tavoitteena pitää olla toimivat palvelut jokaiselle varsinaissuomalaiselle. Toimivat palvelut syntyvät, kun rakennamme

1) Oikeat palvelut

2) Oikeaan aikaan

3) Oikeaan paikkaan

4) Ihminen edellä

Kun puhumme oikeista palveluista, valinta pitää tehdä tiedolla ja tutkimustuloksilla ei niinkään mielipiteillä. Palvelut pitää tuottaa silloin, kun tarve on eli lääkäriin pääsee ajoissa ja paloauto saapuu nopeasti, kun palaa. Palvelut on tuotettava oikeaan paikkaan eli usein tarvittavat palvelut lähelle ihmistä ja esimerkiksi kerran elämässä tarvittavat palvelut voivat sijaita kauempanakin. Tärkeintä on muistaa, että palvelut ovat ihmisiä eli asukkaita varten!

Tärkeää on pitää kirkkaana mielessä, että kyse on sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista. Siksi itse käytän mieluiten termiä sotepe-palvelut, sotepe-uudistus. 

Mitkä ovat tärkeimmät teemani?

Politiikka ei ole mitään arkielämästä irrallaan olevaa ketkuilua tai kähmintää, vaan politiikassa päätetään meidän jokaisen arkeen vaikuttavista asioista. Aluevaltuustossa päättäjien keskeinen tehtävä on rakentaa toimivat palvelut jokaiselle varsinaissuomalaiselle ja huolehtia terveestä taloudesta. Näiden avulla syntyy hyvä arki. 

Toimivat palvelut syntyvät, kun valitsemme oikeat palvelut, oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan ihminen edellä. Toimivat palvelut syntyvät, kun valitsemme palvelut tiedolla ja teemme ratkaisut yhteistyöllä. 

Julkinen vai yksityinen?

Uudistus pitää rakentaa koko alueen ja eri palvelutuottajien yhteistyöllä. Sotealue järjestää palvelut ja määrittää palvelutason kriteerit, mutta tuottajiksi me tarvitsemme yksityistä sektoria, järjestöjä ja toki julkista. Toimivia palveluita ei voida rakentaa vain julkisen sektorin voimin!

Millaista osaamista aluevaltuustossa tarvitaan?

Kun valitaan valtuutettuja aluevaltuustoon, tarvitaan ihmisiä, joilla on laaja-alainen osaaminen sotepalveluista, kokemusta poliittisesta päätöksenteosta ja sen reunaehdoista sekä näkemystä siitä, mihin olemme matkalla. Osaaminen, taloustuntemus, kokemus ja näkemys on uskallettava rohkeasti myös käyttää.

Millaista osaamista minulta löytyy?

Aluevaltuutetun on kyettävä hahmottamaan kokonaisuus ja kohdeltava tasapuolisesti niin alueen asukkaita, alueella työskenteleviä ammattiryhmiä kuin palvelun tuottajiakin. En edusta yhtä ammattikuntaa, vaan pikemmin niistä jokaista. Ymmärrän keskuskaupungin, kehyskuntien ja maaseudun tarpeet.

Toimin yrittäjänä, viranhaltijana korkeakoulussa ja päättäjänä kolmannella sektorilla. En ole politiikassa untuvikko, mutta en myöskään ehdolla joka paikkaan. Olen ehdolla, koska minulla on vahva intohimo soteasioiden kehittämiseen, osaamista, kokemusta, näkemystä - ja rohkeutta. 

Avainsanat: Aluevaalit, Sote, Talous, Ehdokkaat

Liike on lääke

Perjantai 7.1.2022

Millainen on liikunnan rooli tulevilla sotealueilla? Jääkö liikunnan edistäminen kuntien harteille vai jumpataanko myös sotealueella?
Minulle liikunnalla on aivan erityinen merkitys, sillä yrityksemme tuottaa liikuntaa ikääntyneille diginä. Voi siis sanoa, että olen vahvasti liikunnan kannalla ja liikunta pitäisikin nostaa yhdeksi tasaveroiseksi hoitomuodoksi monissa eri sairauksissa ja palveluissa. Siis silloin, kun sen vaikuttavuus on osoitettu tutkimuksin. 
Me peränkuulutamme ikääntyneiden mahdollisuuksia asua kotona. Me tiedämme, että kotona asuminen edellyttää toimintakykyä ja toimintakyky taas säännöllista liikuntaa. Silti liikunta jää aivan liian usein lapsipuolen asemaan ikäihmisten palveluita toteuttaessa. Palveluseteleihin pitää sisällyttää kuntouttava elementti ja soveltuvaa liikuntaa on oltava tarjolla ympärivuorokautisessa hoivassakin. Pienikin päivittäinen liike tukee hyvinvointia, parempaa unta ja vähentää hoitoisuutta. 
Liikunnalla on iso rooli myös lasten ja nuorten hyvinvoinnissa. Paljon liikunnan edistämisestä riippuu perheistä ja koulusta, mutta kyllä liikuntaa soisi edistettävän myös sotealueilla. Kun kyse on esimerkiksi mielenterveyspalveluista, liikuntaa ei saa unohtaa!
Minulla oli ilo keskustella liikunnasta Loimaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tarja Mäki-Punto-Ristasen kanssa. Katso video tästä. 

Avainsanat: Aluevaalit, Sote, Liikunta, Kuntoutus, Hyvinvointi

Perheet keskiöön

Torstai 6.1.2022

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja mielenterveydestä ollaan puhuttu aivan ansaitusti enenevissä määrin viimeisen vuoden aikana. Koronapandemian aiheuttamat koulusulut ja niiden vaikutukset ovat olleet pysäyttävä esimerkki siitä, miten perheissä voidaan.

Joka syksy kuntien budjettityössä pähkitään, miten voimme vastata alati kasvavaan tuen tarpeeseen kouluissa. Omien kouluvuosieni jälkeen kouluihin on saatu koulunkäynnin avustajat, koulukuraattorit ja koulupsykologit. Osassa kouluista tai kunnista on myös sairaanhoitajia hoitamassa oireilevia oppilaita. 

Perheiden merkitystä ei voi olla korostamatta liikaa, sillä perheet jäävät nyky-yhteiskunnassamme yllättävän yksin. Ensin neuvolahenkilö on tähän saakka vaihtunut heti syntymän jälkeen. Neuvolassa käydään ensimmäisen vuoden jälkeen kerran vuodessa, jonka jälkeen lapsi siirtyy kouluterveydenhuoltoon. Siellä vanhemmat pyydetään mukaan vain harvakseltaan. Mihin vanhempi siis ottaa yhteyttä kasvatushuolineen?

Moni perhe jää yksin huolineen myös tukiverkkojen näkökulmasta. Isovanhemmat saattavat asua kaukana ja omat ystäväperheet elävät aivan yhtä ruuhkaisia vuosia. Kuka siis voisi helpottaa perheen taakkaa kaikkein hektisimpinä vuosina?

Kaarinassa ollaan jo pitkään kehitetty perhekeskuksia tukemaan lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään. Painotus on oikea, sillä lapsi tai nuori ei yleensä ole saari avomerellä, jonka ongelmia voitaisiin ratkoa irrallaan muusta perheestä ja kasvuympäristöstä.

Oppilashuollon, erityisesti kuraattorien ja psykologien resurssin ollessa rajallinen, on usein järkevintä panostaa heidän työaikaansa kouluissa yksilötyöskentelyn sijaan koko työyhteisön tukemiseen. Miten opettaja voisi tukea luokassa oppilaitaan? Miten erottaa selkeästi oirehtiva lapsi tavallisesta murrosiän käytöksestä? Millaisia keinoja opettajalla on haastavien tilanteiden käsittelyyn luokassa?

Kun lapsi tai nuori tarvitsee henkilökohtaisempaa apua, on järkevää siirtyä perhekeskuksen moniammatillisten palveluiden piiriin. Ja tällöin keskiöön nostetaan koko perheen tukeminen ei vain lapsen tilanteen kartoittaminen.

Perhekeskusten toiminta on sotealueellakin pidettävä matalan kynnyksen toimintana, mihin kuka tahansa lapsi, nuori tai vanhempi voi soittaa neuvoa huoliinsa. Tilanteen mukaan suunnitellaan perhekeskuksessa sopiva toimintamalli ja apu. Psykiatrinen erikoissairaanhoito on raskain hoitomuoto, eikä hoitoketjun pitäisi pääsääntöisesti mennä koulusta suoraan erikoissairaanhoidon jonoon. On paljon hyödyllisempää tukea siis

1)      Koko perhettä matalan kynnyksen periaatteella

2)      Kouluyhteisöä

3)      Vakavissa tilanteissa lähettää lapsi tai nuori erikoissairaanhoitoon

Pidetään siis hyvä huoli lapsista ja nuoristamme auttamalla ja tukemalla perheitä. Kun perheissä voidaan hyvin, myös lapsella on hyvä olla. Ja sitä kautta psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja toisaalta lastensuojelun tarve ei jatkuvasti kasva.

Avainsanat: Aluevaalit, Mielenterveys, Perheet, Lapset ja nuoret

Me tarvitsemme yrityksiä!

Keskiviikko 5.1.2022

Kuntien budjeteista keskimäärin puolet ovat palveluostoja yrityksiltä. Yritysten ja julkisen sektorin yhteistyö on tiivistä ja merkittävää niin sotepalveluissa, teknisellä puolella kuin esimerkiksi lasten päivähoidossakin.

Valtaosan näistä ostopalveluista tuottavat suomalaiset pien- ja perheyritykset. Ajatellaan vaikka kotipalvelua, jota ikääntyneet voivat hankkia palveluseteleiden turvin. Näitä kotihoidon, ulkoilun, siivouksen ja kotisairaanhoidon mikro- ja yksinyrittäjiä on Suomessa tuhansia. Palkkataso, eläkekertymä tai yrityksen maksamat osingot tuskin ovat aihe kenellekään suureen kateuteen. Työ on raskasta ja vaativaa, työpäivät venyvät varmasti yli virka-ajan.

Tiistaina 4.1. Ylen aluevaalikeskustelussa vasemmistoliiton edustaja tuomitsi "yksityistämisen" ja syytti yrityksiä 10 prosentin välistävedosta. Tässä kommentissa tiivistyy yksi tärkeimmistä seikoista, miksi aluevaaleissa äänestäjien pitää olla hereillä.

Sotelait on valmisteltu vihervasemmistolaisen ideologian pohjalta, jossa yritykset ovat kaiken pahan alku ja juuri. Edes ministerinä työskennelleet päättäjät eivät ymmärrä yritystoiminnan ja julkisen sektorin toimintalogiikan eroa. On täysin eri asia suunnitella ja pyörittää toimintaa ajatuksella, että koko tämän vuoden budjetti on saatava kulumaan kuin se, että yritystoiminta on kyettävä pitämään kannattavana, jotta voimme jatkaa toimintaa myös ensi vuonna ja mahdollisesti palkata uuden työntekijän.

Olen osallistunut kolmen vuoden tutkimushankkeeseen, jonka osana tutkin tätä organisaatioiden toiminta-ajatusta ja sen vaikutusta tehokkuuteen. On siis suorastaan kommunistinen ajatus kuvitella, että on olemassa yksi absoluuttinen tuotantokustannus kaikille organisaatioille, mistä sitten yritykset nipistävät voiton verran itselleen. Tuotantokustannukset syntyvät henkilöstökuluista, tietojärjestelmistä, prosesseista ja mikä tärkeintä, johtamisesta ja organisaatiokulttuurista. Yksi voi siis tuottaa halutun palvelun 100 eurolla, kun toisella siihen kuluu 120 euroa. 

Mikäli päättäjillä on päivänkään kokemus arkielämästä, ymmärretään kyllä, että me tarvitsemme jatkossakin tuhansia yrittäjiämme tuottamaan sosiaali- ja terveyspalveluita sopimustuottajina,  ostopalveluna ja palveluseteleillä. Me onnistumme toteuttamaan hoitotakuun ja muut palveluiden parantamisen tavoitteet ainoastaan ja vain tiiviillä yhteistyöllä yritysten ja järjestöjen kanssa. Vai kuvitteleeko joku aidosti, että esimerkiksi tuhannet kotisiivoajat siirtyvät jatkossa alueille virkamiehiksi?

Jatkossa päättäjien tulee ymmärtää, että palveluiden järjestäminen ja niiden tuottaminen on eri asia. Sotealueet järjestävät palvelut ja asettavat palvelutasokriteerit, kustannushaarukan ja valvonnan. Tuottajat, siis yritykset, järjestöt ja julkisen sektorin yksiköt tuottavat palvelut sotealueen antamien kriteereiden mukaisesti. Kaikkia palvelutuottajia on kyettävä valvomaan; myös julkisen sektorin tuottajia. 

Tuntuu aidosti loukkaavalta, kun entinen ministeri syyttää julkisesti meitä yrittäjiä "välistä vetäjiksi". Itse ajattelen, että me tuotamme hyviä ja laadukkaita palveluita asiakkaillemme, kehitämme uusia innovaatioita yhteiskuntaan. Aina joukkoon mahtuu myös niitä, joita säännöt eivät koske. Mutta niinhän se taitaa olla missä tahansa organisaatiossa, myös julkisella puolella. 

Toivon, että Varsinais-Suomessa yhteistyön merkitys ymmärretään ja kykenemme rakentamaan toimivat palvelut ihminen, ei ideologia, edellä. Annetaan arvo kaikkien meidän työlle, olipa se yrityksissä, järjestöissä tai julkisella sektorilla!

Avainsanat: Aluevaalit, Yrittäjyys, Yrittäjät, Sote, Terve talous

Uudistaminen ei pääty uudistukseen

Tiistai 4.1.2022

Alueuudistukseen ei kannata suhtautua niin, että nyt tehdään hampaat irvessä tämä uudistus ja sen jälkeen ollaan kuin ellun kanat kymmeniä vuosia. Edellisestä, terveyskeskuksiin liittyvästä uudistuksesta, on kulunut jo 50 vuotta.

Omassa ajatusmaailmassani alueella pitää ottaa käyttöön heti aluksi kokeilukulttuuri ja jatkuvan uudistamisen periaate. Nyt aloitamme yhdellä tavalla ja sitä toimintamallia lähdetään kehittämään vuosi vuodelta paremmaksi. Uudistus ei siis näytä 2023 samalta kuin se on vuonna 2029, saati 2034. Tyypillistä varsinaissuomalaista helmasyntiä: me osaamme kaiken paremmin, ei kannata tässä uudistuksessa jumittaa, vaan opitaan myös muilta.

Kokeilukulttuuri liittyy organisaatiokulttuurin ja arvojen lisäksi kiinteästi yhteistyöhön ja kilpailutuksiin. Uusia innovaatioita tarjoavat yritykset törmäävät liian usein siihen, että kyseistä ratkaisua ei osata edes kysyä, joten sille ei järjestetä kilpailutustakaan. Kun taas ratkaisua ehdottaa suoraan, pitää se ensin kilpailuttaa, jotta palvelu voidaan valita. Kilpailutus on hyvä asia, mutta mikäli kilpailutukseen sisällytetään uuden innovaation yksityiskohtia kilpailijoiden nähtäville, se ei palvele kenenkään etua pitkällä aikavälillä.

Alueella pitäisi varata hankintalain sallimissa rajoissa kokeilubudjetti uusille innovaatioille. Jos siis joku tarjoaa uutta ratkaisua, jota ei vielä markkinoilla laajemmin ole, se voidaan pilotoida ilman kilpailutusta. Mikäli pilotissa on saatu hyviä tuloksia vaikuttavuudesta, ratkaisu kilpailutetaan pysyväksi toimintamalliksi.

Niin paljon huippuosaamista kuin julkisella sektorilla onkin, kaikki uudet ideat ja innovaatiot eivät asu vain viranhaltijoissa. Me tarvitsemme tiivistä yhteistyötä ja toistemme kiritystä yritysten ja järjestöjen kanssa, jotta toiminta pysyy ajan hermolla. Me tarvitsemme jatkuvaa vaikuttavuuden arviointia, tutkimustulosten seuraamista ja vuoropuhelua muiden alueiden kanssa, jotta voimme uudistaa ja parantaa joka päivä. Yhteistyö Varsinais-Suomen oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa on oltava jatkuvaa muutenkin kuin yliopistollisessa keskussairaalassa. Virheistä on voitava oppia ilman, että niistä kertomiseen liittyy pelkoja. Onnistumiset pitää voida jakaa, ilman että se synnyttää kateutta. 

Kokeilukulttuuri on pohjimmiltaan sitä, että uskalletaan kokeilla, vaikka lopputuloksesta ei ole täyttä varmuutta. Itse asiassa, niin lapsetkin oppivat kaikki tärkeimmät taitonsa: kokeilemalla kunnes onnistuu.

Avainsanat: Aluevaalit, Sote, Innovaatiot, Uusi tapa; Johtaminen

Lääkärin kolme kysymystä

Sunnuntai 2.1.2022

Olen puhunut ja kirjoittanut paljon tutkitun tiedon hyödyntämisestä palvelutarjonnassa ja palveluiden valinnassa. Terveydenhuollon kustannuksista merkittävä osa syntyy tutkitusti ihmisten omista elintapavalinnoista kuten tupakoinnista, liikkumattomuudesta tai päihteiden käytöstä. Yllättävän monen kroonisen sairauden hoito ja lääkitys korjaa elintapojen synnyttämää ongelmaa ilman, että itse ongelman aiheuttajaan juurikaan kiinnitetään huomiota.

Tupakoinnin haitat ovat olleet tiedossa jo 70-luvulta lähtien ja tupakointia ollaan rajoitettu vuosikymmenten aikana merkittävästi. Tupakoinnin lopettamisesta on merkittävää hyötyä vielä vanhemmallakin iällä. Terveydenhuollon asiakaskontakteissa pitäisi poikkeuksetta kysyä, tupakoitko. Jos henkilö tupakoi, pitää tarjolla olla esimerkiksi digitaalinen vieroitusvalmennus.

Liikunnan hyödyt ovat kiistattomat ja moneen sairauteen säännöllinen liikunta puree lääkkeitäkin tehokkaammin. Esimerkiksi kakkostyypin diabetes, korkea verenpaine ja unettomuus hyötyvät säännöllisestä liikunnasta. Terveydenhuollon asiakaskontakteissa pitäisi säännöllisesti kysyä, paljonko liikut viikon aikana. Mikäli liikunta jää alle suositusten, pitäisi meillä olla tarjolla liikuntaneuvontaa ja esimerkiksi digitaalista liikuntavalmennusta.

Päihteiden liikakäyttö on Suomessa paljon yleisempää, mitä tilastot antavat ymmärtää. Lääkäri- tai sairaanhoitajakäynnillä voitaisiin automaattisesti kysyä päihteiden käytöstä. Mikäli viikoittainen annosmäärä ylittää kohtuukäytön rajat, henkilölle voitaisiin jälleen tarjota digitaalista valmennusohjelmaa, jossa henkilö voisi valita itse oman tavoitteensa vähentää tai lopettaa.

Mikäli tuhansien tutkimustulosten osoittamiin hyötyihin perustuen terveydenhuollon kontakteissa, erityisesti työterveyshuollossa ja vuositarkasuksissa kysyttäisiin tupakoinnista, päihteistä ja liikunnasta, se ei tuntuisi osoittelevalta: miksi lääkäri minun juomisestani kyselee. 

Kätevimmin kysymykset tapahtuisivat digitaalisesti ennen käyntiä. Omakannasta lähtisi kyselylinkki ennen vastaanottoa, missä olisi vakiokysymykset elintapoihin liittyen. Mikäli vastaukset antaisivat aihetta lisäkeskustelulle, lääkäri tai hoitaja ottaisi asian puheeksi vastaanotolla.

Pelkkä kysyminen ei kuitenkaan auta ketään, jos meillä ei ole tarjota apua, neuvoa ja valmennusta vastausten perusteella. Tähän digitalisaatio, esimerkiksi Terveyskylän käyttö ja riittävän laaja väestöpohja alueella tarjoavat hyvät työkalut auttaa asukkaita kohti terveellisempiä elämäntapoja. Ja sillä on iso merkitys, kun lääkäri asian "määrää". 

Avainsanat: Aluevaalit, Terveydenhuolto, Lääkäri, Ennaltaehkäisy

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Perjantai 31.12.2021 klo 10.59

Kuinka helppoa onkaan sanoa, että tarvitsemme palvelut oikeaan aikaan, mutta miten se tehdään käytännössä.

Olen opiskellut tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Meille puhuttiin opintojen aikana paljon tuotannosta, jossa eri osat ja itse valmis tuote valmistui juuri oikeaan aikaan. Tällöin sitä ei ole tarvetta varastoida tai siirrellä suotta paikasta toiseen.

Uskon, että sama periaate pätee myös sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin. Kukaan ei halua, että palava talo sammutetaan vasta ensi viikolla tai reistaileva sydän tutkittaisiin kuukauden kuluttua. Palvelut on kyettävä tuottamaan oikeaan aikaan.

Koska palveluiden tarve ei ole jatkuvasti vakio, palveluverkko on rakennettava joustavaksi. Ratkaisu ei suinkaan ole, että mitoitamme palvelut suurimman kysynnän mukaan. Tämä tarkoittaisi, että pitäisimme esimerkiksi tehohoidon laite-, tila- ja henkilöstömäärän pahimman koronapandemian vaatimalla tasolla.

Joustava palvelutaso kyetään rakentamaan ainoastaan ja vain julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä. Kun tarvitsemme kaiken liikenevän kapasiteetin tehohoitoon julkisella puolella, henkilöstö voidaan siirtää muista yksiköistä tehohoitoon. Siellä syntyvä vajaus paikataan hankkimalla vähemmän vaativat palvelut yksityiseltä sektorilta. Pelkkään yksityiseen sektorille painotettuun palvelutuotantoideologiaan meillä ei todellakaan ole varaa.

Oikeaan aikaan tuotetut palvelut edellyttävät myös toimivia tietojärjestelmiä. Meidän ei pidä ottaa samoja magneettikuvia ensin työterveyshuollossa ja seuraavaksi julkisessa sairaalassa vaan esteetön tiedon liikkuminen eri järjestelmien välillä on turvatta toimivalla suunnittelulla. On olennainen kysymys, tarvitaanko viiden miljoonan asukkaan Suomessa ylipäätään niin monta eri järjestelmää.  

Hallituksen kaavailema viikossa lääkäriin on mielenkiintoinen esimerkki populistisesta lähestymistavasta, etenkin kun siihen liittyy vahva yritysvastainen ideologia. Viikon takuu on sinänsä kannatettava, mutta siihen me emme pääse ilman joustavia ja älykkäitä palveluseteleitä, yksityistä sektoria ja omahoitajajärjestelmää. Tästä hyvä esimerkki löytyy Itä-Suomesta.

Mikäli oma sotekeskus ei pysty tarjoamaan vastaanottoaikaa mieluiten alle viikossa, henkilö ohjataan yksityiselle. Mikäli pelkkä käynti ei riitä vaan tarvitaan lisätutkimuksia, palvelusetelin on sovituin kriteerein taivuttava myös siihen. Kukaan ei hyödy siitä, että kuulee ihomuutoksen vaativan näytteenottoa, mutta tiedon saatuaan palaa julkisen sektorin jonoon odottamaan useaksi viikoksi näytepalan ottoa.

Mitä paremmin kykenemme jo alussa seulomaan puhelimessa tai kuvapuhelussa asukkaan tarvitseman oikean palvelun, sitä varmemmin kykenemme tarjoamaan palvelun myös oikeaan aikaan. Jos oikeasti tarve olisi käynnille sairaanhoitajan vastaanotolla tai sosiaaliohjaajalla, on täysin turhaa ruuhkauttaa lääkärivastaanotto odottamalla lääkärin toteavan henkilön tarvitsevan haavahoitajaa, ei lääkäriä.

Siksi pidän tärkeänä, että tuotamme oikeat palvelut, oikeaan aikaan.

Avainsanat: Aluevaalit, Sote, Palvelut

Miksi terve talous on niin tärkeä

Torstai 30.12.2021

Kun puhutaan elintärkeistä palveluista, kuka kehtaa samalla puhua taloudesta!?

Tällaista logiikkaa kuulee tasaisin väliajoin päätöksenteossa. Samaa ideologiaa viljelee nykyinen hallituksemme. Kaikkea enemmän, kaikkea lisää, rahalla ei ole mitään väliä. Velkaannumme hurjaa vauhtia ja kun tätä velkarahalla kuplitettua nousukautta seuraa vääjäämättä laskukausi, meillä ei enää ole yhtään pelivaraa elvyttää taloutta.

Talouspuhe kuulostaa jonkun korvaan kylmältä ja sydämettömältä, mutta itse asiassa, se on juuri päinvastoin. Kuvitellaan tilanne, että emme lainkaan laskisi, mikä on menojen ja tulojen välinen suhde. Lopulta veroprosentti nousisi sataan tai edessämme olisi konkurssi, kun lainarahaa ei enää saisi tai korot nousisivat tuntuvasti.

Kuinka moni lopulta on halukas laittamaan veroihin reilusti yli puolet tuloistaan? Kuinka monessa kotitaloudessa elintasoa täydennetään lisäämällä jatkuvasti pikavippejä ja lainaa: siis ruokaa, vessapaperia ja sähköä velaksi? Entä mikä on todellinen veroprosenttimme, kun pelkkä ansiotulovero on tuntuva, kuntaverot, arvonlisävero, muut kulutusverot ja kiinteistöverot tulevat siihen päälle. Itseasiassa valtaosa työssäkäyvistä ihmisistä maksaa tuloistaan jo nyt yli puolet veroina.

Kun lisäämme uusia palveluita tai teemme uusia kiinteistöjä, samaan aikaan jostain pitäisi myös luopua. On liian helppoa vain aina lisätä kaikkea miettimättä, mikä on jäänyt vanhaksi ja tarpeettomaksi. Budjettiriihessä kaikilla on jokin täysin välttämätön uudistus, joka on tehtävä, mutta yhteisymmärrystä toiseen suuntaan on vaikeampi löytää. 

Ajattelutavasta konkreettisena esimerkkinä on omakotitalon lämmitys. Aiemmin taloa on lämmitetty puupannulla. Omakotitalon asukkaat päättävät tehdä investoinnin vaivattomaan maalämpöön. Investoinnin jälkeen puupannusta voidaan luopua, eikä kenenkään tarvitse joka päivä kantaa sisään korillista puita, sytyttää pannua ja lisätä puita.

Myös julkisella sektorilla tehdään uudistuksia ja kehitystyötä. Sen tuloksena ”puupannusta” voitaisiin luopua, mutta harmillisen usein maalämpöä käytetään vain silloin tällöin ja siinä rinnalla lämmitetään vanha kunnon puupannu. Tai vaikka puupannua ei enää lämmitetä, sen lämmitykseen tarvittu henkilökunta jatkaa ”maalämpökoordinaattoreina”.

Vaikka tämä on toki yksinkertaistettu esimerkki investoinneista, siinä piilee totuuden siemen. Kun aikamme elämme yli varojen, nostamme veroja ja otamme päälle velkaa, jotta uudistusten lisäksi kaikki voisi pysyä ennallaan, meillä ei ole enää mahdollisuutta tehdä uusi investointeja. Meillä ei ole varaa ylläpitää toimivia palveluita, saati panostaa uusiin innovaatioihin ja parhaisiin lääkkeisiin.

Huolehtimalla tulojen ja menojen tasapainosta sekä kohtuullisesta verotasosta, voimme taata toimivat palvelut ja uusien innovaatioiden hyödyntämisen. Terve talous luo turvallisuutta ja mahdollisuuksia tulevaisuuteen: saamme erinomaista palvelua, hoitoa ja apua jatkossakin. Kun lisäämme uusia palveluita tai investoimme parempiin laitteisiin, samalla pitää miettiä, mistä voisimme luopua, mikä on jo aikansa elänyt toimintatapa. 

Tasapainoinen ja terve talous takaa siis toimivat palvelut ja vastuulliset päättäjät ymmärtävät tämän yhtälön.

Avainsanat: Aluevaalit, Sote, Talous, Verotus

Oikeat palvelut - mistä on kyse?

Tiistai 28.12.2021

Aluevaaleissa yksi tärkeimmistä teemoistani on oikeat palvelut. Mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut, jatkossa sotepe -palvelut pitävät sisällään aivan valtavan määrän erilaisia palveluita sammutusyksiköistä neuvoloihin, vanhusten kotihoidosta syöpähoitoihin. Voidaan ajatella, että alueuudistukseen liittyvät palvelut koskettavat jokaista meistä väistämättä elämän aikana, suurinta osaa ihmisistä keskimäärin ainakin kerran vuodessa, kun käymme lääkärintarkastuksessa, hammaslääkärillä, neuvolassa tai rokotuksella.

Sote- ja pelastustoimea säätelevät ensisijaisesti monet eri lait. Lakisääteiset palvelut on järjestettävä asukkaille, siihen ei liity valinnanvaraa. Asukkailla on esimerkiksi oikeus terveydenhuoltoon. Monella kuntapäättäjällä on vahva uskomus, että lakisääteisten palveluiden tuottamistapaan ei voisi vaikuttaa. Tämä uskomus ei pidä paikkaansa. Myös lakisääteiset palvelut voidaan tuottaa eri tavoin yksityisen, julkisen tai kolmannen sektorin toimesta ja vieläpä eri tasoisina: minimitasolta aina huipputasolle saakka. Lakisääteiset palvelut muodostavat sotepe -palveluiden kovan ytimen, niin sanotut must have -palvelut.
Lakisääteisten palveluiden lisäksi eri kunnat ovat päättäneet erilaisista lisäpalveluista esimerkiksi kotipalveluiden tarjoamisesta lapsiperheille, kuntalisän maksamisesta alle kolme vuotiaiden kotihoitoon jne. Lisäpalvelut luovat mainion maaperän politikoinnille ja vuosittain budjettikäsittelyiden yhteydessä lisäpalveluita esitetään ja myös hyväksytään kunnissa kiihtyvään tahtiin. Nämä lisäpalvelut voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: hyödylliset (should have) ja kivat (nice to have) palvelut.

Hyödylliset palvelut on osoitettu tehokkaiksi vertaisarvioiduissa tieteellisissä tutkimuksissa. Esimerkiksi säännöllisen liikunnan vaikutus ikääntyneen toimintakykyyn on osoitettu tuhansissa vertaisarvioiduissa tutkimuksissa. Liikunnan sisällyttäminen ikääntyneiden arkeen vaikuttaa siis positiivisesti toimintakykyyn, tukee sen myötä ikääntyneen mahdollisuutta asua pidempään kotona ja vähentää sen myötä raskaan ja kalliin ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Ympärivuorokautinen hoito maksaa uusien hoitajamitoitusten myötä kunnalle noin 60 000 euroa vuodessa per henkilö. Käyttämällä ikääntyneen asukkaan liikunnan lisäämiseen vuodessa esimerkiksi 5 000 euroa, säästää silti kustannuksia 55 000 euroa elämänlaadusta puhumattakaan.

Tieteellisesti hyödyllisiksi osoitettujen palveluiden sisällyttäminen palvelutarjontaan on siis perusteltua ja se on tiedolla johtamista ja tiedolla päättämistä. Näiden lisäksi palvelutarjontaan sisältyy mittava määrä ’kivoja’ palveluita, jotka ovat sopineet puolueiden omaan agendaan ja ne on saatu lisättyä budjettiin. Kivat palvelut ovat siis kivoja, mutta eivät perustu mihinkään tutkimuksiin tai ovat jopa todettu tutkimuksissa haitallisiksi. Tällainen palvelu on esimerkiksi lasten kotihoidon kuntalisä. Se vähentää äitien työssäkäyntiä ja siten heikentää tasa-arvoa, tasa-arvoista palkka- ja urakehitystä sekä kunnan verotuloja. Palvelua perustellaan mielellään päivähoidon tarpeen ja kustannusten vähenemisenä, mutta näytöt tästä ovat heikot.

Aluevaltuuston on keskityttävä järjestämään oikeat palvelut, siis lakisääteiset palvelut ja tieteellisesti todistetut hyödylliset palvelut. Sen sijaan kivojen palveluiden kohdalla on käytettävä suurta harkintaa, koska rahaa ei ole käytettävissä rajattomasti. Lakisääteisten ja hyödyllisten palveluiden kohdalla on päätettävä tuottamistavoista ja tavoiteltavasta palvelutasosta: ovatko palvelut minimi- tai maksimitasoa vai jotain siltä väliltä.

Kaarinan sotelautakunnan puheenjohtajana esitin palvelutasoraportin laatimista Kaarinaan. Siinä kaikki sotepalvelut ryhmiteltiin kolmeen eri kategoriaan: lakisääteiset, hyödylliset ja kivat palvelut. Lakisääteisten palveluiden osalta arvioitiin myös palvelutasoa: onko se yli maan keskiarvon, keskiarvossa vai sen alle. Palvelutasoraportin päivittäminen vuosittain tarjoaa oivallisen työkalun päättäjille priorisoida palvelutarjontaa kohti lakisääteisiä ja hyödyllisiä palveluita. Aluevaltuustossa haluaisin vastaavan säännöllisesti päivittyvän työkalun päättäjien käyttöön järkevän palvelutarjonnan rakentamiseksi. 

Avainsanat: Aluevaalit, Sote, Pelastustoimi, Palvelutaso, Talous

Ammattimaista johtamista sotealueelle

Maanantai 27.12.2021

Kun maaliskuussa 2022 uudet aluevaltuustot aloittavat oman työnsä, valtuutettujen ensimmäisiä tehtäviä tulee olemaan hallintosäännöstä ja organisaatiorakenteesta päättäminen.

Sotealueen johtopaikkoja jaetaan jo vimmalla. Tänään Turun Sanomissa hoitolinjan edustajat ottavat kantaa lääkäriliiton linjaukseen vastaavasta lääkäristä. https://www.ts.fi/lukijoilta/5521057

Mikäli olemme siirtämässä yksi yhteen nykyisiä hallintorakenteita uudelle sotealueelle, miksi ihmeessä edes teemme uudistusta?

Sosiaali- ja terveysuudistuksessa tavoitteena on integroida sosiaali- ja terveyspalvelut saumattomasti yhteen ja parantaa palveluita asiakaslähtöisillä prosesseilla, toimivilla tietojärjestelmillä sekä hyvällä johtamisella. Hyvä johtaminen ei automaattisesti kumpua tietystä ammattinimikkeestä, vaan se sisältää tarvittavan johtamiskoulutuksen, -kokemuksen ja näkemyksen. Johtamisnimikkeitä ei pidä tässä kohdin betonoida ammatinimeisiin: lääketieteeseen, hoitotyöhön tai sosiaalipuolelle vaan yksinkertaisesti ammattimaiseen johtamiseen.

Huippujohtajat eri organisaatioissa eivät itse osaa hitsata, rakentaa toimistoja tai puhelimia, vaan he ovat johtamisen ammattilaisia. Hyvä johtaminen sisältää vahvan ymmärryksen asiakkaista, prosesseista, tietojärjestelmistä, taloudesta ja ihmisten motivoinnista. Hyvä johtaminen sisältää näkemyksen siitä, mihin organisaatiota ollaan viemässä. Näillä eväillä voimme onnistua rakentamaan aidosti paremmat palvelut Varsinais-Suomeen ja Suomeen.

Käytännön tasolla johtaminen vaikuttaa työn mielekkyyteen ja sitä kautta henkilöstön hyvinvointiin, pysyvyyteen, työpaikan houkuttelevuuteen ja organisaation onnistumiseen.  Tehdäänkö meillä asiat järkevästi? Saanko kehittää ja vaikuttaa omaan työhöni? Onko tekemisen kulttuuri meillä oikeudenmukainen? Teenkö töissä vain pakolliset, määrätyt asiat vai kannustetaanko meillä oma-aloitteisuuteen ja onnistumisiin? Miten niistä palkitaan?

Hyvä johtaminen vaikuttaa myös asiakkaiden kokemaan ja saamaan palveluun. Juoksutetaanko minua "luukulta toiselle" vai tuleeko asiani kerralla kuntoon? Kuunnellaanko minua ihmisenä? Tuleeko palvelusta tai hoidosta turvallinen olo? Voinko luottaa minua auttaneeseen tai hoitaneeseen henkilökuntaan ja heidän osaamiseensa?

Yksi keskeinen syy, miksi lähdin ehdolle, on juuri kokonaiskuvan tarve uudistuksessa. En edusta yksittäistä ammattikuntaa, vaan sotealuetta ja sen asukkaita kokonaisuutena. Jos pidät kokonaiskuvaa ja ammattimaista johtamista tärkeänä uudisuksessa, pistä mieleen numero 731 Varsinais-Suomessa. 

Avainsanat: Johtaminen, Aluevaalit, Sote, Tiedolla

Miksi äänestäisin aluevaaleissa?

Lauantai 4.12.2021

Olen puhunut kymmenen vuotta politiikassa yhdestä tavoitteesta: hyvästä arjesta. Politiikassa nimittäin päätetään meidän kaikkien arkeen vaikuttavista asioista. Mitä paikallisemmat vaalit, sitä lähempänä ollaan ihmistä.

Aluevaalit ovat uutuus vaalien ketjussa: tammikuun 23. päivä käytävät aluevaalit ovat ensimmäiset ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluita sekä pelastustoimea koskevat vaalit. Uudistuksen tarpeen tunnistaa jokainen, mutta sen toteutustavasta on väännetty yli kymmenen vuotta. Soteuudistukseen liittyvät lait on hyväksytty eduskunnassa ja sen toteutustavoista päättävät viimekädessä Suomeen valittavien 21 hyvinvointialueen aluevaltuustot. Varsinais-Suomen aluevaltuustoon valitaan 79 varsinaista valtuutettua.

Aluevaalien tuloksen pohjalta valittava valtuusto tulee ratkomaan nimenomaan meidän jokaisen arkeen liittyviä kysymyksiä. Miten pääsen lääkäriin? Missä on lähin neuvola? Isoisä ei pärjää enää yksin kotona, mistä saamme apua? On sattunut onnettomuus, tarvitaan ambulanssi tai paloauto paikalle!

Vaaleissa on siis kyse eloonjäämispalveluista. On varsin perusteltua äänestää näin tärkeistä arkeemme vaikuttavista asioista.

Olen ehdolla aluevaaleissa, koska minua ovat nämä kymmenen vuotta politiikassa kiinnostaneet nimenomaan sosiaali- ja terveyspalvelut: millaisia palveluita me järjestämme, miten me niitä tuotamme ja missä niitä on tarjolla. Olen nähnyt sotepalveluiden järjestämistapoja Kaarinan sotelautakunnan puheenjohtajana, kaupunginhallituksen jäsenenä, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä erilaisissa luottamustöissä, liikunta- ja hyvinvointiyrittäjänä vanhuspalveluissa, kolmen lapsen äitinä monissa eri palveluissa, työntekijänä työterveyshuollossa ja potilaana sekä läheisenä terveydenhuollossa.

Sotepalveluiden järjestämistavoilla on vaikutusta arkemme lisäksi yhteiskunnan taloudelliseen kestokykyyn. On helppo lisätä vuosittain niin palveluita kuin budjettiakin, mutta kuka kaiken maksaa? Voimmeko me tehdä asiat fiksummin? Ovatko kaikki palvelut tässä ajassa yhä tarpeellisia? Kuka palvelut tuottaa: julkinen, yksityinen vai kolmas sektori? Missä palveluita tarvitaan? Kuinka usein palveluita tarvitaan?

Hyvän arjen lisäksi meidän on asetettava tavoitteeksi terve talous. Veroprosentit eivät voi vuodesta toiseen jatkaa kasvuaan, vaan jossain tulee raja vastaan: yhä pienempi joukko ihmisiä tekee työt ja maksaa verot. Uutta veroporrasta: maakuntaveroa ei pidä ottaa käyttöön. Jos palvelutarjontaa loputtomasti lisätään, mistään ei osata luopua ja ihmisten todellisia vaikuttamismahdollisuuksia omaan arkeensa ja elämäänsä rajataan, pian kenelläkään ei ole vastuuta omasta elämästään.

Miten siis rakennetaan mahdollisimman hyvä arki jokaiselle varsinaissuomalaiselle ja turvataan samalla terve talous? Julkisen sektorin järjestämän palvelutarjonnan pitää perustua tutkittuun tietoon eli tarvitaan oikeat palvelut. Palveluita ei pidä joutua odottamaan viikkoja tai kuukausia vaan palvelut on oltava saatavilla oikeaan aikaan. Osaa palveluista me tarvitsemme kenties vain kerran elämässä, osaa taas lähes päivittäin. Jatkuvasti tarvittavat palvelut on tarjottava lähellä ihmistä, harvoin tarvittavien palveluiden pariin voi kerran elämässään myös matkustaa vähän kauemmaksi. Palvelut on tuotettava oikeaan paikkaan.

Blogikuva2.png

Nykyisen hallituksen ideologiasta paistaa syvä yritysvihamielisyys. Karrikoidusti voidaan sanoa, että hallituksen tavoitteena on tuottaa julkisella sektorilla jopa jokainen kotisiivous, joka tällä hetkellä tarjotaan palvelusetelien avulla  yritysten toimesta esimerkiksi ikääntyneelle. Yhtälön mahdottomuuden ymmärtää jokainen, jolla on edes jotain kokemusta käytännön arjesta. Me tarvitsemme palveluiden tuottajiksi, ketterien prosessien kehittäjiksi ja uusien innovaatioiden rakentajiksi yrityksiä ja yhdistyksiä julkisen palvelutuotannon rinnalla. Sotepalvelut rakennetaan Varsinais-Suomeen yhdessä, sillä kaikki viisaus ja osaaminen eivät asu vain julkisella sektorilla.

Oikeat palvelut, oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan rakennetaan tiedolla, yhteistyöllä, toimivilla palveluprosesseilla, järkevillä IT-järjestelmillä ja hyvällä johtamisella. Jokapäiväiset kohtaamiset ja vuorovaikutus eri palveluissa tapahtuu sotealan ammattitaitoisen henkilökunnan ja asukkaiden välillä. Siksi hyvä johtaminen ja ihmislähtöisyys on pidettävä tiiviisti mielessä, kun rakennamme uutta sotealan palvelukarttaa kohti tulevaisuuden Varsinais-Suomea.

Muista siis äänestää – fiksusti!

Avainsanat: Aluevaalit, Sote, Pelastustoimi, Palvelut, Talous

Vaikuttavampaa palvelua Varsinais-Suomeen

Torstai 18.11.2021

Lupauduin mukaan aluevaaleihin 2022, sillä soteasiat ovat päätöksenteossa olleet vahvasti omaa intohimoani 10 vuoden ajan. Soten vaikutus kunnissa on yli puolet budjeteista ja henkilöstöstä, joten oli luonnollista jäädä pois kuntavaaleista ja lähteä mukaan aluevaaleihin.

Olen toiminut muun muassa Kaarinan sotelautakunnan puheenjohtajana ja sairaanhoitopiirissä useissa eri luottamustehtävissä. Nykyään toimin puheenjohtajana Lounais-Suomen lihastautiyhdistyksessä ja muun muassa sotepuolen osaajia kouluttavassa Peimarin koulutuskuntayhtymässä. Luottamustöiden ohella soteasiat ovat tuttuja työni kautta. Vuonna 2013 perustamamme yritys tarjoaa liikuntaa, kulttuuria ja luontoelämyksiä ikääntyneille digitaalisesti eli ikäihmisten palvelut eri kunnissa ovat minulle erityisen tuttuja. Yrittäjyyden lisäksi toimin lehtorina Turun ammattikorkeakoulussa.  

Vaikuttavat palvelut tärkein tavoite

Tärkeänä päämääränä sotealueella näen vaikuttavan palveluverkoston rakentamisen. Palvelut pitäisi jakaa niiden käyttötarpeen mukaan eri ryhmiin ja mitä useammin palvelua tarvitaan, sitä lähemmäksi se on saatava asiakkaita. Palveluita kehitettäessä on nähtävä ihmisten elämäntapojen ja tarpeiden muutos. Kaiken säilyttämisen sijaan päämääräksi on asetettava paremmat ja vaikuttavammat palvelut kaikille varsinaissuomalaisille. 

Esimerkiksi neuvolassa neuvolahenkilön vaihtuminen heti vauvan synnyttyä ei tue perhettä parhaalla mahdollisella tavalla, vaan on tarkoituksenmukaista tukea perhettä raskaudesta neuvolaiän päättymiseen. Tein pitkään hartiavoimin töitä, että neuvola-aikojen varaus Kaarinassa saatiin sähköiseksi, kun ajanvarauksen saattoi tehdä aiemmin vain puhelimitse kello 12-13. 

Minulla on vahva usko siihen, että palvelut muuttuvat koko Varsinais-Suomessa paremmiksi, jos muutos tehdään rohkeasti, järkevästi ja uskallamme nojata tutkittuun tietoon. Palveluiden ja hoitojen vaikuttavuutta tutkitaan jatkuvasti ympäri maailmaa. Siksi päätöksenteko ei saa perustua vain mielipiteisiin vaan myös tutkimukseen. 

Esimerkiksi säännöllisen liikunnan vaikutuksesta ikääntyvän toimintakykyyn on tuhansittain tutkimustietoa ja myös kansallinen suositus. Silti kotihoidossa, vuodeosastoilla, kuntoutumisvaiheessa tai ympärivuorokautisessa hoidossa kuntouttavaa liikuntaa ei kyetä ikääntyneelle tarjoamaan. Pelkkä piipahdus kotihoidettavan keittiössä on tyhjää parempi, mutta ei tue ikääntyneen toimintakyvyn säilymistä. 

Jatkossa palvelutarjontaa ei rajoita enää kuntarajat tai kunnan koko, vaan palvelut tuodaan sinne sinne, missä niitä tarvitaan. Esimerkiksi lääkärivastaanotto ilman diagnostiikkaa eli laboratorioita tai kuvantamista on haastavaa lääkärille ja vajaavaista potilaalle. Jatkossa palvelut voidaan rakentaa esimerkiksi diagnostiikkabussien, etävastaanottojen, palveluseteleiden ja monipuolisten erikoislääkärikonsultaatioiden avulla nykyistä huomattavasti vaikuttavammiksi myös maaseudulle.

Palvelutarjoajien rajat ovat monesti liian jyrkät. Esitin Kaarinassa vuosia, että tarjoamme iltavastaanottoja kuntalaisille yhteistyössä yksityisen toimijan kanssa, jolla oli toimitilat terveyskeskuksen tiloissa. Ongelmana nähtiin muun muassa hoitotarvikkeiden kustannusjako. Tällaisesta jäykkyydestä on päästävä eroon ja asetettavat paremmat palvelut, asiakas keskiöön. 

Terveyskeskusten vuodeosastoilla on oltu jo pitkään mahdottoman tehtävän äärellä. Jatkossa vuodeosastoillakin voidaan erikoistua esimerkiksi geriatrisiin asiakkaisiin, akuuttihoitoon tai saattohoitoon, kun asiakaspohja laajenee kuntarajoja pidemmälle.

Esitin sotelautakunnan puheenjohtajana, että vuodeosastomme paikkoja voitaisiin myydä myös lähikunnille, kun vuodeosastoilla täyttöaste oli vain 60-70%. Lautakunta piti ongelmallisena helteisiä kesiä, jolloin vuodeosastoa tarvittaisiin koko kapasiteetin osalta, eikä paikkoja haluttu myydä muille. Tilanne on onneksi viime vuosina korjaantunut ja yhteistyötä tehdään muun muassa Liedon kanssa. 

Toivon, että jokainen tuleva sotevaltuutettu hahmottaisi tämän uudistuksen mahdollisuudet ja erityisesti kokonaisuuden. Me onnistumme rakentamaan parhaat palvelut Varsinais-Suomeen yhteistyöllä ja osaamisella. Kannattaa muistaa, että moneen muuhun alueeseen verrattuna meillä on suunnaton etu puolellamme: yliopistollinen keskussairaala. Kysymys ei ole kuitenkaan vain terveyspalveluiden uudistuksesta, vaan sosiaalipuoli on yhtä merkittävä osa uudistusta. 

Muutos vaatii ajattelutapojen muutosta ja luottamushenkilöiden lisäksi myös viranhaltijoiden on sitouduttava uudistukseen. Jos päämääränä on kaiken säilyttäminen ennallaan, uudistusta on turha lähteä edes tekemään.

Hallituksella on nyt vaarallisen ideologiset lasit päässä, missä yritykset nähdään syntisäkkeinä. Me todellakin tarvitsemme monituottajajärjestelmää eli julkisen ohella yritysten ja kolmannen sektorin tarjoamia palveluita ja palveluseteleitä. Ei ihmisen pääsyä oikean palvelun piiriin oikeaan aikaan voi estää ideologia tai ennakkoluulot.

Avainsanat: Aluevaalit, Sote, Kunnat, Johtaminen, Ehdolla