Kuka kaipaa lankapuhelinta ? sote-palveluita on uskallettava uudistaa

Sunnuntai 26.11.2023

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 25.11.2023

Vuonna 1990 valtaosa meistä soitti puhelunsa lankapuhelimella. Jos piti jättää viesti, se tehtiin puhelinvastaajaan. Ne meistä, joilla oli tuolloin jo kännykkä, se oli viiden kilon mötikkä, jota raahattiin auton ja kodin väliä. Harva osasi odottaa aikaa, jolloin kaikki soittaminen siirtyisi langattomiin kännyköihin.

Vuonna 1990 jokaisessa kunnassa oli vähintään yksi terveyskeskus ja oma vuodeosasto. Potilaskertomukset kirjattiin paperille ja talletettiin potilaskansioon. Jos tietoja tarvittiin toisessa hoitopaikassa, se piti faksata tai lähettää postilla.

Näiden yli 30 vuoden aikana arkemme on muuttunut huomattavasti. Fakseja, lankapuhelimia tai kirjoituskoneita ei löydy enää juuri mistään. 90-luvun aikana totuimme käyttämään ensin NMT-puhelimia, lähettämään sähköpostia tietokoneella, seuraavaksi GSM-puhelimia ja tekstiviestejä. 2000-luvulla kokeilimme kommunikaattoreita, sosiaalista mediaa ja nykyään käytämme kosketusnäytöllisiä älypuhelimia, joista löytyy asiointiyhteys melkein mihin vaan kirkosta Kelaan, kotijumpasta digilehtiin. Entä sote-palvelut, miten ne ovat arkemme mukana muuttuneet?

Aluevaltuusto päätti 15.11. Varhan palvelustrategiasta. Tarkempaa palveluverkkoa suunniteltaessa sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöliittymiä on uskallettava uudistaa vastaamaan asukkaidemme arkea. Nuoret ja perheet asioisivat mielellään digitaalisissa kanavissa aina kuin mahdollista, työikäisille digitaaliset, liikkuvat ja joustavat palvelukanavat ja -pisteet ovat arkipäivää. Mitä suurempi osa ikääntyneistämme on tottunut työikäisenä käyttämään tekniikkaa, sen helpompaa se on eläkkeelläkin. Jos kahdeksan kymmenestä asiakkaastamme käyttäisi osin digitaalisia palveluita, meillä on mahdollisuus palvella paremmin myös perinteisissä kanavissa. Digipalveluiden lisäämisessä ei ole kysymys joko tai - vaan sekä että ratkaisusta.

Seiniä tuskin kukaan haluaa säilyttää juuri sellaisina kuin ne ovat olleet viimeiset vuosikymmenet. Tällöin tarjoaisimme asiakkaillemme lankapuhelinta ja faksia. Palveluverkkoa on rakennettava huomattavasti rohkeammin ja kunnianhimoisemmin. Välttämättä asiakkaamme eivät osaa odottaa tai pyytää kaikkia niitä käyttöliittymiä, joita muutamassa vuodessa ryhdymme pitämään parhaina.

Kaikilla ei ole omia laitteita tai yhteyksiä, joten voimme hankkia helppokäyttöisiä digipisteitä esimerkiksi kauppoihin tai kirjastoihin. Digipalveluita pitää olla tarjolla myös virka-ajan ulkopuolella esimerkiksi mielenterveyspalveluissa, toivottavasti myös terveydenhuollon muissa vastaanottopalveluissa. Digikanavat tukevat myös ammattilaisten keskinäistä viestintää ja konsultaatiomahdollisuuksia vastaanottotilanteissa.

On kuitenkin täysin realistista tavoitella, että Varhan palveluita löytyy jatkossakin jokaisesta Varsinais-Suomen kunnasta esimerkiksi sote-pisteinä. Palvelut tai ammattilaiset voivat liikkua pyörillä lähemmäs asiakkaitamme. Palvelupiste voikin sijaita apteekissa, jossa olisi sairaanhoitajan vastaanotto, näytteenotto tai rokotuspiste. Kiinteissä palvelupisteissä voi toimia Varhan sote-palveluiden lisäksi kunnan hyte-toimijoita, yrityksiä hierojasta kampaajaan sekä järjestöjen vapaaehtoisia ja yhdistystoimintaa. Ne voivat sijaita myös kauppakeskuksissa tai muissa luonnollisissa asiointipaikoissa. Vuodeosasto omassa kunnassa ei takaa kunnan elinvoimaa, mutta palveluverkkoa on tarpeen kehittää yhdessä kuntiemme kanssa.

Palveluverkkoa rakennettaessa on varmistettava ennen muuta ammattilaisten saatavuus jokaiseen palvelupisteeseen. Yhdenvertaisuuden periaatetta noudattaen emme voi maksaa lääkäristä kolminkertaista hintaa yhdessä tai kahdessa palvelupisteessä, jos samalla summalla saamme kolme lääkäriä toisaalle.

On siis tavoiteltava asiakkaidemme parasta. Talous ei ole itseisarvo, mutta terve talous on edellytys toimiville palveluille myös tulevaisuudessa. Pelkät seinät eivät asukkaitamme hoida vaan ammattilaiset ja toimivat, monikanavaiset sekä moniammatilliset palvelut, joita tarjoamme yhdessä kumppaneidemme kanssa.

 

Sanna Vauranoja
Aluehallituksen puheenjohtaja, Varha (kok.)

Ville Valkonen
Kansanedustaja ja hyvinvointialuevaltuutettu, Varha (kok.)

Avainsanat: Sote, Digitalisaatio, Digipalvelut, Lapset, Mielenterveys

Ilo irti digistä

Keskiviikko 12.1.2022

Digitalisaatio ja teknologia vilahtelee usein puheissa, kun puhutaan tulevaisuuden sotepalveluista ja siitä, miten palveluiden ja talouden tasapaino rakennetaan. Ja kyllä, digitaalisista palveluista on apua moneen asiaan.

Perustimme oman digitaalisia liikunta- ja elämyspalveluita ikäihmisille tuottavan yrityksen vuonna 2013. Voin kertoa monta tarinaa muutosvastarinnasta. Eräänkin kerran minut naurettiin ulos asiakkaan luota saatesanoilla: ei meidän mummot mitään joogaa.

No, eipä palvelussa mitään astangajoogaa hoivakodeille ole vaan fysioterapeuttien ja kokeneiden vanhusliikunnan ohjaajien ohjaamia liikuntaharjoitteita tuolilla, tuolin kanssa tai vuoteessa.

Sittemmin moni asia on muuttunut ja viimeistään koronapandemian iskettyä hyökyaallon lailla etenkin vanhusten hoivakoteihin, digitalisaatio on tullut ihan luontevaksi osaksi arkea ’vauvasta vaariin’. Monessa tilanteessa digi on tarjonnut ainoan turvallisen ikkunan läheisiin ihmisiin ja ulkomaailmaan. 

Digipalvelut ovat kohdanneet vahvaa vastustusta myös kuntapäättäjän roolissa. Yli viisi vuotta sitten ryhdyin puhumaan kotikunnassani sähköisestä ajanvarauksesta neuvolaan ja etävastaanotosta terveyskeskukseen. Ei minua ulos naurettu, mutta sähköisen ajanvarauksen saaminen neuvolaan kesti 3-4 vuotta, etävastaanottojen saaminen vielä pidempään. 

Koen, että yrittäjyyteni kautta minulla on varsin realistinen käsitys siitä, mitä digitalisaatiolla voidaan ja mitä sillä ei voida tehdä. Työni kautta on syntynyt tuntumaa siihen, millaisia vaiheita ja tekemistä onnistunut  muutos edellyttää. Olen myös nähnyt, miten pandemian keskellä koville joutunut henkilökunta haluaa tehdä parhaansa perushoivan äärellä, eikä jatkuvasti perehtyä uusiin teknologioihin tai toimintatapoihin. Ja olen saanut nähdä huikeita innostumisia, kun yli 90-vuotiaat ottavat teknologiaa haltuun. 

Koronapandemia sai kaltaiseni digifriikin näkemään digitalisaation toisen puolen. Me emme suinkaan voi korvata kaikkea teknologialla. Yksinäisyydestä kärsivälle ikääntyneelle ei riitä kuvapuhelin, jonka avulla pari kertaa päivässä huhuillaan, oletko hengissä. Digitalisaation tarkoitus ei saa olla kaikkien ihmiskontaktien korvaaminen, vaan asioinnin helpottaminen. Jos kotihoidon käynneistä kaksi voidaan korvata etäyhteyksin, se kolmas saisi olla pidempi rauhassa tehty käynti, koska aikaa ei enää kulu niin paljon pelkkiin matkoihin.

Toimintakykyä voidaan pitää yllä ravitsemuksella, riittävällä levolla, oikealla lääkityksellä ja puhtaudella, mutta rinnalle tarvitaan säännöllistä kuntouttavaa liikuntaa ja sosiaalisia suhteita. Niitäkin voidaan tarjota etäyhteyksin. 

Mitä nuoremmista asukkaista on kyse, sitä mielekkäämpänä digipalvelut koetaan. Nuorten mielenterveyspalveluissa digi tarjoaa matalan kynnyksen ratkaisuja, joiden pariin nuori hakeutuu helpommin kuin fyysiseen palveluun. 

Kun teemme digistrategiaa alueen palveluihin, meidän on huolehdittava muutosviestinnästä niin asukkaille kuin henkilökunnallekin sekä palveluiden saavutettavuudesta. Saavutettavuus tarkoittaa, että asukkailla on tarvittavat laitteet, verkkoyhteydet ja osaaminen. Näiden lisäksi moneen palveluun tarvitaan pankkitunnukset.

Näistä kaikista meidän pitää huolehtia samalla kun otamme seuraavia digiaskeleita. Tässäkin on edettävä rohkeasti kokeillen, aktiivisesti viestien ja kokemuksia herkästi kuunnellen. Digitalisaatiosta on apua todella moneen, mutta se ei ole ratkaisu kaikkeen.

Avainsanat: Aluevaalit, Sote, Teknologia, Digitalisaatio, Muutosjohtaminen

Matalan kynnyksen mielenterveysohjelma

Tiistai 1.6.2021

17.5. JÄTETTY VALTUUSTOALOITE MATALAN KYNNYKSEN MIELENTERVEYSOHJELMASTA KAARINAAN

Koronarajoitukset ovat kurittaneet eniten lapsia, nuoria, ikääntyneitä ja yksinäisiä ihmisiä kaikissa ikäluokissa. Samaan aikaan muun muassa TYKS:n nuorisopsykiatrinen osasto on ruuhkautunut pahasti ja mielenterveyden haasteiden sekä avun tarve kasvaa, mitä pidempään rajoituksia joudutaan jatkamaan.

Poikkeustilan aiheuttamia psyykkisiä haasteita voidaan ryhtyä hoitamaan mahdollisimman nopeasti, jos tahtoa ja resursseja löytyy. Toivomme, että Kaarinan kaupungissa laaditaan nopealla aikataululla matalan kynnyksen mielenterveysohjelma, jonka avulla ennaltaehkäistään isompia psyykkisiä ongelmia syntymästä ja raskaamman palvelutarpeen kehittymistä.

Käytännössä mielenterveysohjelman turvin voitaisiin tarjota lyhytkestoista, yhdestä viiteen kertaan, keskusteluapua ammattilaisen kanssa ilman psykiatrista lausuntoa tai muita diagnooseja. Keskusteluapua olisi tarjolla mahdollisimman lyhyellä odotusajalla myös muuna kuin virka-aikana ja koulujen lukuvuoden ulkopuolella etävastaanottoja hyödyntäen.

Mielenterveysohjelman pohjalta arvioidaan mahdollisen lisämäärärahan tarve, jonka kaupunginvaltuusto päättää ohjelman valmistuttua, kuitenkin lokakuun 2021 loppuun mennessä.

Avainsanat: Kaarina, Mielenterveys, Nuoret, Korona, Digitalisaatio

Esimerkillä johtamista?

Lauantai 14.11.2020

Kaarinan kaupunginvaltuusto kokoontuu fyysisesti tulevana maanantaina 16.11. Samaan aikaan muun muassa Turku, Lieto, Naantali ja Parainen järjestävät etäkokouksia. 

Vuonna 2019 uudistettiin Kaarinan kaupungin hallintosääntöä. Tuolloin ajoin vahvasti hallintosääntön sähköisten kokousten mahdollistamista. Esitystä vastustettiin tuolloin kiihkeästi, mutta se lopulta hyväksyttiin. Poiketen monesta muusta kunnasta ja kuntayhtymästä, Kaarinassa ei tarvinnut tehdä muutoksia hallintosääntöön viime keväänä, kun koronapandemia alkoi. 

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on ilmoittanut, että koronatilanne on Varsinais-Suomessa hankalassa kiihtymisvaiheessa ja nyt tarvittaisiin kaikkia mahdollisia toimenpiteitä leviämisen estämiseksi. Fyysisiä tapaamisia toivotaan vältettävän ja esimerkiksi Uudellamaalla on jo rajoitettu tapaamiset alle 10 hengen kokoisiksi. 

Pyynnöistä ja toiveista huolimatta Kaarinan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja on päättänyt pitää noin 60 hengen kokouksen fyysisenä. Kokouksessa tarjoillaan ruoka. Valtuuston osalta suhtautuminen etäkokouksiin on ollut koko pandemian ajan hankalaa. Turun Sanomissa (14.11.) valtuuston puheenjohtaja Jere Järvinen (SDP) kehottaa kutsumaan varavaltuutetun paikalle, jos ei itse uskalla kokoukseen tulla. 

Tekee todella mieli lainata Järvisen puoluetoveri Sanna Marinia, joka kehoitti kokoomusta keväällä häpeämään. Olisiko nyt jonkun muun aika hävetä? 

Luottamushenkilöt, jotka haluavat kantaa vastuuta toisten terveydestä, ovat itse riskiryhmää tai kotona on riskiryhmäläisiä, pitäisi luopua vaikuttamisesta vuoden ehkä tärkeimmässä kokouksessa, koska kokouksen toteutustapa ei noudata tämän hetken terveyssuosituksia ja on ilmiselvä riski koronan leviämiselle. 

On myös käsittämätöntä, miten Kaarinassa on vakuuteltu, että digitalisaation etunenässä mennään ja yhden 60 hengen kokouksen järjestäminen osoittautuu mahdottomaksi. Yritykset tekevät etäkokouksissa miljoonien kauppoja, korkeakouluissa opetetaan 20-200 opiskelijan ryhmiä etäteknologian kanssa joka päivä, webinaareihin ja tapahtumiin osallistuu satoja, ellei tuhansia ihmisiä ympäri maailman päivittäin. Kaarinassa emme kuitenkaan etäkokousta nyt pysty järjestämään. 

Kaupunginvaltuusto näyttää omalla toiminnallaan esimerkkiä kuntalaisille. Tästä touhusta välittyvä viesti on valitettavasti se, että ei tämä korona nyt niin vakavaa ole. Jatketaan me täällä entiseen malliin: mikään ei muuttua saa...

Avainsanat: Korona, Kaarina, Digitalisaatio, Johtaminen

Toimintakyky keskiöön

Lauantai 4.5.2019

Kirjoitus on alunperin julkaistu Turun Sanomissa 4.5.2019

Soteuudistuksen siirryttyä uuden hallituksen pöydälle, kunnat jatkavat tuttuun tapaan vuosibudjettiensa laatimista. Samaan aikaan hallitusohjelmaa rakennetaan ja muun muassa hoitajamitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa on ollut kevään kuumia puheenaiheita.

Keskusteluissa ja miksei myös budjeteissa liian vähälle huomiolle jäävät liikunnan ja toimintakyvyn kiistaton yhteys. Ikääntyvän väestömme kohtalonkysymys on toimintakyky ja sen ylläpitäminen. Toimintakyvyn tärkeys korostuu ikääntyessä, mutta näyttelee keskeistä roolia ihan kaikissa elämänvaiheissa, myös lapsuudessa ja työiässä.

Turun Sanomat 2.5. vertaili saman geeniperimän saaneita kaksosia, joiden elintavat olivat hyvin erilaiset. Vähäisen liikunnan ja huonojen ruokailutottumusten vaikutukset henkilön elämänkaareen ja elämänlaatuun mutta myös kansantalouteen olivat dramaattiset.

Ikääntyneiden päivittäisen liikunnan, kuntoutusteknologian ja digitaalisten palveluiden puolestapuhujana toivon koko sydämestäni että uusi hallitus nostaa toimintakyvyn ylläpitämisen keskeiseen rooliin ohjelmissaan. On turha tavoitella ikääntyneiden pidempää asumista kotona, jos emme varmista mahdollisuuksia päivittäiseen toimintakykyä ylläpitävään liikuntaan.

Liikuntasuositukset ikääntyneille koskevat myös ympärivuorokautista hoitoa. Toimintakyvyn ylläpitäminen vaikuttaa merkittävästi hoitoisuuteen, mutta myös koettuun elämänlaatuun; kukapa meistä ei haluaisi pukeutua, syödä tai käydä vessassa itsenäisesti.

Ilman hallitusohjelmaa ja kärkihankkeitakin kunnat voivat panostaa liikunnan lisäämiseen palveluissaan esimerkiksi päivätoiminnassa, ympärivuorokautisessa hoidossa, terveyspalveluissa ja erityisesti kotipalvelun piiriin kuuluvien ikääntyneiden arjessa. Mahdollisuudet siihen ovat rajattomat eikä edes kustannukset ole tälle esteenä, kun hyödynnetään uusia ketteriä tapoja, digitalisaatiota ja teknologiaa liikunnan avustajana ja mahdollistajana.

Avainsanat: Liikunta, Digitalisaatio, Toimintakyky

Valtuustoaloite sähköisestä neuvola-ajanvarauksesta

Maanantai 13.3.2017 - Sanna

Olemme kokoomusryhmässä tehneet useita aloitteita valtuustokauden aikana. Keskeistä niissä on ollut asukkaiden palvelun parantaminen ketterämmäksi tai kaupungin johtamisen kehittäminen tehokkaammaksi. Myös liikenneasioihin olemme ottaneet aloitteillamme kantaa. Kaikki tekemämme aloitteet ovat luettavissa sivuiltamme

Valtuustonkokouksessa 13.3. käsittelimme aloitteiden tilaa. Muun muassa iltapäivystys on vihdoin saatu yli 30 000 asukkaan Kaarinaan, kun työterveyspalvelut ulkoistettiin. Nyt Mehiläinen ottaa vastaan myös iltaisin Kaarinan terveyskeskuksessa. Tämä on myös hyvä esimerkki valinnanvapauden tuomista mahdollisuuksista. 

Maanantaina 13.3. jätimme neljä uutta aloitetta. Minua on jo pitkään mietityttänyt puhelimitse tapahtuva neuvola-ajanvaraus, joka hankaloittaa perheiden elämää aivan suotta. Tässä laatimani aloite: 

VALTUUSTOALOITE SÄHKÖISESTÄ AJANVARAUKSESTA NEUVOLAAN

Kaarinassa on mahdollista varata aika 5- ja 6-vuotiaiden lastenneuvolaan. Muuten sekä äitiys- että lastenneuvolaan varataan aika soittamalla omalle neuvolahenkilölle arkisin kello 12-13. Jonotus ei ole mahdollinen, vaan numeroon on soitettava niin kauan uudelleen, että linja on vapaa.

Ajanvaraus puhelimitse on monella tapaa hankala. Jos vanhempi työskentelee avokonttorissa tai ylipäätään esimerkiksi asiakaspalvelutyössä, puhelimessa roikkuminen tiettynä kellonaikana on hankalaa. Myöskään puolison huomioiminen ajanvarauksessa on mahdotonta, sillä harva pariskunta on yhdessä kalentereidensa kanssa kello 12-13 arkisin.

Budjettikäsittelyssä syksyllä 2016 esitimme jo sähköiseen ajanvaraukseen siirtymistä. Uudistamme kehitysehdotuksemme valtuustoaloitteella.

Sähköinen järjestelmä on jo olemassa, sillä ajanvaraus onnistuu 5- ja 6-vuotiaiden osalta. Muutoksen myötä voidaan samalla harkita, että erillisestä soittoajasta luovuttaisiin. Tällöin vapautuisi aikaa vastaanottotyöhön ja toisaalta yhden neuvolahenkilön aika puhelin- ja chatneuvontaan kello 8-16. Raskausmyrkytys tai muut huolenaiheet kun eivät aina noudata kelloa. Puhelinpäivystys voisi olla kiertävä vuoro kaikkien neuvolatyöntekijöiden kesken, jolloin kukaan ei olisi puhelimessa pelkästään.

Ketterien sähköisten palveluiden, asiakaslähtöisyyden ja lapsiperheiden puolesta

Kaarinan Kokoomuksen valtuustoryhmä 

Avainsanat: Lapset, Digitalisaatio, Uusi tapa, Asiakaslähtöisyys

Mahdollisuuksien maa

Sunnuntai 8.3.2015 - Sanna Vauranoja

* Kirjoitus on julkaistu Varsinais-Suomen Y-lehden blogeissa ja uutiskirjeessä 11.3.

Torstaina 5.3. tunnelmallisessa Tiirikkalassa palkittiin vuoden 2015 varsinaissuomalainen nuori yrittäjä. Palkinnon sai Markus Nurmi GrassMark Oy:stä. Onnea!

GrassMark tunnetaan parhaiten erilaisten urheilutapahtumien järjestäjänä ja ääni- sekä kuvamaailman tuottajana esimerkiksi TPS:n jääkiekko-otteluissa. Vähemmän tunnettu, mutta yhteiskunnallisesti kiinnostava, on Turun kaupunginvaltuuston suorat videolähetykset, joita GrassMark hoitaa verkkoon kaikkien nähtäville reaaliajassa. Tätä kutsutaan streamaukseksi. 

Digitalisaatio on jo hyvässä vauhdissa muuallakin kuin erilaisten tapahtumien yhteydessä. Sen sovellusalueita tunnetaan kuitenkin melko vähän nimenomaan julkisella sektorilla. Kuvapuhelinyhteyksillä voitaisiin esimerkiksi ratkoa terveydenhuollossa ja vanhustenhoidossa monia haasteita. Hyvänä esimerkkinä Kaarinassa kokeilussa ollut hanke, jossa diabetespotilaiden hoitoon hyödynnettiin kuvapuheluyhteyttä TYKSin erikoislääkärin, terveyskeskuksen diabeteshoitajan ja potilaan välillä. Teknologiaa hyödynnettiin laajemminkin potilaan kunnon jatkuvaan seurantaan kotona.

Teknologian tarjoamat sovellukset tuntuvat monesta vierailta ja varmuuden vuoksi vastustetaan sanomalla, ettei ihmiskontaktia voi mikään korvata. Mutta mitä, jos ihmiskontaktille jäisikin enemmän aikaa, mikäli rutiineita voitaisiin hoitaa teknologia-avusteisesti. Erityisesti hoiva-alalla teknologia tuo suunnattomat mahdollisuudet, kunhan niihin vain uskalletaan tarttua.

Kevään kuluessa käydään eduskuntavaalit ja tulevalla eduskunnalla on edessään pääosin vain vaikeita päätöksiä. Lisää etuisuuksia ei ole jaossa, vaan on uskallettava tehdä leikkauksia ja palauttaa ylenpalttisuusyhteiskunta takaisin hyvinvointiyhteiskunnaksi. Päätösten on kuitenkin pysyttävä inhimillisesti katsottuna kestävällä pohjalla. Koska emme halua jättää ketään hoitamatta tai auttamatta, on asiat rohkeasti mietittävä uusiksi ja tehtävä uudella tavalla. 

Teknologia ja digitalisaatio siis tarjoavat yrityksille kokonaan uusia liiketoiminta-alueita ja yhteiskunnalle uusia tapoja tehdä asioita hyvin ja inhimillisesti mutta kustannustehokkaasti. Suomessa tarvitaan Nurmen kaltaisia nuoria yrittäjiä ja samoin tarvitaan ennakkoluulottomia, uudella tavalla asioita rakentavia päättäjiä. 

Avainsanat: Yrittäminen, Teknologia, Digitalisaatio, Uusi ajattelu