Hyvinvointia ja elinvoimaa Kaarinaan

Lauantai 12.4.2025

Vuoden 2023 alussa syntyivät upouudet hyvinvointialueet. Alueille yhdistettiin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut kunnista ja sairaanhoitopiiristä. Hyvinvointialue on sinänsä hieman harhaanjohtava nimi, sillä hyvinvointialueilla hoidetaan sairauksia, pelastetaan ihmisiä onnettomuuksista ja tarjotaan hoivaa tai turvaa, kun ei kotona pärjää. On kaunis ajatus, että alueet tuottaisivat hyvinvointia, parhaimmillaan kuitenkin alueella ehkäistään sairauksia, onnettomuuksia ja ongelmia.

Kunnat sen sijaan ovat vastuussa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä ”kaikesta hyvästä” siis asumisesta, liikenteestä, päiväkodeista, kouluista, liikuntapaikoista, harrastusmahdollisuuksista ja kulttuurista. Mutta  mistä hyvinvointi ja elinvoima kotikaupungissa syntyy?

Koronavuosina aloimme tuulettaa puolison kanssa päätämme pitkillä kävelylenkeillä lähimetsiin. Koronan jälkimainingeissa hankimme vielä koiranpennun. Liikkuminen luonnossa on jäänyt mieluisaksi tavaksi. Lähiluontoa pidänkin yhtenä tärkeimmistä hyvän arjen tekijöistä Kaarinassa. Jos ikkunasta ei näy mitään vihreää tai lähimpään puistoon tai metsään on viittä minuuttia pidempi matka, alan voida huonosti.

Lähiluontoa ovat myös uimarannat, kun merellisessä Kaarinassa ollaan. Kun istuin Kaarinan kaupunginhallituksessa 2017-2021, päätettiin Hovirintaan rakentaa rantasauna ja ravintola. Heti yli viisi vuotta myöhemmin sauna on vihdoin valmistumassa. Se ei kuitenkaan riitä. Littoisissa, Ala-Lemussa, Harvaluodossa ja nyt Hovirinnassa on rantasauna, jotka palvelevat myös talviuintipaikkoina. Piikkiön kyliltä talviuintipaikka puuttuu. Tuorlassa olisi Livian oppilaitoksen mailla rantaviivaa pitkälti, mutta ei kelvollista laituria tai saunaa. Pitäisikö Tuorlaan ryhtyä kehittämään seuraavaa talviuintipaikkaa ja samalla tehdä uusi vierasvenelaituri Tuorlassa vierailijoille sekä oppilaitoksen käyttöön.

Laituria voitaisiin hyödyntää myös vesibussin liikennöintiin. Kaarina sijaitsee Saariston rengastien portilla, mutta emme mitenkään hyödynnä läpikulkevia matkailijoita. Tuorlassa voisi olla rengastien lähtöportti, josta pääsisi vesibussilla Kuusiston linnaraunioille. Näin tärkein nähtävyytemme sidottaisiin osaksi rengastietä ilman Linnarauniotien edestakaista liikennettä. Se myös sitoisi Tuorlan ja Kuusiston kartanot toisiinsa hienolla tavalla.

Olemme aikanaan tehneet valtuustoaloitteen maisemareitistä Hovirinnasta Piikkiöön. Rauhalinnan, Tuorlan ja Raadelman osalta kevyenliikenteen reitti on jo luontevasti olemassa. Olisiko reitti mahdollista yhdistää Piikkiön uusittuun lintutorniin ja siitä edelleen Piikkiön keskustaan. Piikkiön keskustasta taas pyöräreitti kulkee Pukkilan kautta Littoisiin ja Littoisista edelleen Turkuun, Lietoon tai Kaarinan keskustaan. Tuorlasta löytyy myös esteetön luontopolku ja sinne on suunniteltu talvisin myös hiihtolatu. Tuorlassa olisi hyvä alku myös alppiruusupuistolle.

Lähiluonnon lisäksi hyvinvointia tukevat kuntopolut, kuntoportaat, urheilukentät, palloilukentät ja ulkokuntosalit. Kaikkia näitä löytyy kivasti koko Kaarinan alueelta. Hyvinvointia tukevat myös sisäliikuntamahdollisuudet uimahallista kuntosaleihin, palloiluhallista tenniskeskukseen. Kaupungin rinnalla liikuntamahdollisuuksia luovat yhdistykset ja yritykset.

Liikunnan lisäksi tarvitaan myös kulttuuria. Kulttuurin ehkä tutuin tarjonta löytyy kirjastoista. Miten kirjastoa tulee kehittää tulevaisuudessa? Sähköiset kirjat, kirjastojen tapahtumat, yhdistysten käyttöön tarjottavat kokoontumistilat, mutta mitä muuta? Kulttuuria ovat myös taidenäyttelyt, konsertit, Kaarina-teatterin ensiluokkainen tarjonta ja Kino Piispanristin elokuvat. Kaarina järjestää maineikkaan Runo-Kaarina kilpailun. Voisiko runouden tai kirjallisuuden ympärille kehittää uuden tapahtuman Kaarinaan tai Kuusiston linnaraunioille Kaarinan musiikkijuhlat elokuun iltoihin Saariston rock-meiningin rinnalle?

Kulttuuri yhdistyy luontevasti lähimatkailuun. Saariston rengastie tarjoaisi matkailulle hyvän alustan ja brändin. Tuorlasta pitäisi tehdä matkailun helmi Kaarinalle. Toki Tuorlan tilukset ovat Livian oppilaitoksen käytössä, mutta matkailu ja oppilaitostoiminta sopisivat kyllä samalle alueelle. Tuorlasta löytyy myös Väisälän avaruuspuisto. Alueelle voitaisiin houkutella uusia yrityksiä esimerkiksi pyörävuokrausta ja melontakeskus. Alueella voitaisiin järjestää erilaisia kesätapahtumia.

Hyvinvointi ja elinvoima syntyvät myös yhteisöllisyydestä. Kunnalla ei ole varaa järjestää kaikkea mahdollista. Tarvitaan yrityksiä, jotka tuottavat palveluita sekä asukkaita, jotka niitä käyttävät. Tarvitaan asukkaita, yrityksiä ja yhdistyksiä, jotka luovat uutta, yhdistävät ihmisiä ja pitävät pöhinää päällä.  

Jotta asukkaat viihtyvät Kaarinassa, asumisen on oltava miellyttävää, toimivaa ja järkevän hintaista. Asumisen lisäksi tarvitaan toimivia liikenneyhteyksiä niin yksityisautoille, kevyelle liikenteelle kuin julkiselle liikenteellekin. Kaarina sijaitsee erinomaisessa paikassa kaikkea tätä ajatellen: meillä on moottoritie, ohikulkutie, uudet sillat ja yhteys saaristoon, pyöräilyetäisyys Turusta sekä mainiot julkisen liikenteen yhteydet Fölillä. Lähijunayhteys Salosta Piikkiön, Pukkilan ja Littoisten kautta Turkuun on selvityksessä. Raitiotietä Kaarinaan ei suunnitella.

Muutama sana erikoisluokista

Keskiviikko 12.3.2025

Päivän Turun Sanomissa oli erinomainen mielipidekirjoitus erikoisluokista: https://www.ts.fi/lukijoilta/6592415. Olen kirjoittajan kanssa täysin samaa mieltä.

Omat kokemukseni musiikkiluokista vanhempana ovat erittäin positiiviset. Tietystä asiasta kiinnostuneet oppilaat ovat samalla luokalla ja pääsevät harjoittamaan kiinnostuksen kohdettaan. Musiikkiluokille on päätynyt paljon heterogeenisempi joukko oppilaita kuin lähikouluun ja se onkin erikoisluokan yksi merkittävä etu. Kulttuuriymmärryksen ja osaamisen lisääminen ei ole tietyn sosioekonomisen ryhmän tai yksittäisen puolueen asia. Kulttuuri kuuluu kaikille.

Erikoisluokkia pitää karsimisen sijaan lisätä. Kaarinassa erikoisluokka pitää perustaa jokaiseen yhtenäiskouluun: musiikkiluokka Valkeavuoreen, toinen liikuntaluokka Piispanlähteen lisäksi PYK:iin ja kuvataideluokka tai jokin muu painotus Kotimäkeen. Liikuntaluokat ovat erityisen kiinnostavia nuorille ja tuntuu perin nurinkuriselta, että koitamme vähentää ja estää esimerkiksi liikuntaa osana peruskoulua, kun tavoitehan pitää olla juuri päinvastoin.

Kaarinan lukion osalta toivon painotusta kaksoistutkintoon. Lukion vieressä sijaitsee Livian ammattiopisto, jossa lukioon voisi yhdistää esimerkiksi lähihoitajan tutkinnon. Kaksoistutkinto on jo nyt mahdollinen, mutta edellyttää aivan liikaa venymistä oppilaalta itseltään. Lukion rinnalla hankittu ammatti tarjoaa työmahdollisuuksia jatko-opintojen aikana ja toisaalta toimii hyvänä turvana tulevaisuuden työelämässä.

Erikoisluokalla käynti maksaa Fölin 7-15-vuotiaiden kuukausikortin verran enemmän kuin lähikoulu eli 28 euroa kuukaudessa. 

Liike on lääke

Perjantai 7.1.2022

Toimintakyky keskiöön

Lauantai 4.5.2019

Kirjoitus on alunperin julkaistu Turun Sanomissa 4.5.2019

Soteuudistuksen siirryttyä uuden hallituksen pöydälle, kunnat jatkavat tuttuun tapaan vuosibudjettiensa laatimista. Samaan aikaan hallitusohjelmaa rakennetaan ja muun muassa hoitajamitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa on ollut kevään kuumia puheenaiheita.

Keskusteluissa ja miksei myös budjeteissa liian vähälle huomiolle jäävät liikunnan ja toimintakyvyn kiistaton yhteys. Ikääntyvän väestömme kohtalonkysymys on toimintakyky ja sen ylläpitäminen. Toimintakyvyn tärkeys korostuu ikääntyessä, mutta näyttelee keskeistä roolia ihan kaikissa elämänvaiheissa, myös lapsuudessa ja työiässä.

Turun Sanomat 2.5. vertaili saman geeniperimän saaneita kaksosia, joiden elintavat olivat hyvin erilaiset. Vähäisen liikunnan ja huonojen ruokailutottumusten vaikutukset henkilön elämänkaareen ja elämänlaatuun mutta myös kansantalouteen olivat dramaattiset.

Ikääntyneiden päivittäisen liikunnan, kuntoutusteknologian ja digitaalisten palveluiden puolestapuhujana toivon koko sydämestäni että uusi hallitus nostaa toimintakyvyn ylläpitämisen keskeiseen rooliin ohjelmissaan. On turha tavoitella ikääntyneiden pidempää asumista kotona, jos emme varmista mahdollisuuksia päivittäiseen toimintakykyä ylläpitävään liikuntaan.

Liikuntasuositukset ikääntyneille koskevat myös ympärivuorokautista hoitoa. Toimintakyvyn ylläpitäminen vaikuttaa merkittävästi hoitoisuuteen, mutta myös koettuun elämänlaatuun; kukapa meistä ei haluaisi pukeutua, syödä tai käydä vessassa itsenäisesti.

Ilman hallitusohjelmaa ja kärkihankkeitakin kunnat voivat panostaa liikunnan lisäämiseen palveluissaan esimerkiksi päivätoiminnassa, ympärivuorokautisessa hoidossa, terveyspalveluissa ja erityisesti kotipalvelun piiriin kuuluvien ikääntyneiden arjessa. Mahdollisuudet siihen ovat rajattomat eikä edes kustannukset ole tälle esteenä, kun hyödynnetään uusia ketteriä tapoja, digitalisaatiota ja teknologiaa liikunnan avustajana ja mahdollistajana.