Share |

Koulut auki, kiitos

Keskiviikko 22.4.2020

Kun seuraamme tilastoja Suomessa, tapahtumia Ruotsissa ja muiden Pohjoismaiden ratkaisuja, ainoa oikea johtopäätös Suomessa on avata asteittain julkisia palveluitamme jo ensi viikosta alkaen. 

Miksi näin?

Kun katsotaan tilastoja, koronaepidemian huippu on käyrällä saavutettu. On arvattavaa, että tartunnat lähtevät jälleen nousuun, kun palaamme kohti normaalia arkea ja todellinen huippu on joskus myöhemmin. 

Tänä vuonna, kun influenssakausi on ollut tilastojen mukaan tavanomaista helpompi, kuolleita oli huhtikuun alussa 4-5 kuukauden influenssakauden jälkeen 500 henkeä. Se on tavattoman paljon, kun influenssaa vastaan on olemassa rokote. Koronaan on tähän mennessä ilmoitettuja kuolemia 141, kun epidemia-aikaa on eletty kohta kaksi kuukautta. Influenssaan verrattuna tuo luku voisi olla yli 200. Ei onneksi ole.

Rokotteen arvioidaan tulevan vuoden päästä. Me emme voi pitää yhteiskuntaa suljettuna siihen saakka!

Ensimmäisenä pitäisi avata alakoulut ja varhaiskasvatus. Nämä avattaisiin toukokuun alusta ja samalla kouluun palaisivat 9. – luokkalaiset päättämään toukokuun ajaksi peruskouluaan.

On hämmentävää, jos nyt perustellaan sulkutoimien jatkoa muun muassa sillä, ettei muutamassa viikossa enää ehditä mitään tekemään ja arvioinnit on jo tehty. Anteeksi mitä? Lukuvuosi jatkuu normaalisti toukokuun loppuun. Tässä tilanteessa sen jatkamista muutamalla viikolla pidempään olisi jopa perusteltua harkita, kun puhumme lasten edusta. 

Minusta tämä on ilmiö, johon pitää puuttua jokaisessa oppilaitoksessa. Lukuvuotta jatketaan aina loppuun saakka. Jos joulu- ja toukokuu otetaan jo loman kannalta, millaisia työelämätaitoja me oikein opetamme lapsille ja nuorille. Koulujen lomat ovat kyllä riittävän pitkät nykyisellään.

Koulujen, yksittäisten opettajien ja kuntien valmiudet etäopetuksen ovat liian erilaiset. Siinä, missä yksi saa päivittäin kontaktiopetusta, toiset saavat vain Wilmalistan, jota viikosta toiseen noudatetaan. Opettajaa ei saa edes kiinni, jos olisi jotain kysyttävää. Vanhemmat koittavat revetä sekä opettajiksi, varhaiskasvattajiksi että hoitaa oman työnsä, joka sekin on kertaheitolla muuttanut muotoaan. 

Se, että opettajina voisimme kieltäytyä ns. etulinjasta, ei sekään tunnu hyvältä perustelulta. Kauppojen henkilökunta, terveydenhuolto, vanhustenhoito ja moni muu ammattikunta on jatkanut kaikki nämä viikot edelleen etulinjassa. Jos samalla vielä tarkastellaan tehtäviä ja niiden palkkausta, taitavat kaupan henkilökunta, lähi- ja sairaanhoitajat, varhaiskasvatus ja vanhustenhoito saada vähemmän palkkaa kuin opettajat.

Ymmärrän, että tämä kirjoitus aiheuttaa joissakin kiukkua ja pahaa mieltä, mutta sellaiseksi sitä ei ole tarkoitettu. Meidän aikuisten on nyt katsottava rohkeasti oman etumme yli niitä meitä pienempiä ja heikompia, jotka eivät itse osaa sanoa, että tämä ei mene oikein.

Lasten edun on oltava koulupäätöksessä ensisijainen kriteeri. Ja lasten edun nimissä kouluja kannattaa avata nyt, riittävän ajoissa ennen kesälomaa, kun tutkimuksetkin osoittavat, että lapset eivät ole merkittävä tartuntakanava koronalle. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korona, Opetus, Koulut, Talous, Tasa-arvo

Autetaan yrittäjää, autetaan kuntalaista

Maanantai 6.4.2020

Kaarinan kaupunginhallitus käsitteli tänään toimenpiteitä yritystoiminnan tukemiseksi kaupungissa. Ideoin pykälään liityen erilaisia toimenpiteitä kaupungin ja kenties useammankin kunnan käyttöön. Nämä osuvat aika mukavasti myös tänään Helsingin Sanomissa olleeseen pääkirjoitussivun kolumniin innovatiivisista ratkaisuista jälleenrakennukseen. 

Näitä ideoita saa vapaasti käyttää, kunhan muistaa mainita lähteeksi tämän nettisivuston. 

  1. Lähtökohtaisesti mitään kaupungin ostopalveluita, joille on edelleen tarvetta, ei kotiuteta. Perustelu: Lomautus on määräaikainen, konkurssi peruuttamaton.

  2. Kaarinan budjetoimia palveluiden ja tuotteiden ostoja pyritään aikaistamaan. Hankinnat tehdään mahdollisuuksien mukaan kaarinalaisilta yrityksiltä.

  3. Kaupungin henkilökuntaa, jolla on soveltuvaa osaamista, siirretään määräaikaisesti Kaarinan Kehitykseen auttamaan yrityksiä hakemaan avustuksia ja rahoitusta Business Finlandista, ELY:ltä jne.

  4. Kaarinan innovaatiosetelit
  • Kaarinalaiset palveluntarjoajat voivat ilmoittautua innovaatiotuottajiksi, esimerkiksi myynti, markkinointi, uudistaminen, verkkokauppa, nettisivut, ohjelmointi ym.
  • Yritykset voivat hakea oman toimintansa kehittämiseen innovaatioseteliä kaupungilta esimerkiksi 2000-3000 euron arvosta, jossa on 100 euron omavastuu. Kehittämishankkeen tuottaa innovaatiotuottaja. 

    5. Kaarinasetelit - palvelusetelien laajennus

  • Laajennetut palvelusetelit kaikille yli 70-vuotiaille kaarinalaisille palveluiden ostoon kaarinalaisilta yrityksiltä: asiointipalvelut, ateriapalvelut, liikunta, kuntoutus, etäystävät ym. esim. 100€/kk koronatoimien ajan.
  • Kotitalousseteli kaarinalaisille perheille kaarinalaisiin yrityksiin (remontit, pihatyöt, ikkunan pesut) esim. 100 €/kk koronatoimien ajan.
  • Digiseteli laitteiden, verkkopalveluiden ja digikoulutuksen ostoon kaarinalaisilta yrityksiltä digiloikan edistämiseen.
  • Hyvinvointisetelit keskusteluavun, terapian, kuntoutuksen, taiteen tai kulttuurin ostamiseen kaarinalaisilta yrittäjiltä tai taiteilijoilta koronarajoitukset huomioon ottaen.
  • Ympäristösetelit kodin energiamuodon uudistamiseen ekologisempaan suuntaan.

Lisäksi Turun erinomaisen idean pohjalta sovellettu ratkaisu:

  • Kesätyöntekijöille palkkoihin varatut rahat siirretään yrityksille suunnattuihin kesätyöseteleihin. Setelit ovat ensisijaisesti kaarinalaisiin yrityksiin, erityisesti alkutuotantoon, johon ennakoidaan työvoimapulaa.  Turussa kaikille kesätyötä kaupungilta hakeneilta voidaan myöntää kesätyöseteli yrityksiin. Yritykset voivat sijaita myös muualla kuin Turussa. 

Listaa täydennetty 7.4.

  • Yhteishankinnat kunnan ja yritysten kesken esimerkiksi suojavarusteiden osalta. Yksittäinen sosiaali- tai terveysalan yritys on pieni neuvottelukumppani yksin, mutta laaja hankintarengas yhdessä voi saada skaalaetua aikaan ja yksikkökustannus jää kaikille kohtuullisemmaksi. Sotealan yksiköissä hoidetaan kunnan omia asukkaita, joten on perusteltua auttaa huolehtimaan heidän turvallisuudestaan suojatarvikkeiden riittävyydellä. 
  • Väistötilojen etsiminen mahdollisen epäilyn tai tartunnan yhteydessä. Yksittäinen soteyksikkö voidaan joutua jopa sulkemaan, jos yksikköön tulee koronaepäilys tai tartuntoja. Tällöin tarvitaan mahdollisesti väistötiloja tai apua tilapäisen henkilökunnan rekrytointiin. Kunta voisi ylläpitää poolia, josta on mahdollisuus etsiä tarvittavaa tilaa määräajaksi. Tämä voisi toimia myös asuntojen osalta, joita voi käyttää karanteenin ajan. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yrittäjyys, Talous, Korona, Innovaatiot

Matematiikan merkityksestä

Sunnuntai 29.3.2020

Korona-arkea ollaan vähän mittaustavasta riippuen eletty Suomessa kolmisen viikkoa. Poikkeustilasta on tullut uusi normaali ja me sopeudumme uusiin rajoituksiin ja muuttuneeseen arkeen ihailtavan nopeasti. 

Ehkä hieman yllättäen, meillä kotona puhutaan koronaan liittyen usein matematiikkaa. Seuraamme uutisia tiiviisti ja ne herättävät paljon keskustelua.

Mediat julkaisevat erilaisia tilastoja koronatapauksista ja kuolleista eri puolilla maailmaa. Suomessa testaamista ryhdyttiin rajoittamaan kaksi viikkoa sitten ja siitä lähtien sairastapauksien määrän julkaiseminen on ollut disinformaatiota. Koska vähäoireisia ei enää testata, saamme vain sitä, mitä mittaamme. Hyödyllisempää tietoa olisi suhteuttaa positiiviset tulokset testattujen määrään ja raportoida koronan aiheuttamat sairaalavuorokaudet sekä mahdolliset kuolleet. Nämä kaksi jälkimmäistä tilastoissa usein näkyvätkin. 

Eri maiden lukuja julkaistaessa olennaista tietoa olisi sairastuneiden määrä suhteutettuna väkilukuun. Kaikki ymmärtävät, että 3 000 todettua sairastapausta Norjassa on tyystin eri asia kuin Kiinassa, vaikka absoluuttinen luku olisikin sama.

Koronapandemia onkin kaikessa murheellisuudessaan oivallinen osoitus matematiikan tärkeydestä. Matematiikka on tarkkaa ja absoluuttista, mutta erityisen tärkeä taito on lukujen suhteuttaminen ja niiden tulkinta. Siinä, missä me mittaamme ja julkaisemme sairastuneiden määrää, joka on suoraan verrannollinen tehtyjen testien määriin, pitäisikö meidän julkaista siinä rinnalla myös muita, koronatoimien ihmishenkiin vaikuttavia mittareita.

Näitä mittareita ovat ilmoitetut perheväkivaltatapaukset, lasten huostaanotot, konkurssien määrä ja itsemurhat. Romahtaneelle mielenterveydelle me tarvitsemme kesään mennessä oman mittarinsa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korona, Hyvinvointi, Terve talous, Matematiikka