Share |

Perheet keskiöön

Torstai 6.1.2022

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja mielenterveydestä ollaan puhuttu aivan ansaitusti enenevissä määrin viimeisen vuoden aikana. Koronapandemian aiheuttamat koulusulut ja niiden vaikutukset ovat olleet pysäyttävä esimerkki siitä, miten perheissä voidaan.

Joka syksy kuntien budjettityössä pähkitään, miten voimme vastata alati kasvavaan tuen tarpeeseen kouluissa. Omien kouluvuosieni jälkeen kouluihin on saatu koulunkäynnin avustajat, koulukuraattorit ja koulupsykologit. Osassa kouluista tai kunnista on myös sairaanhoitajia hoitamassa oireilevia oppilaita. 

Perheiden merkitystä ei voi olla korostamatta liikaa, sillä perheet jäävät nyky-yhteiskunnassamme yllättävän yksin. Ensin neuvolahenkilö on tähän saakka vaihtunut heti syntymän jälkeen. Neuvolassa käydään ensimmäisen vuoden jälkeen kerran vuodessa, jonka jälkeen lapsi siirtyy kouluterveydenhuoltoon. Siellä vanhemmat pyydetään mukaan vain harvakseltaan. Mihin vanhempi siis ottaa yhteyttä kasvatushuolineen?

Moni perhe jää yksin huolineen myös tukiverkkojen näkökulmasta. Isovanhemmat saattavat asua kaukana ja omat ystäväperheet elävät aivan yhtä ruuhkaisia vuosia. Kuka siis voisi helpottaa perheen taakkaa kaikkein hektisimpinä vuosina?

Kaarinassa ollaan jo pitkään kehitetty perhekeskuksia tukemaan lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään. Painotus on oikea, sillä lapsi tai nuori ei yleensä ole saari avomerellä, jonka ongelmia voitaisiin ratkoa irrallaan muusta perheestä ja kasvuympäristöstä.

Oppilashuollon, erityisesti kuraattorien ja psykologien resurssin ollessa rajallinen, on usein järkevintä panostaa heidän työaikaansa kouluissa yksilötyöskentelyn sijaan koko työyhteisön tukemiseen. Miten opettaja voisi tukea luokassa oppilaitaan? Miten erottaa selkeästi oirehtiva lapsi tavallisesta murrosiän käytöksestä? Millaisia keinoja opettajalla on haastavien tilanteiden käsittelyyn luokassa?

Kun lapsi tai nuori tarvitsee henkilökohtaisempaa apua, on järkevää siirtyä perhekeskuksen moniammatillisten palveluiden piiriin. Ja tällöin keskiöön nostetaan koko perheen tukeminen ei vain lapsen tilanteen kartoittaminen.

Perhekeskusten toiminta on sotealueellakin pidettävä matalan kynnyksen toimintana, mihin kuka tahansa lapsi, nuori tai vanhempi voi soittaa neuvoa huoliinsa. Tilanteen mukaan suunnitellaan perhekeskuksessa sopiva toimintamalli ja apu. Psykiatrinen erikoissairaanhoito on raskain hoitomuoto, eikä hoitoketjun pitäisi pääsääntöisesti mennä koulusta suoraan erikoissairaanhoidon jonoon. On paljon hyödyllisempää tukea siis

1)      Koko perhettä matalan kynnyksen periaatteella

2)      Kouluyhteisöä

3)      Vakavissa tilanteissa lähettää lapsi tai nuori erikoissairaanhoitoon

Pidetään siis hyvä huoli lapsista ja nuoristamme auttamalla ja tukemalla perheitä. Kun perheissä voidaan hyvin, myös lapsella on hyvä olla. Ja sitä kautta psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja toisaalta lastensuojelun tarve ei jatkuvasti kasva.

Avainsanat: Aluevaalit, Mielenterveys, Perheet, Lapset ja nuoret

Matalan kynnyksen mielenterveysohjelma

Tiistai 1.6.2021

17.5. JÄTETTY VALTUUSTOALOITE MATALAN KYNNYKSEN MIELENTERVEYSOHJELMASTA KAARINAAN

Koronarajoitukset ovat kurittaneet eniten lapsia, nuoria, ikääntyneitä ja yksinäisiä ihmisiä kaikissa ikäluokissa. Samaan aikaan muun muassa TYKS:n nuorisopsykiatrinen osasto on ruuhkautunut pahasti ja mielenterveyden haasteiden sekä avun tarve kasvaa, mitä pidempään rajoituksia joudutaan jatkamaan.

Poikkeustilan aiheuttamia psyykkisiä haasteita voidaan ryhtyä hoitamaan mahdollisimman nopeasti, jos tahtoa ja resursseja löytyy. Toivomme, että Kaarinan kaupungissa laaditaan nopealla aikataululla matalan kynnyksen mielenterveysohjelma, jonka avulla ennaltaehkäistään isompia psyykkisiä ongelmia syntymästä ja raskaamman palvelutarpeen kehittymistä.

Käytännössä mielenterveysohjelman turvin voitaisiin tarjota lyhytkestoista, yhdestä viiteen kertaan, keskusteluapua ammattilaisen kanssa ilman psykiatrista lausuntoa tai muita diagnooseja. Keskusteluapua olisi tarjolla mahdollisimman lyhyellä odotusajalla myös muuna kuin virka-aikana ja koulujen lukuvuoden ulkopuolella etävastaanottoja hyödyntäen.

Mielenterveysohjelman pohjalta arvioidaan mahdollisen lisämäärärahan tarve, jonka kaupunginvaltuusto päättää ohjelman valmistuttua, kuitenkin lokakuun 2021 loppuun mennessä.

Avainsanat: Kaarina, Mielenterveys, Nuoret, Korona, Digitalisaatio

Nuorille töitä ja hyvää arkea

Keskiviikko 1.4.2015 - Sanna Vauranoja

*Kirjoitus on julkaistu Kaarina-lehdessä 1.4.2015

Vaalikentillä olen törmännyt useaan kertaan nuoria vaivaavaan ongelmaan, ettei kesätöitä vakituisista töistä puhumattakaan ole tarjolla. Nuorille syntyy kierre, jossa kesätyöhön jo vaaditaan aiempaa kokemusta, jota ei ole, eikä kokemusta pääse kokemuksen puuttuessa hankkimaankaan.

Olen toista vuotta mukana järjestämässä Piikkiö Päivää. Alkuvuodesta meihin otti yhteyttä nuori nainen, joka kertoi olevansa lomautettuna omasta työstään. Hän halusi tehdä jotain hyödyllistä ja tarjota oman osaamisensa Piikkiö Päivien käyttöön. Nyt hän painaa hommia suurella innostuksella ja täydellä teholla yhdistyksessämme. Tällaista asennetta tarvittaisiin enemmän.

Ensimmäinen työtehtävä ei välttämättä ole palkallinen, vaan vapaaehtoistyössä erilaisten harrastusten ja yhdistysten parissa voi hankkia mittavan kokemuksen erilaisista vaativistakin tehtävistä projektinhallinnasta talouteen, markkinoinnista myyntiin. Myös aikuiset tekevät vapaaehtoistyötä ilman korvausta. Yhdistyksissä tutustuu uusiin ihmisiin, joiden kautta voi löytää myös varsinaisen työpaikan.

Toinen ratkaisu työkokemuksen kartuttamiseksi olisi kaikkiin opintoihin sisältyvä esimerkiksi kolmen kuukauden harjoittelujakso. Koska harjoittelujakso kuuluisi opintoihin, siihen voisi saada tuolle ajalle opintotukea ja näin edes yksi harjoittelupaikka ja sen myötä karttuva työkokemus olisi helpompi saada.

Nuorisotakuulla ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään auttamaan varsinaisessa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Tavoite on oikea, mutta osittain keinot, esimerkiksi ehdotettu oppivelvollisuusiän nosto, vääriä. Monelta nuorisotakuun piirissä olevalta nuorelta puuttuu yksinkertaisesti elämänhallinnan perustaidot. Voitaisiinko heille tarjota ”arkikursseja”, joilla harjoitellaan elämän perusasioita: päivärytmiä, siivousta, ruuan laittoa, päivittäistä liikuntaa ja asioiden hoitamista.

Toivottavasti muun muassa näistä keskustellaan Kaarinan suuressa vaalikeskustelussa Tuorlassa 4.4. jonka idean ovat nimenomaan keksineet kaarinalaiset nuoret.


Avainsanat: Työ, Nuoret

Oletko jo tutustunut Yrityskylään

Perjantai 27.3.2015 - Sanna Vauranoja

Perjantaina 27.3. minulle tarjoutui mahdollisuus vierailla Turun Yrityskylässä. Aamulla kello 9:30 kylässä aloittelivat päiväänsä kaksi kuudetta luokkaa Loukinaisista ja Raumalta. 

Olin kerrassaan vaikuttunut Yrityskylän toiminnasta. Kolmen vuoden rahoitus on hankittu mukana olevilta yrityksiltä, alueen kunnilta ja valtion avustuksella. Jokainen alueen kuudesluokkalainen osallistuu Yrityskyläpäivään lukuvuoden aikana.

Ennen kylään tuloa oppilaat ovat saaneet hakea haluamiaan tehtäviä ja opettaja suorittaa haastattelut sekä valitsee oppilaat eri tehtäviin. Kun päivä starttaa, kaikilla on oma paikka valmiiksi tiedossa.

Päivän aikana tehdään tietysti töitä esimerkiksi Elomaticilla, Neste Oililla, Osuuspankissa, kaupungilla tai Lindorffilla. Työstä jokainen saa palkkaa omalle yrityskyläkortilleen, jolla voi ostaa ISS Ruokapalveluista tai K-marketista syötävää itselleen. Palkasta maksetaan myös veroja. Yrityksillä on omat toimitusjohtajat, jotka työtä ohjaavat ja kaupungilla on muun muassa äänestyspiste, jossa äänestetään jostakin ajankohtaisesta asiasta.  

Yrityskylästä ollaan suunniteltu myös vientituotetta ja ensimmäisenä Yrityskyläkonseptia viedään Ruotsiin. Jatkokehityksessä on lisäksi Yrityskyläpäivä yläkouluikäisille. Päivään voisi sisältyä tuossa vaiheessa enemmän myynti- ja asiakaspalveluharjoittelua. Päivä voisi olla pelihenkinen, jossa tavoitellaan hyvää tulosta myynnin kautta omalle yritykselle. Pelillisyys voisi tuoda oppilaille ymmärrystä siitä, että yritysmaailmassa onnistumisia voi rakentaa omalla työllä ja yrittämisellä. 

Tämä Yrityskylätoiminta on yrittäjyyskasvatusta parhaimmillaan, kun pääsee itse kokeilemaan tekemisen kautta asioita. Hieno homma! 

Avainsanat: Yrittäminen, Nuoret, Yrittäjyyskasvatus