Share |

Matalan kynnyksen mielenterveysohjelma

Tiistai 1.6.2021

17.5. JÄTETTY VALTUUSTOALOITE MATALAN KYNNYKSEN MIELENTERVEYSOHJELMASTA KAARINAAN

Koronarajoitukset ovat kurittaneet eniten lapsia, nuoria, ikääntyneitä ja yksinäisiä ihmisiä kaikissa ikäluokissa. Samaan aikaan muun muassa TYKS:n nuorisopsykiatrinen osasto on ruuhkautunut pahasti ja mielenterveyden haasteiden sekä avun tarve kasvaa, mitä pidempään rajoituksia joudutaan jatkamaan.

Poikkeustilan aiheuttamia psyykkisiä haasteita voidaan ryhtyä hoitamaan mahdollisimman nopeasti, jos tahtoa ja resursseja löytyy. Toivomme, että Kaarinan kaupungissa laaditaan nopealla aikataululla matalan kynnyksen mielenterveysohjelma, jonka avulla ennaltaehkäistään isompia psyykkisiä ongelmia syntymästä ja raskaamman palvelutarpeen kehittymistä.

Käytännössä mielenterveysohjelman turvin voitaisiin tarjota lyhytkestoista, yhdestä viiteen kertaan, keskusteluapua ammattilaisen kanssa ilman psykiatrista lausuntoa tai muita diagnooseja. Keskusteluapua olisi tarjolla mahdollisimman lyhyellä odotusajalla myös muuna kuin virka-aikana ja koulujen lukuvuoden ulkopuolella etävastaanottoja hyödyntäen.

Mielenterveysohjelman pohjalta arvioidaan mahdollisen lisämäärärahan tarve, jonka kaupunginvaltuusto päättää ohjelman valmistuttua, kuitenkin lokakuun 2021 loppuun mennessä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaarina, Mielenterveys, Nuoret, Korona, Digitalisaatio

Nuorille töitä ja hyvää arkea

Keskiviikko 1.4.2015 - Sanna Vauranoja

*Kirjoitus on julkaistu Kaarina-lehdessä 1.4.2015

Vaalikentillä olen törmännyt useaan kertaan nuoria vaivaavaan ongelmaan, ettei kesätöitä vakituisista töistä puhumattakaan ole tarjolla. Nuorille syntyy kierre, jossa kesätyöhön jo vaaditaan aiempaa kokemusta, jota ei ole, eikä kokemusta pääse kokemuksen puuttuessa hankkimaankaan.

Olen toista vuotta mukana järjestämässä Piikkiö Päivää. Alkuvuodesta meihin otti yhteyttä nuori nainen, joka kertoi olevansa lomautettuna omasta työstään. Hän halusi tehdä jotain hyödyllistä ja tarjota oman osaamisensa Piikkiö Päivien käyttöön. Nyt hän painaa hommia suurella innostuksella ja täydellä teholla yhdistyksessämme. Tällaista asennetta tarvittaisiin enemmän.

Ensimmäinen työtehtävä ei välttämättä ole palkallinen, vaan vapaaehtoistyössä erilaisten harrastusten ja yhdistysten parissa voi hankkia mittavan kokemuksen erilaisista vaativistakin tehtävistä projektinhallinnasta talouteen, markkinoinnista myyntiin. Myös aikuiset tekevät vapaaehtoistyötä ilman korvausta. Yhdistyksissä tutustuu uusiin ihmisiin, joiden kautta voi löytää myös varsinaisen työpaikan.

Toinen ratkaisu työkokemuksen kartuttamiseksi olisi kaikkiin opintoihin sisältyvä esimerkiksi kolmen kuukauden harjoittelujakso. Koska harjoittelujakso kuuluisi opintoihin, siihen voisi saada tuolle ajalle opintotukea ja näin edes yksi harjoittelupaikka ja sen myötä karttuva työkokemus olisi helpompi saada.

Nuorisotakuulla ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään auttamaan varsinaisessa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Tavoite on oikea, mutta osittain keinot, esimerkiksi ehdotettu oppivelvollisuusiän nosto, vääriä. Monelta nuorisotakuun piirissä olevalta nuorelta puuttuu yksinkertaisesti elämänhallinnan perustaidot. Voitaisiinko heille tarjota ”arkikursseja”, joilla harjoitellaan elämän perusasioita: päivärytmiä, siivousta, ruuan laittoa, päivittäistä liikuntaa ja asioiden hoitamista.

Toivottavasti muun muassa näistä keskustellaan Kaarinan suuressa vaalikeskustelussa Tuorlassa 4.4. jonka idean ovat nimenomaan keksineet kaarinalaiset nuoret.


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Työ, Nuoret

Oletko jo tutustunut Yrityskylään

Perjantai 27.3.2015 - Sanna Vauranoja

Perjantaina 27.3. minulle tarjoutui mahdollisuus vierailla Turun Yrityskylässä. Aamulla kello 9:30 kylässä aloittelivat päiväänsä kaksi kuudetta luokkaa Loukinaisista ja Raumalta. 

Olin kerrassaan vaikuttunut Yrityskylän toiminnasta. Kolmen vuoden rahoitus on hankittu mukana olevilta yrityksiltä, alueen kunnilta ja valtion avustuksella. Jokainen alueen kuudesluokkalainen osallistuu Yrityskyläpäivään lukuvuoden aikana.

Ennen kylään tuloa oppilaat ovat saaneet hakea haluamiaan tehtäviä ja opettaja suorittaa haastattelut sekä valitsee oppilaat eri tehtäviin. Kun päivä starttaa, kaikilla on oma paikka valmiiksi tiedossa.

Päivän aikana tehdään tietysti töitä esimerkiksi Elomaticilla, Neste Oililla, Osuuspankissa, kaupungilla tai Lindorffilla. Työstä jokainen saa palkkaa omalle yrityskyläkortilleen, jolla voi ostaa ISS Ruokapalveluista tai K-marketista syötävää itselleen. Palkasta maksetaan myös veroja. Yrityksillä on omat toimitusjohtajat, jotka työtä ohjaavat ja kaupungilla on muun muassa äänestyspiste, jossa äänestetään jostakin ajankohtaisesta asiasta.  

Yrityskylästä ollaan suunniteltu myös vientituotetta ja ensimmäisenä Yrityskyläkonseptia viedään Ruotsiin. Jatkokehityksessä on lisäksi Yrityskyläpäivä yläkouluikäisille. Päivään voisi sisältyä tuossa vaiheessa enemmän myynti- ja asiakaspalveluharjoittelua. Päivä voisi olla pelihenkinen, jossa tavoitellaan hyvää tulosta myynnin kautta omalle yritykselle. Pelillisyys voisi tuoda oppilaille ymmärrystä siitä, että yritysmaailmassa onnistumisia voi rakentaa omalla työllä ja yrittämisellä. 

Tämä Yrityskylätoiminta on yrittäjyyskasvatusta parhaimmillaan, kun pääsee itse kokeilemaan tekemisen kautta asioita. Hieno homma! 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yrittäminen, Nuoret, Yrittäjyyskasvatus