Share |

Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle uusi organisaatiomalli

Lauantai 14.5.2022

Aluevaltuuston päätettyä huhtikuussa toimielimistä eli luottamushenkilörakenteesta ja tulosalueista, hallituksen vastuulle jäi organisaatiomallista päättäminen. Tavoiteaikatauluna organisaatiopäätöksille oli 13.5.

Organisaatiomallia ollaan pohdittu useissa lähetekeskusteluissa kevään ajan. Yhdeksi organisaatiomallin kulmakiveksi suunniteltiin hallinnollista sote-aluejakoa Varsinais-Suomeen, missä koko sote-palveluiden ja ikääntyneiden palveluiden henkilöstö jaettaisiin kahdeksaan sote-alueeseen. Sote-alueiden on tarkoitus olla osa turvallista siirtymää, ei niinkään kiveen hakattu vuosikymmenien hallintoratkaisu.

Alkuperäisessä jaossa Härkätien kunnat olivat osa Loimaan seutua ja Akseli -kunnat taas olivat osa Uudenkaupungin kokonaisuutta. Sain asiasta hyvissä ajoin palautetta ja virkamiesten pohjaesitys muuttui 3.5. pidetyn hallituksen lähetekeskustelussa siten, että Akseli kuuluisi läntisten kuntien kokonaisuuteen, Härkätie itäisiin kuntiin. Tämän myötä alueella olisi kolmen eri kokoisia sote-alueita: noin 30 000 asukkaan, 70 000 asukkaan ja 90 000 asukkaan alueita.

Hallitus pyysi kuntia ottamaan vielä jakoon kantaa ennen päätöksentekoa ja kunnat olivat vahvasti muutetun virkamiesesityksen takana. Härkätie ja Akseli halusivat kuulua kehyskaupunkialueeseen, koska yhteistyö on muutenkin suunnattu Turkuun ja kehyskaupunkeihin, ei sieltä poispäin.

Organisaatiomallista ollaan keskusteltu matkan varrella paljon yhdessä poliittisten puolueiden kanssa. Virkamiesten päivittämästä aluejaosta, joka perustui myös kuntien toiveeseen, ei ollut ennen hallituksen kokousta tiedossa muutosesityksiä. Niinpä Keskustan esittämä ja SDP:n sekä Vasemmistoliiton kannattama muutosesitys tuli niin virkamiehille kuin meille muille puolueille yllätyksenä. Keskustan esityksen mukaan Lieto, Marttila ja Koski ohjataan osaksi Loimaan sote-aluetta ja Akseli -kunnat Masku, Mynämäki ja Nousiainen osaksi Vakka-Suomen sote-aluetta.

Vaikka päätös ei liity palveluverkkoon, se liittyy ammattilaistemme johtamiseen ja palveluiden hallinnointiin sekä työssäkäyntialueisiin. Mikäli Lieto ja Härkätie eivät ole osa itäisiä kuntia, olisi huomattavasti luontevampaa, että pohjoiset kunnat rakennettaisiin Liedon ympärille, missä Loimaa kuuluu Lietoon. Näin siksi, että Lieto on Loimaata suurempi ja Lieto seutuna kasvaa jatkuvasti.

Vasemmiston tekemästä muutosesityksestä jouduttiin äänestämään. Virkamiesten esitystä kannattivat Kokoomuksen lisäksi RKP, Perussuomalaiset ja Vihreät. Äänestyksessä hävisimme 7-8. Hyvin poikkeuksellisena toimenpiteenä jätin aluejaosta eriävän mielipiteen, perustuen kuntien luonnollisiin kasvu- ja kehityssuuntiin, yhteistyöalueisiin, joukkoliikenneyhteyksiin sekä kuntien omiin lausuntoihin. Me emme ole rakentamassa hyvinvointialueita irrallaan kunnista, kuntalaisista emmekä työntekijöistämme, vaan päinvastoin.

Organisaatiomalli pitää sisällään myös paljon hyvää. Kirjoitan niistä lisää myöhemmin. On myös hienoa, että hallitus pystyi pitämään kiinni sovitusta aikataulusta ja päätökset syntyivät ajallaan. Politiikkaan kuuluvat myös välillä äänestykset, niitäkään ei pidä pelätä. Hyvässä ja avoimessa poliittisessa kulttuurissa tiedämme toistemme erilaisista kannoista etenkin suuremmissa asioissa hyvissä ajoin ennen päätöksentekoa.

Uskon kaikesta huolimatta edelleen siihen, että meidän kaikkien hyvinvointialueen päättäjien tarkoituksena on rakentaa asukkaillemme Varsinais-Suomen hyvinvointialueesta Suomen paras hyvinvointialue. Yhdessä. 

Avainsanat: Hyvinvointialue, Varsinais-Suomi, Kunnat,

Ennen ei ollut paremmin

Lauantai 7.5.2022

Minulla on ollut mielettömän hieno mahdollisuus seurata erityisen läheltä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valmistelua kohti Suomen parasta hyvinvointialuetta aluehallituksen puheenjohtajana nyt kaksi kuukautta.

Olen todella vaikuttunut siitä sitoutumisen ja aherruksen määrästä, jota meidän pieni, mutta äärimmäisen osaava ja tehokas valmisteluporukka tekee. Iso kiitos asioiden ripeästä etenemisestä kuuluu heille!

Me tuoreet päättäjät olemme valinneet hyvinvointialueelle johtajan, päättäneet toimielin eli päätöksenteko-organisaation muutoksista ja tulosaluejohtajatasosta (eli organisaation toinen taso) aluevaltuustossa. Seuraavaksi tehtävänämme on ratkaista aluehallituksessa hyvinvointialueen koko henkilöstöorganisaatio 1.1.2023 alkaen. Kysymyksessä on 23 000 ammattilaisen työmaa, joten mistään pienestä päätöksestä ei ole kyse.

Tähän saakka meillä on ollut 31 erillistä sote-organisaatiota Varsinais-Suomessa. Jatkossa meillä on yksi hyvinvointialue, joka palvelut järjestää ja omalta osaltaan myös tuottaa. Jotta 23 000 ihmisen organisaatiota on mahdollista ohjata ja johtaa, meille tulee kuusi tulosaluetta: pelastuspalvelut, ikääntyneiden palvelut, sote-palvelut, TYKS sairaalapalvelut, konsernipalvelut ja järjestämisen palvelut.

Kun siirtymä on hoidettu onnistuneesti, siirrämme katseet pidemmälle tulevaisuuteen. Tavoitteenamme on tarjota toimivat ja vaikuttavat palvelu jokaiselle varsinaissuomalaiselle sekä huolehtia terveestä taloudesta, jotta palvelut toimivat tulevaisuudessakin. Näiden kahden tavoitteen saavuttamisessa riittää varmasti tehtävää vielä vuosiksi eteenpäin.

Kun organisaatiomalli toivottavasti saadaan päätökseen alkavan viikon perjantaina, siirrymme rakentamaan hyvinvointialueelle strategiaa. Strategia ei ole mikään pölyttyvä mappi johdon arkistossa, vaan se on tiekartta meille kaikille hyvinvointialueen parissa toimiville. Se vastaa kysymyksiin miksi olemme olemassa, millainen hyvinvointialue haluamme olla ja miten sellaiseksi tullaan.

Minulla on vahva usko siihen, että Varsinais-Suomesta todella tulee erinomainen hyvinvointialue ja asukkaamme toteavat viiden vuoden päästä, että ennen ei ollut paremmin.

Avainsanat: Hyvinvointialue, sote, sotepe, Varsinais-Suomi, henkilöstö