Varhan palveluverkosta

Torstai 15.2.2024

Ensimmäiset Varhan palveluverkkoa koskevat tilannekuvat on tänään julkistettu. Tilannekuva ei ole vielä viranhaltijoiden esitys päättäjille, vaan kyse on keskusteluavauksesta. Muutoksia palveluverkkoon tarvitaan, muutoksia tullaan tekemään, mutta millaisina. Siitä me poliittiset päättäjät tulemme päättämään kesäkuussa. 

Tärkein tehtävämme on tietysti turvata asukkaidemme palvelut. Ihmisten arki ja liikkuminen ovat 50 vuoden aikana kokeneet valtavia mullistuksia, mutta sote-palveluiden palveluverkko on pitkälti sellainen miksi se 70-luvulta alkaen on rakentunut. Digitaaliset palvelut, liikkuvat palvelupisteet ja uudenlaiset yhteispalvelut ovat arkea jo monessa muussa palvelussa; harva meistä enää asioi verotoimistossa tai pankissakaan.

Palveluiden toimivuuden ohella talouden reunaehdot määrittelevät palveluverkon kehittämistä. Säästötavoitteet palveluverkosta ovat lähivuosina lähes 50 miljoonaa.

Viranhaltijoiden tilannekatsauksen keskiössä on kolmiportainen sote-keskusmalli, digitaaliset palvelut, liikkuvat palvelut, ammattilaisten saatavuus ja nykyisten kiinteistöjen kunto. Tärkeimpänä on kuitenkin palveluiden saatavuus ja saavutettavuus.

Kolmiportainen sote-keskusmalli rakentuu kahdeksan laajimman palveluvalikoiman sote-keskuksen ympärille. Sote-keskuksista kaksi suomen kielistä ja Kaskenmäen kaksikielinen uusi sote-keskus löytyisivät Turusta. Muut viisi Raisiosta, Ukista, Loimaalta, Salosta ja Kaarinasta.

Sote-keskuksia täydentämässä olisi 17 sote-asemaa ja 11 sote-pistettä. Sote-pisteiden palvelut keskittyvät hoitajavastaanottoihin ja näytteenottoon. Sote-asemilta löytyisi lisää palveluita.

Digitaaliset palvelut otetaan Varhassa käyttöön tulevan vuoden aikana asteittain. Mobiilisovelluksen, digiasioinnin ja etäkonsultaatioiden kehittyminen ovat yksi merkittävimpiä hyötyjä, joita tällä sotepe-uudistuksella ollaan saavuttamassa. Yli kymmenen vuotta olen puhunut digipalveluiden käytön puolesta. Pelkästään neuvolan sähköisen ajanvarausjärjestelmän aikaan saamiseen meni viisi! vuotta. Nyt olemme siirtymässä Varsinais-Suomessa 2000-luvulle, kun digialusta saadaan täällä käyttöön.

Liikkuvat palvelut tuovat palvelut lähemmäs ihmisiä, mutta eivät edellytä ammattilaisten istuvan ”yksin” pienessä palvelupisteessä. Liikkuvat palvelut voidaan toteuttaa erillisillä autoilla, peräkärryillä, konteilla, tai siirtyvillä tarvikelaukuilla. Vastaanottopiste voi sijaita koulussa, hoivakodissa, kauppakeskuksessa, kunnantalolla, kirjastossa, apteekissa tai ’ympäri kyliä’, kuten kauppa-autot aikoinaan.

Ammattilaisten saatavuus määrittää kaikkea palvelutuotantoamme merkittävällä tavalla. Mitä pienempi palvelupiste, sitä haastavampaa on ammattilaisten saaminen. Moni meistä kaipaa työyhteisöä ja moniammatillista osaamista ympärilleen. Niin myös sotepe-ammattilaiset. On myös yhdenvertaisuuden näkökulmasta selvää, että emme voi maksaa henkilöstöstä kolminkertaista hintaa yhtäällä kuin toisaalla saisimme kolme henkilöä samalla rahalla. Pienet yksiköt ovat myös erittäin haavoittuvaisia sairastapausten ym. suhteen henkilöstömitoitusten säädellessä toimintaamme tiukasti.

Kiinteistöjen kuntoa ollaan kartoitettu kuluva vuosi. Lainanottovaltuutemme ovat todella nihkeät ja uutta emme juurikaan pääse rakentamaan. Tämän vuoksi palveluverkkoa määrittävät nykyisten kiinteistöjen kunto ja muunneltavuus, kun uutta tai isoja korjauksia ei niin vain tehdä. Kiinnostava ulottuvuus palveluverkon kehityksessä ovat erilaiset yhteiskäyttötilat kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa. Innovatiiviset uudet ratkaisut ovat tervetulleita.

Palveluverkon tärkein kriteeri on kuitenkin asukkaat ja heidän palveluidensa saatavuus ja saavutettavuus. Että palveluihin pääsisi oikeaan aikaan. Että palvelut muodostuisivat oikeanlaisesta osaamisesta diagnostiikasta lääkäriin, sosiaalityöstä geriatriseen ammattitaitoon oikealla tavalla toteutettuna. Että palvelut olisivat oikeassa paikassa siten, että kenenkään pääsy palveluun ei olisi liian pitkästä matkasta kiinni. Varsinais-Suomi on kuitenkin maantieteellisesti niin kompakti, että Itä-Suomen tai Lapin etäisyyksiä ei täällä kenelläkään ole edessä, vaikka palveluverkkoa uudistetaankin.

Tästä alkaa keskustelu niin asukkaidemme, alueen kuntien ja päättäjien kanssa. Varsinaisia päätöksiä on luvassa siis vasta kesäkuussa.

Oikeat palvelut oikeaan aikaan oikeaan paikkaan

Perjantai 19.1.2024

Julkaistu Helsingin Sanomissa 19.1.2024

Aleksi Raudasoja nostaa esiin tärkeän näkökulman (HS 2.1.) hyvinvointialueiden talouden tasapainotukseen: vaikuttaviin hoitoihin keskittymisen. Juustohöylällä voidaan tehostaa toimintaa muutamilla prosenteilla, mutta sillä ei saavuteta kaikkia tarvittavia säästöjä. Höylä voi johtaa lopulta kalliimpiin tai vaikuttamattomampiin hoitoihin. Alueilla ja valtakunnallisesti lainsäädännöllä on tähdättävä siihen, että järjestämme oikeat palvelut, oikeaan aikaan, oikeaan paikkaan.

Vaikuttavuus on keskeisessä roolissa hyvinvointialeuiden strategioissa. Vaikuttavuuden hyödyntämisessä on kuitenkin vielä valtavasti tehtävää. Lisää lihaa luiden ympärille kaivataan muun muassa sosiaalipalveluissa: mistä todella on hyöytä esimerkiksi huostaanottojen ehkäisemiseksi. On uskaltauduttava keskustelemaan kansallisesti vaikuttamattomimpien hoitojen ja palveluiden karsimisesta; ratkaisuja ei pidä jättää tehtäväksi vain hyvinvointialueilla, saati yksittäisissä asiakaskohtaamisissa.

Alalla puhutaan häiriökysynnästä (failure demand). Termin tausta ja suomennos on perusteltu, mutta siihen kätkeytyy myös yksi sote-palveluidemme ydinongelmista: organisaatiolähtöisyys asiakaslähtöisyyden sijaan. Kysehän on myös häiriötarjonnasta: asiakas ohjataan väärän tai vaikuttamattoman palvelun pariin. Jos asiakasohjaus olisi kunnossa, toistuvasti esimerkiksi päivystykseen ilman todellista terveysongelmaa hakeutuva asiakas tunnistettaisiin sosiaalista kanssakäyntiä tarvitsevaksi, ei akuuttiterveydenhuoltoa kaipaavaksi potilaaksi. Tarkemman palvelutarpeen arvioinnin kautta hänet voitaisiin ohjata kolmannen sektorin tarjoaman ryhmätoiminnan pariin.

Oikeat palvelut oikeaan paikkaan on yksi hyvinvointialueiden keskeisistä talouden tasapainotuskeinoista. Ivalon terveyskeskuksen arkea (2.1.) kuvaava artikkeli havainnollisti hyvin etävastaanottojen mahdollisuuksia. Tiheämmin asutuilla alueilla voitaisiin aivan yhtä hyvin hyödyntää chatiä, puheluita ja kuvapuheluita suurelle osalle väestöä palvelu- ja hoidontarpeen arvioinnissa. Palveluverkkoa suunniteltaessa myös erilaiset sotepisteet, joissa kokenut sairaanhoitaja ottaa asiakkaat vastaan ja konsultoi lääkäriä digitaalisesti käynnin aikana, tullevat olemaan arkipäivää.

Digitaalisuus ei tarkoita vain etävastaanottoja, se tarkoittaa myös prosessien digitalisointia. Yksinkertaisimmillaan paperiset lomakkeet korvataan digitaalisina, terveystiedot myös kuvantamisen osalta tarjotaan reaaliajassa OmaKannan kautta päällekkäisten tutkimusten välttämiseksi, saneluissa hyödynnetään teknologiaa, jättimäisten ’ratkaisu kaikkeen’ apt-järjestelmien sijaan niiden päälle mahdollistetaan erilaisten sairaus- ja tarvekohtaisten sovellusten rakentaminen, asiakasohjausta kehitetään asiakkuudenhallintaohjelmilla ja tekoälyä ryhdytään hyödyntämään kansallisilla, ei pelkästään hyvinvointialuekohtaisilla investoinneilla.

Rakenteellinen uudistus on nyt toteutettu, seuraavaksi alueilla alkaa työ toimintamallien, teknologioiden, sisältöjen ja johtamisen kehittämiseksi. Tässä tarvitaan kaikkia sotepe-palveluihin liittyviä tahoja kouluista ministeriöihin, yrityksistä yhteisöihin, asukkaista ammattilaisiin mukaan yhteiseen työhön.

Sanna Vauranoja
Aluehallituksen pj, Varha

Helinä Perttu
Aluehallituksen pj, Keusote

Talous tasapainoon?

Sunnuntai 19.11.2023

Varhan tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmasta on käyty erikoinen näytelmä päätöksenteossa. Moni asukas kysyy, mistä oikein on kysymys.

Hyvinvointialueet, jotka tekevät alijäämää, ovat pattitilanteessa investointien suhteen. Alijäämäisellä taloudella ei automaattisesti saa lainaottovaltuutta ja jos emme investoi, tulevaisuuteen on vaikea tähytä. Investointeihin on alueilla alijäämästä huolimatta kuitenkin mahdollisuus, mikäli hyvinvointialue hakee lainanottovaltuutta ja täyttää sen ehtona olevan tasapainotusvaateen. Tasapainotus tarkoittaa valtiovarainministeriön hyväksymää tasapainotusohjelmaa. Tätä tasapainotusohjelmaa Varhassa on käsitelty viimeiset viikot kuumeisesti, sillä ohjelman palautuksen takaraja oli 15.11.

Nämä kaikki rahoituksen yksityiskohdat on päätetty Sanna Marinin hallituksen ja silloisen eduskunnan toimesta. Alueet tai Orpon hallitus ei ole linjannut mitään uutta, vaan nyt noudatetaan vuonna 2021 voimaan tulleita hyvinvointialueiden lakeja.

Varsinais-Suomessa tasapainotusohjelmaa ryhdyttiin laatimaan keväällä, kun oli jo nähtävissä, että alueemme tulee olemaan alijäämäinen. Elokuussa kuluvan vuoden alijäämäennuste kasvoi alkuperäisestä yli 100 miljoonaan ja 10.10. ministeriöltä saatujen laskelmien mukaan Varhan tasapainotustarve asettui 272 miljoonaan seuraavien kolmen vuoden aikana.

Sen jälkeen aluehallitus on käsitellyt viikoittain tasapainotusohjelmaa. Päätös tasapainotusohjelmasta kuuluu Varhan hallintosäännön mukaan aluehallitukselle. Hallintosääntö taas on julkisen organisaation pelisääntö- tai lakikirja, joka luo raamit kaikelle tekemiselle. Mikäli hallintosääntöä ei noudateta, päätökset muuttuvat laittomiksi.

Aluehallituksen päätöksenteossa kaksi olennaisinta kysymystä ohjelmaan liittyen on ollut, sitoutuvatko päättäjät tuohon 272 miljoonan tavoitteeseen ja miten tuon summan pitäisi painottua tila-, henkilöstö-, ostopalvelukustannusten sekä palvelutasojen ja palvelurakenteen osalta. Aluehallituksen oli tarkoitus päättää ohjelman yksityiskohdista 7.11.

Hallituksen kokouksen lopputuloksena äänin 8 (Keskusta, SDP, Vasemmistoliitto) – 7 (Kokoomus, RKP, Perussuomalaiset, Vihreät) päätös lähetettiin hallintosäännön vastaisesti valtuustolle päätettäväksi. 272 miljoonan tasapainotuksen sijaan tasapainotussummaa päätettiin muuttaa 236:een miljoonaan. Lisäksi päätöksessä tarkempia tasapainotuskohteita muutettiin. Meidän päättäjien tehtävänä on nimenomaan valita, miten summat jakaantuvat: säilytämmekö mieluummin seiniä, vähennämmekö henkilöstöä vai laskemmeko palveluiden tasoa.

Valtuustossa 15.11. tasapainotusohjelmaa edelleen muutettiin, jonka johdosta ohjelmaa ei kyetty lähettämään ministeriölle annetussa aikataulussa 15.11. Ohjelmassa tasapainotussumma oli edelleen muu kuin viranhaltijoiden valmistelema. Päätös oli verhoiltu periaatepäätökseksi, koska se olisi muuten ollut laiton. Sen sisältö ei kuitenkaan vastannut termiä periaatepäätös, vaan yksityiskohtaisuutensa vuoksi se oli käytännössä päätös. Asia kuitenkin palautui aluehallitukselle, joka käsittelee asiaa jälleen 21.11.

Meille Kokoomuksessa hallintosäännön ja lain noudattaminen on kaiken tekemisen lähtökohta. Tästä asiasta ei voi tinkiä tai tehdä kompromissia. Päätösten on oltava laillisia.

Miksi sitten Kokoomus piti muutettua summaa ongelmallisena? Sen perusolettama oli, että laskelmissa voisimme hyödyntää vuoden 2026 jälkikäteiskorvausta. Jälkikäteiskorvaus 2026 taas perustuu vuoden 2024 alueilla tehtävään alijäämään tai osaan siitä. On sanomattakin selvää, että kenelläkään ei voi olla tietoa vuoden 2026 summasta, kun vuosi 2024 ei ole vielä alkanut eikä alueet ole hyväksyneet edes vielä budjettejaan.

On totta, että vuonna 2026 tullaan tekemään jälkikäteistarkistus, mutta se voi olla jopa negatiivinen. Rahoituksen periaatteisiin voi tulla myös muutoksia, jolloin summa muuttuu entistäkin epävarmemmaksi. Mikäli jälkikäteiskorvausta on Varhalle tulossa, summa voi olla kaikkea nollan ja 100 miljoonan väliltä. Miksi siis ryhtyisimme poliittisella valmistelulla arvailemaan summaa? Kaiken lisäksi Varhassa vuoden 2025 jälkikäteiskorvaus on laskettu optimistisemman vaihtoehdon mukaan. Lähtökohta on reilut 600 miljoonaa valtakunnallisesti ja me olemme käyttäneet laskennassa miljardia. Jos joka kohdassa arvioimme summat yläkanttiin, huijaamme vain itseämme.

Mitä virheellisestä summasta sitten seuraa? Mikäli alkuperäisestä aikataulusta myöhässä ministeriölle lähetettyä tasapainotusohjelmaa ei pidettäisi ministeriössä uskottavana, sitä pitää alueella korjata. Mikäli Keskustan, SDP:n ja Vasemmistoliiton alkueräisellä ajatuksella olisi edetty vielä valtuustossakin, myös korjaukset pitäisi hyväksyttää valtuustossa. Kutsuisimme siis koolle uudelleen ja uudelleen valtuuston, kun yksi kokous maksaa yli 30 000 euroa.

Mikäli korjausten jälkeenkään ohjelmaa ei hyväksyttäisi, edessä olisi lainanottovaltuuksien hylkäys. Käytännössä investoimatta jäisi useampi ikääntyneen hoivayksikkö ympäri Varsinais-Suomen. Tekemättä jäisi kaksikielinen sote-keskus Kaskenmäkeen. Tekemättä jäisi useampi kuvantamisen laitehankinta. Palveluverkko tältä osin supistuisi automaattisesti, kun kelvollisia laitteita ei enää olisi.

Alueilla käytännöt jälkikäteistarkistuksen osalta ovat vaihtelevia. Osa on ottanut huomioon varsin pienen summan, osa isomman, osa ei lainkaan. Valtiovarainministeriöltä odotetaan kuumeisesti ohjetta asiassa, jotta alueet voisivat toimia keskenään vertailukelpoisella tavalla. 

Tasapainotusohjelmasta käydään hyvinvointialueen ja ministeriöiden kesken myös neuvottelut. Neuvotteluissa marraskuun alussa me Varhan päättäjät saimme terveisiä. Päätöksentekoamme pitää ketteröittää ja nopeuttaa.

On selvää, että nopea päätöksenteko edellyttää myös riittävää ja oikea-aikaista valmistelua. Valmistelun haasteena on se, että meillä Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on raskain poliittinen järjestelmä. Vain kahdella hyvinvointialueella koko Suomessa on kuntamallinen päätöksentekolautakunta. Siis lautakunta, jolla on oma budjetti, budjettivastuu ja henkilöstö. Varsinais-Suomi on toinen näistä.

Uudistuksen keskeinen tavoite oli integraatio. Integraatiota turvaamaan perinteisessä lautakuntamallissa tarvittiin jaostot. Varsinais-Suomessa viiden lautakunnan lisäksi on neljä jaostoa. Lautakuntien ja jaostojen lisäksi Varhassa on hallitus ja valtuusto. Valtuustolle taas  halutaan lähettää hallintosäännöstä poiketen päätöksiä vaikka asioita saatetaan käsitellä useassa lautakunnassa, jaostossa ja hallituksessa moneen kertaan ennen sitä. Käytännössä Varhan päätöksentekomallista johtuen esimerkiksi talousarviokäsittely 2025 pitää käynnistää jo keväällä, jotta se ehditään kierrättää kaikissa päätöksentekoelimissämme.

Kun tätä päätöksentekoa seuraa julkisuudessa, on ymmärrettävää, että asukkaillamme nousee huoli: entäs ne palvelut. Oli erittäin ilahduttavaa, että aluevaltuusto päätti tiistain kokouksessa palvelustrategiasta. Palvelustrategiasta, joka nimenomaan valtuustolle kuuluu. 

Meille kokoomuslaisille kaiken keskiössä ovat asukkaat eli asiakkaamme. Haluamme tehdä kaikkemme, jotta palvelut täällä toimivat. Ja jotta palvelut toimivat, tarvitaan perustaksi terve talous. Siitä siis tasapainotusohjelmassakin on loppuviimein kyse: palveluiden ja niitä tukevien investointien tulevaisuuden turvaamisesta. 

Pari sanaa palkoista

Sunnuntai 1.10.2023

Turun Sanomat ja Salon Seudun Sanomat uutisoivat Varhan johdon palkoista kuluneella viikolla. Palkat ovat arvatenkin herättäneet suuria tunteita. Avoimuus palkoissa on tervetullutta, mutta artikkeleihin liittyy myös tarkennettavaa.

Kun ensimmäisiä palkkoja ryhdyimme hallituksessa määrittelemään, pyrimme vertailemaan palkkatasoa  sairaanhoitopiireihin ja jo valinnan tehneisiin tuleviin hyvinvointialueisiin. Yksikään alue ei elä tyhjiössä, joten palkkatasoja haettiin keskenään samalla tasolle, saman kokoisilla hyvinvointialueilla. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueen ja Varhan hyvinvointialuejohtajien palkat ovat käytännössä aivan samat.

Tulosaluejohtajien eli toisen tason operatiivisen johdon palkkoihin vaikuttivat merkittävällä tavalla sairaanhoitopiirin johdon palkat. On yleisesti pidetty hankalana, jos esihenkilön palkka on pienempi kuin alla olevien asiantuntijoiden ja keskijohdon palkat. Koska sairaanhoitopiireissä palkat edustavat lääkärien korkeimpia palkkaryhmiä, osittain tästä syntyi tulosaluejohdon palkkataso, joka liikkuu tulosalueen budjetista ja henkilöstöstä riippuen ennen vuosikorotuksia 9 500 ja 12 500 välillä. Koska tulosaluejohdon rekrytointi toteutettiin sisäisellä haulla, liiketoimintasiirron periaattein, osalla henkilökohtaiset palkat saattavat niin tulosalueilla kuin kolmannella eli tulosryhmätasolla ylittää tämän.

Tulosryhmäjohtajien palkkoihin luotiin periaatteet hallituksessa, kun yksittäinen viranhaltijapäätös herätti kummastusta korkean palkkatason vuoksi. Tulosryhmäjohtajien palkkaus ei siis viime vuonna kuulunut hallitukselle ja nyt valinnat tekee lautakunnat. Hallitus kuitenkin halusi palkkatasolle periaatteet, jonka myötä alkuperäinen linja maltillistui.

Artikkelin julkaisun jälkeen (TS 28.9.) pyysins elvittämään Pirhan, Pohteen ja Satakunnan vastaavat palkat. Kahdelta alueelta jo saadun tiedon valossa, palkkatasomme on hyvinvointialuejohtajan palkkatason ohella, hyvinkin linjassa muiden alueiden kanssa. Mistää palkkajohtajuudesta Varhassa ei siis ole kyse. 

Artikkeleissa ei varsinaisesti korostunut hyvinvointialueiden mittakaava. Varha on yksi Suomen 10 suurimmasta työnantajasta. Henkilöstöä meillä on yli 23 500 ihmistä ja budjettimme liikkuu 2.3 miljardin luokassa. On aivan eri asia johtaa 600 hengen soteorganisaatiota keskikokoisessa kunnassa kuin kokonaista tulosaluetta hyvinvointialueella.

Ymmärrän silti ihmisten järkytyksen palkkoihin liittyen, vaikka teknisesti niille on selkeät perustelut. Kun palkkoja vertaa alueen yrityksiin, kuntiin tai jopa ministeriöön, hyvinvointialueilla palkat ovat karanneet hurjiksi. Kun palkkoja vertaa yrityksiin, on julkisella sektorilla perinteisesti tulosvastuun rooli ollut huomattavasti pienempi. Itse ajattelen, että näillä palkoilla on etujen ja vastuun kuljettava käsi kädessä. Kaikkia etuja: palkkajohtajuutta, pitkiä lomia ja täysin riskitöntä, tuloksista riippumatonta työsuhdetta ei voi samassa paketissa olla.

Jos palkkoja taas verrataan asiakastyössä oleviin ammattilaisiimme, ero tuntuu räikeältä. Erilaisia tehtäviä on kuitenkin hyödytöntä verrata toisiinsa. Artikkeleissakin palkkoja oli verrattu aiempiin tehtäviin ja niistä maksettaviin palkkoihin. Se on yhtä hyödyllistä kuin olisimme vertailleet entisen pääministerin opiskeluaikoina saamaa palkkaa kaupan kassalla pääministerin tehtävästä maksettavaan palkkaan. Palkka perustuu aina tehtävän vaativuuteen.

Asiakastyössä olevien palkkoihin liittyy aivan toinen epäkohta. Se on vuokratyöläiselle samasta työstä maksettava, jopa kaksinkertainen palkka, työ- tai virkasuhteessa olevaan verrattuna. Tähän epäkohtaan meidän on hyvinvointialueilla puututtava per heti. Vuokratyö on joko lopetettava tai sille asetetaan selkeä yläraja. Samasta työstä maksetaan samaa palkkaa myös vuokratyössä.

Artikkelissa unohtui mainita yksi palkka. Hallituksen päätoimisena puheenjohtajana, siis kokopäiväisestä työstä hyvinvointialueelle, minulle maksetaan 5 800 euroa kuukaudessa.

Häiriökysyntää?

Lauantai 30.9.2023

Olen törmännyt viimeisen kahden vuoden aikana käsitteeseen 'häiriökysyntä'. Sillä kuvataan tilannetta, jossa asiakas toistuvasti päätyy esimerkiksi päivystykseen vaikka todellisuudessa hän kärsisi yksinäisyydestä tai lääkärin vastaanotolle ja laajoihin laboratorio- ja kuvantamistutkimuksiin vaikka kysymys olisi mielenterveysongelmasta. 

Meillä Varhassa strategian keskiöön olemme asettaneet asiakkaat, siis asukkaat, jotka meidän palveluitamme tarvitsevat ja käyttävät. Lähtökohtaisesti kaikki asukkaamme ovat jossain elämänsä vaiheessa Varhan asiakkaita. Palveluvalikoimamme pitää perustua lain velvoitteisiin ja palvelutarpeisiin. 

Mikäli kykenemme asiakkaan tarpeisiin perustuviin palveluihin, ei pitäisi käyttää sanaa häiriökysyntä. Se on tuotantolähtöisen toimintafilosofian termi, jossa asiakas tulee häiritsemään tuotantoamme omalla virheellisellä kysynnällään. 

Asiakaslähtöisessä organisaatiossa on vain häiriötarjontaa. Mikäli asiakas ohjautuu tai ohjataan toistuvasti virheellisen palvelun pariin, se ei ole asiakkaan syy, vaan palveluntarjoajan ongelma. 

Toimiva asiakasohjaus ja palvelutarpeen arviointi ovat edellytyksiä sille, että asiakas saa mahdollisimman nopeasti, mahdollisimman oikeasisältöisen avun tarpeeseensa. Siksi on äärimmäisen tärkeää keskittyä osaavaan asiakasohjaukseen ja palvelutarpeenarviointiin, jotta kykenemme tunnistamaan esimerkiksi yksinäisyydestä kärsivän asukkaan, jolle oikea palvelu olisi järjestöjen tarjoama yhteisöllinen toiminta, mielenterveyden haasteesta kärsivän asiakkaan magneettikuvauksen sijaan mielenterveyspalveluihin ja niin edelleen. 

Varhan hallituksessa lähdemme siitä, että meillä ei ole juurikaan häiriökysyntää vaan meidän tehtävämme on tarjota oikea palvelu oikeaan aikaan asukkaillemme. Tässä on vielä paljon tehtävää ja siksi on rehellistä myöntää, että meillä on runsaasti häiriötarjontaa. Kun siihen pääsemme käsiksi yhtenäisillä tietojärjestelmillä, osaavilla asiakasohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin ammattilaisilla, nopealla palveluun pääsyllä ja ajoissa annetulla oikealla avulla, olemme päässeet pitkälle.

Häiriötarjonnan vähentäminen parantaa asukkaidemme elämänlaatua, palveluiden vaikuttavuutta ja kustannustehokkuuttamme. Siksi myös uskon, että annetut talousraamit eivät ole meille tekemätön paikka, vaan meidän on mahdollista ne saavuttaa. 

Vuokratyö syö hyvinvointialueiden toimintaedellytyksiä

Lauantai 16.9.2023

Vuokratyötä on ollut tarjolla ja sille kysyntää jo vuosia eri aloilla. Sen käytölle on vankat perustelut esimerkiksi aloilla, joilla on merkittävää kausivaihtelua työmäärässä ja henkilöstötarpeissa.

Sosiaali-, terveys- ja pelastusalalla työvoiman tarve on lähes vakio, eikä kesälomakuukausia lukuun ottamatta merkittävää kausivaihtelua ilmene. Pikemminkin henkilöstötarve on pysyvällä kasvu-uralla, eivätkä suhdanteetkaan vaikuta henkilöstötarpeeseen laskevasti. Eläköityminen ja työehtosopimustaisteluissa ryvettynyt alan maine haastavat henkilöstön saatavuutta entisestään.

Vuokratyön rooli alkoi lisääntyä sote-alalla 2010-luvulta lähtien. Aluksi vuokratyö painottui lääkäreihin, sittemmin sairaanhoitajiin, nykyään myös lähihoitajiin, suun terveydenhuollon ammattilaisiin ja sosiaalityöntekijöihin.

Lähtökohtaisesti suhtaudun, itsekin yrittäjänä, markkinoihin ja yrittämiseen positiivisesti. Meillä on yrityksiltä paljon opittavaa, mahdollisuus hankkia innovaatioita ja tehokkaampia prosesseja. Sote-alan vuokratyömarkkinat eivät kuitenkaan edusta alaa tervehdyttävää ja parantavaa vaihtoehtoa, vaan kurjistavat hyvinvointialueita niin taloudellisesti, työyhteisönä kuin palveluiden laadussa kiihtyvällä tahdilla.

Työn hinta voi vuokrattuna olla hyvinvointialueille jopa kolminkertainen. Normaalisti vuokratyöstä maksetaan alle kaksinkertainen hinta yksittäisen työntekijän bruttopalkkaan nähden. Kun työvoimasta on sote-alalla krooninen pula, syrjäisimpiin palvelupisteisiin henkilöstön saaminen erittäin haastavaa ja tarkat mitoitukset edellyttävät tiettyä henkilöstömäärää, ei hyvinvointialueille palveluiden järjestäjänä, osittaisena tuottajana ja työnantajana jää muuta vaihtoehtoa kuin vuokrata henkilöstöä paikoitellen täysin hävyttömällä hinnalla.

Syksyn ja talven aikana tulemme näkemään karuja talouslukuja hyvinvointialueilta. Palveluiden ostot, johon vuokratyö kuuluu, vievät budjetoitua paljon suuremman summan. Siksi olisi äärimmäisen hyödyllistä, että hyvinvointialueilla lähdetään yhdessä systemaattisesti vähentämään vuokratyön käyttöä. Myös valtion suunnalta asiaan toivotaan vähintään suosituksia vuokratyön vähentämiseksi. Kysymys on yhteisistä verovaroistamme, joilla tämän kehityksen myötä saadaan alati kasvavalla summalla, entistä vähemmän palveluita. 

Yksittäinen hyvinvointialue ei kykene yksin rajoittamaan vuokratyötä, sillä työmarkkinat ovat koko Suomen laajuiset. Yhteisellä rajoituksella tilanne korjaantuisi kaikilla alueilla kerralla ja on oletettavaa, että työntekijöiden saaminen omiin toimiin ja virkoihin helpottuisi merkittävästi.

Kaikki syyt työskennellä vuokratyössä eivät luonnollisesti liity palkkaan. Hyvinvointialueilla on opittavaa vuokratyönantajilta muun muassa joustavuudessa ja hyvässä lähijohtamisessa. Yhteistä verovaroilla kerättävää sotepe-rahoitusta ei ole kuitenkaan mitään syytä siirtää vuokratyöyritysten tileille rajattomasti ja samalla heikentää kiihtyvällä tahdilla palveluiden laatua ja saatavuutta.

Hyvää Yrittäjänpäivää!

Tiistai 5.9.2023

Yrittäjyyden, elinvoiman ja kumppanuuksien rakentamiseksi pidän erityisen tärkeänä seuraavia toimenpiteitä:

Hyvinvointialueiden palveluiden kustannusten läpinäkyvyyden varmistaminen.

Uusien innovaatioiden mahdollistaminen rohkealla kokeilukulttuurilla. Perinteinen kilpailutusmalli ei tähän istu, jos markkinoilla on vasta yksi innovaation kehittänyt yritys.

Kilpailutusten avoimuus ja läpinäkyvyys. Kilpailutuskalenterit on saatava näkyville mahdollisimman aikaisin ja kilpailutukset toteutettava tasapuolisesti.

Aitojen kumppanuuksien rakentaminen. Tämä edellyttää avoimuutta puolin ja toisin. Kun me avaamme kustannusrakenteemme, samaa odotamme kumppaneiltamme.

Riittävän pienet osakilpailutukset, jotta myös pienet, paikalliset yritykset voivat toimia kumppaneinamme.

Palvelusetelien laaja hyödyntäminen ja niille arkijärkiset kriteerit. Palvelusetelit vähentävät Varhan kilpailutuskuormaa ja mahdollistavat alueellisen, seudullisten yritysten toimimisen kumppaneinamme.

Hyvää Yrittäjänpäivää!

Ennen ei ollut paremmin

Lauantai 7.5.2022

Minulla on ollut mielettömän hieno mahdollisuus seurata erityisen läheltä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valmistelua kohti Suomen parasta hyvinvointialuetta aluehallituksen puheenjohtajana nyt kaksi kuukautta.

Olen todella vaikuttunut siitä sitoutumisen ja aherruksen määrästä, jota meidän pieni, mutta äärimmäisen osaava ja tehokas valmisteluporukka tekee. Iso kiitos asioiden ripeästä etenemisestä kuuluu heille!

Me tuoreet päättäjät olemme valinneet hyvinvointialueelle johtajan, päättäneet toimielin eli päätöksenteko-organisaation muutoksista ja tulosaluejohtajatasosta (eli organisaation toinen taso) aluevaltuustossa. Seuraavaksi tehtävänämme on ratkaista aluehallituksessa hyvinvointialueen koko henkilöstöorganisaatio 1.1.2023 alkaen. Kysymyksessä on 23 000 ammattilaisen työmaa, joten mistään pienestä päätöksestä ei ole kyse.

Tähän saakka meillä on ollut 31 erillistä sote-organisaatiota Varsinais-Suomessa. Jatkossa meillä on yksi hyvinvointialue, joka palvelut järjestää ja omalta osaltaan myös tuottaa. Jotta 23 000 ihmisen organisaatiota on mahdollista ohjata ja johtaa, meille tulee kuusi tulosaluetta: pelastuspalvelut, ikääntyneiden palvelut, sote-palvelut, TYKS sairaalapalvelut, konsernipalvelut ja järjestämisen palvelut.

Kun siirtymä on hoidettu onnistuneesti, siirrämme katseet pidemmälle tulevaisuuteen. Tavoitteenamme on tarjota toimivat ja vaikuttavat palvelu jokaiselle varsinaissuomalaiselle sekä huolehtia terveestä taloudesta, jotta palvelut toimivat tulevaisuudessakin. Näiden kahden tavoitteen saavuttamisessa riittää varmasti tehtävää vielä vuosiksi eteenpäin.

Kun organisaatiomalli toivottavasti saadaan päätökseen alkavan viikon perjantaina, siirrymme rakentamaan hyvinvointialueelle strategiaa. Strategia ei ole mikään pölyttyvä mappi johdon arkistossa, vaan se on tiekartta meille kaikille hyvinvointialueen parissa toimiville. Se vastaa kysymyksiin miksi olemme olemassa, millainen hyvinvointialue haluamme olla ja miten sellaiseksi tullaan.