Share |

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro budjetista 2019

Maanantai 12.11.2018 - Sanna

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, kaupunginvaltuutetut ja kokousyleisö!

Kiitos osallistujille tähän mennessä käymästämme budjettikeskustelusta. Keskustelu on ollut Kaarinan arvojen mukaisesti avointa ja budjettia on tehty yhdessä. Meillä Kokoomuksessa keskusteluun nousi erityisesti kolme teemaa: johtajuus, johdonmuakisuus ja terve talous. 

Nyt päätettävänämme oleva budjetti ei ole tasapainossa, vaan se sisältää selkeän alijäämän. Siksi työ vasta alkaa, kun tämä pykälä on saatu käsiteltyä. 

Vuonna 2015 kokoomuksen aloitteesta sosiaali- ja terveyspalveluissa tehtiin palvelutasokartoitus, jonka mukaan palvelut jaettiin kolmeen kategoriaan: must have (lakisääteiset), should have (vaikuttavat, ennaltaehkäisevät palvelut ja nice to have (kiva olla, täysin vapaaehtoiset) palvelut. Nykyään sotepalveluissamme puhutaan sujuvasti must have, wise to have ja nice to have -palveluista. Samaa ajattelua tarvitaan myös muille toimialoille. 

On rehellisyyttä ja viisautta myöntää, että lakisääteisten ja hyödyllisten palveluiden lisäksi me teemme myös kenties vähemmän hyödyllisiä asioita. Palvelut saattavat olla vanhentuneita, eivät enää palvele parhaalla tavalla kuntalaisia, asiakkaita, toiminta ovat päällekkäistä tai prosessit tarpeettoman raskaita. Meidän pitää keskustella siitä, mitä säilytetään ja mistä voimme luopua lean -ajattelun hengessä. 

Kuten kaupunginjohtaja Harri Virta omassa puheessaan totesi, investointiohjelmamme on erityisen raskas. Pahimmillaan asukaskohtainen velka voi nousta kriisikunnan rajoille. Myös investoinnit pitäisi kyetä jakamaan pakollisiin (must have), viisaisiin (wise to have) ja hupi-investointeihin (nice to have). Ja jostain myös kyettävä luopumaan. 

Me päättäjät siis ryhdymme yhdessä virkamiesten kanssa tasapainottamaan taloutta heti vuoden vaihteessa. Se tarkoittaa sekä käyttötaloutta että investointeja! Silloin kysytään päättäjiltä johdonmukaisuutta ja virkamiehiltä johtajuutta. 

Kaikki kipeät päätökset eivät voi jäädä odottamaan tulevaisuutta, vaan meidän on ryhdyttävä tekemään niitä nyt, kun se ei vielä ole myöhäistä. Toisaalta, onnistuminen mitataan jokapäiväisessä työssä ja sen johtamisessa. Pelkät päätökset eivät vielä riitä. Kun jokin toimintamalli päätetään ottaa käyttöön, se myös otetaan ja sen toteutumista seurataan. Jos jollekin hankkeelle annetaan raami, siitä myös pidetään kiinni. 

Tästä hyvä esimerkki on koulurakentamisen hankkeet. Me olemme varanneet tarvittavat resurssit, jotta

  • kilpailutukset onnistuvat
  • laatua, aikataulua ja kustannuksia seurataan
  • poikkeamia ei tapahdu tai niihin reagoidaan ja ne korjataan välittömästi.

Meillä on rakennushankkeille nimetty kullekin oma vastuuhenkilö, joka henkilökohtaisesti vastaa siitä, että nämä tavoitteet toteutuvat ja raamissa pysytään. 

Tarvitaan siis rohkeutta, johdonmukaisuutta ja johtajuutta terveen talouden saavuttamiseksi!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaarina, Terve talous, Johtaminen, Budjetti

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro 13.11.2017

Maanantai 13.11.2017 - Sanna

Vuosi sitten kokoomus nosti tässä samaisessa budjettikokouksessa esiin, että henkilöstökuluihin on budjetoitu 1-2 prosenttia liikaa. Ei siksi, että kokoomus olisi ollut lomauttamassa tai irtisanomassa henkilöstöä vaan yksinkertaisesti siksi, että kilpailukykysopimuksen vaikutukset arvioitiin yleisesti kuntapuolella laskevan henkilöstösivukuluja 3 prosenttia.

Onneksi ihmisen muisti on valikoiva, enkä enää muista, millaisia puheenvuoroja tästä näkemyksestämme viime vuonna käytettiin. Lopputulema oli kuitenkin se, että Kaarinan veroprosenttia nostettiin 0.5 yksikköä.

Kuluneen vuoden talousraportit osoittavat, että olimme oikeilla jäljillä, joskin arviomme oli maltillinen, sillä henkilöstökulut ovat jääneet lähes kolme prosenttia budjetoidusta.

Tänä vuonna ennen hallituksen käsittelyä tuo sama ilmiö toistui budjetissa. Henkilöstökuluihin olisi esityksen mukaan varattu yli neljä prosenttia lisää tämän vuoden toteutumaan verrattuna, vaikka yleiseksi palkankorotusvaraksi arvioidaan kuntapuolella noin yksi prosentti.

Päätimme, että tänä vuonna puhumme asiasta niin pitkään ja niin hartaasti, että virhe budjetissa oikaistaan. Lopulta siihen esitystemme pohjalta tehtiinkin yli kahden miljoonan korjaus ja budjetti muodostui selvästi ylijäämäiseksi.

Meille kokoomuksessa tasapainoinen talous, mutta myös koulutus ja sivistys ovat keskeisiä arvojamme. Ikään kuin löytöpalkkiona pidimme tärkeänä, että osa tuosta summasta kohdennetaan sivistyspalveluihin. Olemme joutuneet keskittymään kuluvan vuoden pääasiassa seiniin, mutta vähintään yhtä tärkeää kouluillemme on myös se sisältö, mitä kouluissa oppilaille ja oppilaiden kanssa tuotetaan ja opitaan.

Sivistyspuolella halusimme käytännössä kohdentaa lisämäärärahaa budjetissa erityisesti tuntikehykseen, tarkemmin  kieliopintoihin ja niin sanottuihin jakotunteihin. Valitettavasti Kaarina ei toistaiseksi ole kokeilukuntien joukossa, missä ensimmäinen vieras kieli alkaisi jo ensimmäiseltä luokalta. Esittämällämme reilun 200 000 euron lisäyksellä toivomme, että valittavana olevien kielien kirjo monipuolistuu ja pienempikin oppilasmäärä antaisi mahdollisuuden aloittaa kielen opiskelu eri kouluissamme.

Ilahduttavaa budjettikäsittelyssä ylipäätään on ollut vahva yhteinen näkemys, jossa ryhmien hyvällä yhteistyöllä päiväkotien ryhmäkoot voidaan pitää nykyisellään ja oppimateriaaleihin lisätään rahaa.

Käyttötalous on Kaarinassa kokonaisuutena melko vakaalla pohjalla tulevana vuonna. Verotulot kasvavat hyvän taloussuhdanteen ja vahvan yrityskentämme johdosta.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa kasvupaineita on väestön ikääntyessä, mutta Kaarina ottaa käyttöön vuosittain uusia ketteriä toimintamalleja. Tästä yhtenä konkreettisena esimerkkinä perhehoitokylä, jonka yksi hoitovuorokausi maksaa vähemmän kuin yksi tunti kotipalvelua.

Meille kokoomuksessa on tärkeää, että Kaarina panostaa tulevina vuosina vahvasti palveluseteleiden käyttöön. Palveluseteleiden käytön myötä alan paikalliset yritykset vahvistuvat ja soteuudistuksen tullessa meidän ei tarvitse ryhtyä etsimään valinnan vapautta Maskusta tai Raumalta, vaan tuottajat ovat täällä lähellä.

Investoinneista hallituksen puheenjohtaja puhui jo perusteellisesti. Mittavien kouluinvestointien vuoksi pidimme muun muassa tämän virastotalon laajamittaisen peruskorjauksen siirtoa perusteltuna. Kaarinaan rakennettavaan palloiluhalliin toivomme, että sponsoreita todella halliin on löydettävissä, eivätkä suunnitelmat sponsorirahasta jää vain puheen tasolle.

Yksi aiempien vuosien investointipäätös on lähellä valmistumistaan, nimittäin tuo vireinen Kaarina-talo otetaan käyttöön juhlavin menoin itsenäisyyspäivänä. Sata vuotiasta Suomea kelpaa juhlistaa erityisesti uuden kirjaston muodossa. Kirjastoa voitanee pitää suomalaisen lukutaidon ja sivistyksen yhtenä keskeisimmistä kulmakivistä ilmaisen peruskoulun ohella. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kokoomus, Kaarina, Budjetti, Terve talous, Sivistys

Löydetty kaksi miljoonaa

Tiistai 7.11.2017 - Sanna

Kaarinan kaupunginhallitus on työstänyt budjettia vuodelle 2018 muutaman viikon varsin intensiivisesti. Käyttötaloudelle haasteita ovat lisänneet väistötilojen hankinta sekä Valkeavuoren yläkoululle että Hovirinnan kouluille. Investointipuolella samat haasteet ovat käsillä rakentamis- ja korjaamispäätösten muodossa.

Vuosi sitten Kokoomus esitti, että kilpailukykysopimuksen (kiky) johdosta henkilöstökuluihin voidaan budjetoida jopa 3 prosenttia vähemmän. Kaarinassa kiky huomioitiin vain yhden prosentin edestä – ja nostettiin veroa 0,5 yksikköä. Henkilöstökulujen toteutuma on kuluvana vuonna jäämässä lähes kolme prosenttia alle budjetoidun.

Kyseistä korjausta ei alun perin tehty vuoden 2018 talousarvioon, vaan arvioitu prosentin palkankorotuslisä lisättiin vuoden 2017 budjettiin, jolloin todellinen henkilöstökululisäys olisi ollut lähes 4 prosenttia. Kokoomus oli asiassa tarkkana ja hallituksessa budjettiin tehtiin lähes kahden miljoonan tekninen korjaus alaspäin, sillä henkilöstösivukulut pysyvät vuonna 2018 alhaalla. Tärkeää on huomata, että työntekijöille maksettava palkankorotusvara säilyi kuitenkin budjetissa 1,4 prosentissa, sillä kyse on sivukuluista!

Tämän kahden miljoonan ylijäämän halusimme pääosin kohdentaa eri puolueiden tuella sivistyspalveluihin. Kokoomus esitti kielivalinnaisuuksien ja tuntiresurssin lisäämistä peruskouluun yli 200 000 eurolla, SDP oppimateriaalimäärärahojen lisäystä ja Vihreät varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pitämistä ennallaan.  Näistäkin muutoksista huolimatta talousarvio on tällä hetkellä, ennen valtuustokäsittelyä ylijäämäinen.

Investointien osalta hallitus päätyi Valkeavuoren uudisrakentamiseen kokonaisuudessa, Hovirinnan mittavaan peruskorjaukseen, liikuntatilojen korvaamiseen uudella monitoimihallilla jne. Kokoomuksen esityksestä virastotalon remonttia maltillistetaan ainakin toistaiseksi muun muassa soteuudistuksen yksityiskohtia odotellessa. Hovirinnan rantasauna ja pengerrys toteutetaan, mutta haastavan investointiohjelman keskellä ei aivan kaikkia rantaan esitettyjä toiveita haluttu lähteä lähivuosille budjetoimaan.

Koulujen rakentamisesta ja korjauksesta edellytämme aktiivista viestimistä perheille ja muille sidosryhmille. Yrittäjyyden mahdollisuuksia ja lähipalveluiden saatavuutta haluamme edistää palveluseteleiden hyödyntämistä lisäämällä muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Panostukset lapsiperheisiin ja sivistyspuolelle ovat sivistyspuolueelle ilo ja kunnia. Kilpailukykysopimuksesta on todellista hyötyä kuntien kustannusrakenteelle. Noususuhdanne parantaa kaupungin verotuottoja. Ja mikä parasta, yhteistyön henki tuntuisi puhaltavan kaarinalaisessa päätöksenteossa.

Tästä on mukava jatkaa kohti Suomen 100-vuotisjuhlaa. Sen kunniaksi muutama vuosi sitten päättämämme Kaarina-talo kirjastoineen aukeaa kaarinalaisten iloksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaarina, Budjetti, Talous, Sivistys, Koulut

Vielä kerran: Kaarinan budjetti

Torstai 1.12.2016 - Sanna

*Kirjoitus on julakistu alkuperäisenä Kaarina-lehdessä 30.11.2016
Ilahtuneena luimme Kaarina-lehteen virinnyttä keskustelua valtuuston budjettikäsittelystä. Merkittävä osa poliitikoista ja suuri yleisö tietää, että peräti 0,5% veronkorotus ei ollut välttämätön. Päätös halutaan saada näyttämään silti perustellulta. Aihe ei muuten herättäisi näin vahvoja tunteita.
Turun seudulla Turku piti prosenttinsa 19,5:ssä, Lieto samoin, Raisio 19,75:ssä, ainoastaan Naantali nosti 19:ään. Mitä sellaista Kaarinan taloudessa on, joka pakottaa nostamaan 19,75:een, kun muut pitävät ennallaan. Korkealla veroprosentilla on vaikutusta kunnan imagoon.
Muutosesityksemme jakautuivat neljään osa-alueeseen: lisämäärärahojen ja investointien karsimiseen, prosessien ja johtamisen kehittämiseen, valtuustossa yhdessä sovitun eläköitymisen hyödyntämiseen ja kikyn vaikutuksiin henkilöstökuluihin laskevasti. Esityksemme tosin edellyttävät syvällisempää talouden perusteiden ymmärtämistä kuin se, mitä olisi kiva saada lisää ja tehdä enemmän kuntalaisten rahoilla, mistään karsimatta tai luopumatta.
Pelkästään kilpailukykysopimuksen myötä alennetaan tai työntekijälle siirtyy työttömyysvakuutusmaksua 0,6%, sairausvakuutusmaksua 1,08% ja eläkemaksuja keskimäärin 1%, työaikaa pidennetään 24 tuntia vuodessa, lomarahoja leikataan 30% eikä palkkoja nostetaan. Nämä vaikuttanevat henkilöstömenoihin yhteensä 3%, kun nyt budjetissa on huomioitu vain 1%. Tämä siis vaikuttaa kokonaishenkilöstökuluihin Kaarinassa 2,4 miljoonalla laskevasti eikä sisällä irtisanomisia.
Sähköisiä palveluita hyödyntämällä lisähenkilöstöä ei kaikilta osin tarvittaisi, määräaikaisia työsuhteita ei toimintojen kehittämisen myötä kaikkialla jatkettaisi tai sijaisia ei nykymäärin tarvittaisi. Eläköityvien töitä järjesteltäisiin osaksi muita toimenkuvia.  Näihin uudistuksiin ei valtuustolta halua löytynyt. Investointien epäsuhdasta liikenne- tai asukasmääriin ei tarvitse edes toistaa. 
Kokoomus kannattaa jatkossakin sähköisten palveluiden kehittämistä, työprosessien uudistamista ja tasapuolisia pelisääntöjä kaikille työntekijöille. Näistä muodostuu myös osaltaan terve talous, eikä vähintään kahden vuoden välein automaattisesti tehtäville veronkorotuksille ole perusteita.
Koska muut ryhmät kantavat huolta budjettikokouksen hinnasta, on varmasti mahdollista löytää vahva yksimielisyys seuraavalle valtuustokaudelle lautakuntien ja hallituksen jäsenmäärän pienentämisestä kokouskulujen hillitsemiseksi. Yhden edustajan vähennys isoista lautakunnista säästää keskimäärin vuodessa 1000€ eli kymmenellä henkilöllä saadaan merkittäviä vuosittaisia säästöjä aikaan. Kokoomus kutsuukin muut puolueet yhteisiin neuvotteluihin glögimukin äärelle. Keskustelu jatkukoon! 
Kokoomuksen valtuustoryhmän puolesta,
Sanna Vauranoja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Budjetti, Kaarina, Kiky, Terve talous

Millä eväillä budjettiriihessä

Torstai 1.12.2016 - Sanna

*Kirjoitus on julkaistu alkuperäisenä Turun Sanomissa 30.11. ja Kunnallislehdessä 29.11.

Kokoomuksen budjettiesitykset Kaarinan valtuustossa 14.11. ovat herättäneet kritiikkiä. Emme nähneet riittäviä perusteita korottaa kuntaveroa, etenkään 0,5 prosentilla ja esitimme kompromissiksi 0,25% korotusta, mikä ei muille kelvannut.

Muutosesityksemme jakautuivat neljään osa-alueeseen: lisämäärärahojen ja investointien karsimiseen, prosessien ja johtamisen kehittämiseen, valtuustossa yhdessä sovitun eläköitymisen hyödyntämiseen ja kikyn vaikutuksiin henkilöstökuluihin laskevasti. Esityksemme tosin edellyttävät syvällisempää talouden perusteiden ymmärtämistä kuin se, mitä olisi kiva saada lisää ja tehdä enemmän kuntalaisten rahoilla, mistään karsimatta tai luopumatta.

Lisämäärärahoja olisimme karsineet mm. perusturvan kuntoutustiimin hoitohenkilöstön osalta. Uskomme, että kotisairaalan ja vuodeosaston henkilöstöä hyödyntämällä olisi saatu samat säästöt ympärivuorokautiseen hoitoon, panostamalla vain uusien fysio- ja toimintaterapeuttien palkkaamiseen.

Investoinneissa kiinnitimme huomiota yhdelle toimialalle hankittavaan omaan autoon ja kuljettajaan tai aikaistettavaan julkisivuremonttiin Ristikalliossa. Myös Makarlan kevyenliikenteenväylä hämmästytti, kun samaan aikaan huomattavasti suuremman ryhmän turvallisuutta olisi palvellut keskustan liikenneympyrä.

Sijaismäärärahoja ja määräaikaisia työsuhteita voitaisiin vähentää sähköisiä palveluita hyödyntämällä. Muun muassa neuvolaan lisättiin resurssia, kun jokaisen neuvolahenkilön työpäivästä kuluu tunti pelkkään puhelimitse hoidettavaan ajanvaraukseen. Laskennallisesti tämä tunti vastaa lähes kolmen henkilön vuosityöaikaa. Sähköisellä ajanvarauksella resurssia vapautuisi asiakastyöhön.

Vuosittain eläköityy 20-30 henkilöä. Näiden töiden uudelleenjärjestelyillä olisi helppo vähentää kokonaishenkilöstömäärää noin 15 henkilöllä vuosittain. Tästä on valtuustossa yhdessä sovittu, mutta ei toteutettu. Muun muassa Turku on jo ryhtynyt keventämään organisaatiotaan kohti sotemuutoksia, missä puolet henkilökunnasta siirtyy maakunnalle.

Kilpailukykysopimuksen myötä alennetaan tai työntekijälle siirtyy työttömyysvakuutusmaksua 0,6%, sairausvakuutusmaksua 1,08% ja eläkemaksuja keskimäärin 1%, työaikaa pidennetään 24 tuntia vuodessa, lomarahoja leikataan 30% eikä palkkoja nostetaan. Nämä vaikuttanevat henkilöstömenoihin yhteensä 3%, kun nyt budjetissa on huomioitu vain 1%. Tämä siis vaikuttaa kokonaishenkilöstökuluihin Kaarinassa 2,4 miljoonalla laskevasti eikä sisällä irtisanomisia.

Olemme olleet kirjoittajan (TS 24.11.) kanssa eri kokouksessa, sillä uhkailua ei ainakaan julkisessa kokouksessa kuultu. Tällaiset väitteet pitäisi pystyä myös todentamaan. Nimittelyä ilmeni, ikävä kyllä, puolin ja toisin. Ikävää on myös se, että valtuuston suurimmalla ryhmällä kokoomuksella ei muiden mielestä ollut yhtään hyvää kehitysehdotusta. Tulkinnat budjettiesityksistämme vaikuttavat tahallisilta väärinymmärryksiltä tai sitten taloutta ei yksinkertaisesti ymmärretä.

Kokouksen vertaaminen koulukiusaamiseen on vastenmielistä. Tällaisesta retoriikasta kokoomus sanoutuu jyrkästi irti ja toteaa, että avoimessa demokratiassa jokaisella poliittisella ryhmällä on oikeus esittää muutoksia ja puolustaa omaa näkökulmaansa. Kiusaaminen ja etenkin koulukiusaaminen on kokonaan eri asia. 

Kaarinan kokoomuksen valtuustoryhmän psta,
Sanna Vauranoja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaarina, Budjetti, Talous, Yhdistynyt vasemmisto, Palvelut

Valta edellyttää vastuuta

Lauantai 19.11.2016 - Sanna

Poliittisilta lähtökohdiltaan ymmärtääkseni varsin erilaiset Vihreät, Keskusta, Vasemmisto, RKP, Perussuomalaiset, SDP ja Kristillisdemokraatit olivat sopineet yhteisen jakopolitiikan budjettiin ja sen mukaan mentiin Kaarinan kaupunginvaltuustossa 14.11.

SDP:n Elo ja Keskustan Alander esittivät joitakin muutoksia yhdistyneen vasemmiston käsikirjoitukseen. Näille esityksille myös kokoomuksesta löytyi tukea.

Sen sijaan jokainen esitys, jonka Kokoomus budjettiin teki, kumottiin selkein äänestysohjein. Mikään, mitä Kokoomus esitti, ei kelvannut. Kaikki viisaus oli tässä hieman keinotekoiselta kuulostavassa koalitiossa, emmekä me saaneet parantaa mitään palveluita kaupungissamme.

Perusteluina käytettiin myös huonoa valmistelua. Siis samat tahot, jotka toivat kokonaan uusitun koulusuunnitelman Valkeavuoreen vain tuntia ennen päättävää kaupunginvaltuustoa, vetosivat nyt huonoon valmisteluun jopa 20 000 euron säästöjen kohdalla. Tulee mieleen, onko meillä sama mittajärjestelmä käytössä vai vaan kerrassaan erilainen suhteellisuudentaju.

Kokoomus esitti budjettiin monia prosessiparannuksia, pelisääntöjen yhtenäistämistä työntekijöiden osalta, sähköisten palveluiden lisäämistä, mutta kaikki olivat yhtä huonoja, mahdottomia tai kenties liian monimutkaisia ehdotuksia. Vähintään vedettiin aina esiin irtisanomiskortti, että säästöillä Kokoomus haluaa irtisanoa. Yhteiset koko valtuuston sopimat tavoitteet eläköitymisen hyödyntämisestä oli sopivasti unohdettu.

Ehkä mielenkiintoisinta oli vastaanotto esitykseemme sähköisestä ajanvarauksesta neuvolaan. Keski-ikäiset miehet puolustivat kiihkeästi puhelinajanvarausta ja teilasivat halumme sähköiseen ajanvaraukseen. Valitettavasti nyt käy usein esimerkiksi niin, että isän aikataulua on käytännössä mahdoton sovittaa annettuun aikaan, kun sitä jonotetaan kello 12-13 linjalla roikkumalla. Harva isä voi tulla siihen viereen odottamaan, josko tänään pääsisimme linjalta läpi.

Onko niin, että puolueiden perhekäsitykset eroavat niin paljon toisistaan, että isän läsnäolo perheen arjessa ei kaikille ole yhtä tärkeää. Samoin ongelmat raskaudessa ilmenevät vain puhelintunnin aikana, ei aamulla tai iltapäivällä ja etenkin nämä keski-ikäiset miehet ovat alan asiantuntijoita palvelutoiveita torppaamaan.

Siinä missä hoitohenkilökunta tai moni muu noudattaa tunnollisesti työnantajan ohjeita taukojen pituuksista tai omien asioiden hoitamatta jättämisestä työajalla, on toimialoja, joissa säännöt eivät ole samat. Yhtenäisten sääntöjen nostaminen keskusteluun oli väärin, joidenkin syrjimistä, koska osalla nyt vaan pitää säilyttää tällaiset etuudet, olkoot toiset sitten tunnollisia, jos tahtovat.

Kaarina-lehti nosti asiallisesti valtuuston kokouksen todelliset kasvot esiin kertomalla sulle-mulle -politiikasta esimerkiksi investoinneissa. Näyttää tosiaan siltä, että politiikka on Kaarinassa pahasti rikki. Äänestäjien suurin enemmistö ei suinkaan tule kuulluksi ja vallan sokaisemana on tasapuolisuus tai vastuu helppo unohtaa.

Samat teot ja toimet, joita yhdistyneen vasemmiston edustajat ovat valtuustossa harjoittaneet, ovat ehdottomasti kokoomukselta kiellettyjä. Hassu ja epälooginen organisaatiouudistus maksatetaan kuntalaisilla veronkorotuksella, massiivisia lautakuntia ei saa pienentää, koska kaikkien ryhmien on saatava edustaja kaikkialle ja omia etuja ajetaan kokonaisuus unohtaen. Sosiaalisessa mediassa esitetään laskelmia, mitä kahdeksan tunnin valtuusto maksoi, mutta samalla unohtui kertoa, että yhdistyneen vasemmiston kanta pitää lautakunnan suurempina, yhteensä yli kymmenen henkilöä, maksaa jokaisena kokouskuukautena vähintään 1760€ enemmän kuin Kokoomuksen tavoittelemat pienemmät lautakunnat ja hallitus. 

Kokoomusta syytettiin alunperin siitä, että ryhmämme oli hajanainen, eikä äänestyskäyttäytymistä voinut ennustaa. Kritiikki oli varmasti paikallaan, mutta ongelman tausta voi olla varsin yllättäväkin. Kokoomus vaikuttaa löytäneen jälleen yhteisen äänen ja yhtenäisen linjan. Valtuustonkokouksen äänestykset osoittavat sen ilahduttavalla tavalla. Yksikin voi saada paljon toraa aikaiseksi ja kun riidankylvämistä ei ryhmässä enää ole, kenties on helpompi toimia yhdessä.

Kokoomus kantaa vastuuta jatkossakin terveestä taloudesta, kunnan kehittämisestä kohti 2020-lukua, ei takaisin 80-luvulle. Kaikkia ongelmia ei voi ratkaista veroja korottamalla. Meille valta tarkoittaa myös vastuuta, eikä neuvottelut voi olla sanelua. Rakentavaa yhteistyötä vihdoin toivoen, mieluiten ennen vaaleja - tai viimeistään niiden jälkeen.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaarina, Budjetti, Talous, Yhdistynyt vasemmisto, Palvelut

Raju veronkorotus ei juurikaan paranna palveluita

Torstai 17.11.2016 - Sanna

* Kirjoitus on julkaistu Kaarina-lehdessä 16.11. ja Seutusanomissa 17.11.

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 4.11. kirjoitetaan otsikolla "Kisa asukkaista voi kiristyä kunnissa" ja nostaa aiheeseen kaksi näkökulmaa: veroprosentin ja koulutuksen merkityksen asuinpaikkaa valittaessa. Kun yli 12% kuntaverosta siirretään maakunnalle, jäljelle jäävät prosenttierot alkavat näyttää isoilta.

Miltä Kaarina haluaa näyttää tässä kilpailussa, kun valtuusto päätti 14.11. nostaa veroprosenttia 0,5 prosentilla. Tällä päätöksellä nousemme Turun seutukunnassa veropörssin kärkeen poikkeuksellisen korkealla kuntaverolla.

Kun vuonna 2019 yli puolet niin työstä kuin henkilöstöstäkin siirtyy maakuntaan, se vähentää luonnollisesti hallinnon tarvetta ja muun muassa kankeudestaan syytetty Turku on jo ryhtynyt keventämään hallintoa.

Kaarinassa valtuusto linjasi talousarvioissa 2015 ja 2016, että henkilöstökuluista on leikattava yhdellä prosentilla eläköitymisten ja toimenkuvien läpikäynnin avulla eli lähes miljoonalla eurolla. Valitettavasti mitään ei ole tapahtunut, vaan henkilöstön nettolisäys on vuosittain ollut 20-30 henkilöä vuodessa, vaikka muun muassa sähköiset palvelut ja teknologia tuovat helpotuksia työvaiheisiin.

Budjettiin kyllä kirjattiin, että henkilöstömenot alenevat kuluvaan vuoteen verrattuna yhdellä prosentilla, johtuen kilpailukykysopimuksen yksityiskohdista. Asiantuntija-arvioiden mukaan työvoimakustannusten pitäisi kuitenkin laskea peräti 3 prosenttia työnantajan maksamien työeläkemaksujen, työttömyysvakuutuksen, sosiaaliturvamaksujen pienennyksestä, työajan pidennyksestä ja nollakorotuksista johtuen. Kolmessa prosentissa ei ole vielä mukana julkisen sektorin lomarahojen leikkausta.

Kolmen prosentin asiantuntija-arviot ja Kaarinan budjetti ovat siis ristiriidassa tai Kaarinan kokonaishenkilökuntaa ollaan kasvattamassa 32 henkilöllä. Vastausta nettolisäykseen emme valtuustossa saaneet. Lisäksi kokoomuksessa emme usko budjettikirjauksen mukaiseen verotulojen pienenemiseen kilpailukykysopimukseen vedoten peräti kolmella miljoonalla. Vaikutukset jäänevät maltillisemmiksi ja 0,5% verokorotustarvetta ei olisi ollut.
Kokoomus ehdotti kompromissiksi 0,25% korotusta. Yhdistyneeltä vasemmistolta (SDP, Vihr., PS, Vas., Keskusta, RKP, KD ja Hollmén) ei kompromissihaluja löytynyt, vaan kuntalaisten kukkarolle oli päästävä rajulla nostolla. Nyt jaetaan ilmeisesti vaalirahaa oikein olan takaa.

Romuttaako siis Kaarina vajaassa valtuustokaudessa sen, mistä meidät tunnetaan? Turun kaupunkiseudulla Kaarinan vetovoima ei ainakaan nyt lisäänny, sillä huima veronkorotus kuluu uuteen epäkäytännölliseen ja kalliiseen organisaatioon, raskaaseen hallintoon, suuriin lautakuntiin, ei palveluiden parantamiseen.

Meille kokoomuksessa terve talous on aina ollut päätöksenteon lähtökohta. Meillä on suuri huoli, että nyt sellaista ei ole näköpiirissä.

Kaarinan kokoomuksen valtuustoryhmän puolesta
Sanna Vauranoja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaarina, Budjetti, Talous, Yhdistynyt vasemmisto, Palvelut

Kääntyykö Kaarina kohti 80-lukua

Keskiviikko 2.11.2016 klo 8:35 - Sanna

Kaarinan yhdistynyt vasemmisto (ent. seitsikko) haluaa, että veroprosentti nousee 19,75 yksikköön. Veron korottaminen lähes 20 yksikön tuntumaan enteilee kriisikunnan statusta alueen kuntia verrattaessa, varsinkin, kun samaan aikaan investoidaan yli 20 miljoonan vuosivauhdilla ja velkaakin kasvatetaan sadoilla euroilla per asukas. Yhtälö on kuntalaisen näkökulmasta lopulta kestämätön.

Kokoomus on yksituumaisesti kantanut vastuuta kestävästä taloudesta ja veroprosentin pitämisestä ennallaan. Aina ei voida joulupukin lista kädessä lähteä kuntalaisen kukkarolle. Ensi vuonna nousevat jo vesimaksut ja kiinteistövero.

Veroprosentin säilyttäminen ei suinkaan olisi tarkoittanut merkittäviä palveluleikkauksia, vaan toimintaa ja prosesseja uudistamalla päästään lähes 1,5 miljoonan säästöihin, joka riittäisi veroprosentin pitämiseksi ennallaan. Kilpailukykysopimus leikkaa julkisen sektorin palkkoja ja mahdolliset tulomenetykset kompensoidaan valtionapuina valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan.

Sähköisten palveluiden käyttöönotto kangertelee Kaarinassa kaiken muun, paitsi tablettien osalta. Sähköisten palveluiden käyttöönotto edellyttää kuitenkin samalla toimintatapojen muuttamista. Jos sama palvelu vaan muutetaan ns. pdf-muotoon, hyötyjä ei synny. Jos me edellytämme koululaisilta ja opettajilta 100% digitaalisuusastetta, lienee aika edellyttää sitä kaikilta muiltakin.

Kokoomuksessa me asetamme sähköistysasteelle tavoitteeksi ensi vuodelle 20% ja meidän arviomme tällä syntyvistä säästöistä ylittää puoli miljoonaa euroa. Lue lisää käytännön esimerkkejä sähköisistä palveluratkaisuista ja palvelukeskuksista tästä.

Toimialoilla juustohöylällä säästöjä on varmasti mahdollista löytää yhteensä 250 000 euron edestä, kun Kaarinan kokonaisbudjetti on yli 160 miljoonaa euroa. 

Eläköityminen kunnissa on tosiasia. Sen tuomia säästöjä ei kuitenkaan Kaarina hyödynnä, vaan nettohenkilöstömäärää kasvatetaan 20-30 hengellä vuosittain, kun saman verran pitäisi väen vähentyä juuri teknologian ja sähköisten palveluiden kautta. Kokonaishenkilöstömäärää vähentämällä eläköitymistä hyödyntämällä ja toimenkuvia laajentamalla yhteensä 15 hengellä säästöjä syntyisi 750 000 euroa vuodessa.

Kaarina kertoo olevansa ketterä ja muuttuvansa ajan mukana. Siksi haluamme, että nämä kauniit sanat muuttuvat teoiksi. Meidän on rohkeasti uudistettava, luovuttava vanhoista käytännöistä ja johdettava kaupunkiamme jämäkästi. Jos yhdistyneen vasemmiston linjauksilla jatketaan, meitä odottanee kriisikunnan status ja kuntalaisemme joutuvat pullistuvan julkisen sektorin, heikkenevän yritystoiminnan maksumiehiksi. Kohtalon kysymykseksi enää silloin jää, huoliiko meitä kuntaliitoksella taannoin paljon pelätty Turkukaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaarina, Budjetti, Talous

Omenat ja banaanit

Keskiviikko 2.12.2015

* Kirjoitus on julkaistu Kaarina-lehdessä 2.12.2015

Ilahtuneena luin Kaarina-lehdestä 25.11. kirvonnutta keskustelua valtuuston päätöksistä ja vastineita kirjoitukseeni 18.11. Politiikasta saa ja pitää keskustella. Hyödyllisintä se on toki etukäteen.

Aloitteen takana olleen SDP:n valtuutetut vertailevat kirjoituksessa ’omenoita ja banaaneita’ keskenään. 65+ kortin kustannusten viideltä kuukaudelta eli 1.8.2016 alkaen, on arvioitu olevan 25 000-50 000 euroa. Mikäli kortista ei heti vuoden 2016 lopulla luovuttaisi, koko vuoden summaksi muutettuna, kustannusvaikutus noussee 120 000 euroon vuonna 2017. Summat eivät ole saman suuruiset, mutta ei myöskään ”pienen pienestä” summasta ole vuositasolla kysymys.

Oman päivätyöni kautta ja perusturvalautakunnan puheenjohtajana arvostan liikunnan merkityksen äärimmäisen korkealle. Tästä asiasta meillä ei liene eripuraa, mutta keinoista lisätä liikuntaa ja tehostaa sen vaikutuksia, olen molempien kirjoitusten laatijoiden kanssa eri mieltä.

Turussa ja Paimiossa liikunta ei ole kortin myötä merkittävästi lisääntynyt ja esimerkiksi Lieto ei korttia ole ottanut käyttöön. Ennaltaehkäisevän työn nimiin voidaan laittaa monenlaista, mikä ei oikeasti lisää hyvinvointia. Liikunnan mahdollistamiseen kannattaa panostaa kaikissa ikäryhmissä, mutta julkisin varoin rahoitettavat keinot on valittava huolella perustuen tutkimustuloksiin ja muiden kokemuksiin.

Tuntuu siis kurjalta, että pieniltä lapsilta ja heidän perheiltään jouduimme tässä taloustilanteessa leikkaamaan. Toisaalle uusia etuisuuksia oli kuitenkin mahdollista lisätä. Siitä on pohjimmiltaan kyse ja se on ja pysyy arvovalintana, ei ikäluokkien syyllistämisenä tai populismina.

Kuluneen vuoden aikana kansalaistoiminta, jonka vastuulle myös 65+ kortti kuuluu, on noussut koko Kaarinan päätöksenteon strategiseen keskiöön. Tapahtumaketjut, jossa päättäjien edellyttämä, virkamiesten valmistelema ASKEL-organisaatiomuutos ei lopulta osalle päättäjistä kelvannut, mutta nyt yksittäisiä organisaatiomuutoksia halutaan tehdä määräajaksi jne. herättävät monessa hämmennystä ja hämmästystä. 

Jos talousluvuissa menevät sekaisin omenat ja banaanit, on kaupungin toiminnan kannalta keskeistä, etteivät puurot ja vellit mene sekaisin virkamiestyöskentelyn ja luottamustyön välillä. Näiden kahden roolin yhdistämisessä on tarpeen noudattaa äärimmäistä huolellisuutta.

Jotta saamme vaikuttavuutta ennaltaehkäisevällä työllä ja voimme myös seurata sitä, viimeistään vaalien jälkeen kansalaistoiminta kannattanee integroida osaksi muita toimintoja. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaarina, Budjetti, Tasapuolisuus, Lapset

Tulonsiirtoja lapsiperheiltä eläkeläisille

Keskiviikko 18.11.2015 - Sanna Vauranoja

*Kirjoitus on julkaistu Kaarina-lehdessä 18.11.

Maanantaina 16.11. Kaarinan kaupunginvaltuusto sai käsiinsä budjettiesityksen vuodelle 2016. Vuosi sitten valtuusto edellytti tiukkaa menokuria: kuntavero sidottiin kahdeksi vuodeksi ja henkilöstömenoista edellytettiin eläköitymisen myötä prosentin säästöjä. Lopputulos oli, että henkilöstömenot kasvavat miljoonalla eli reilun prosentin. Budjetin loppusummaksi saatiin rapiat 150 miljoonaa, johon on nyt suunniteltu yli kolmen miljoonan alijäämä, siis 2%, joka rahoitetaan velkarahalla.

Luvut ovat monen mielestä tylsiä, mutta tehtiinpä budjettikäsittelyssä myös konkreettisia arvovalintoja. Taloustilanteeseen peilattuna valtuusto päätti nyt luopua lapsiperheitä avustaneesta Kaarina-lisästä. SDP:n aloitteen pohjalta lähes sama summa siirrettiin suoraan ikääntyneille kaarinalaisille 65+ kortin muodossa. Kaarinassa ilmaista liikuntaa tarvitsevat eläkeläiset, mutta lapsiperheet, joissa hoidetaan työ, lapset ja koti, ei etuisuuksia valtuuston mielestä tarvita.

Hassuinta tässä päätöksessä on se, että ilmaisilla liikuntakorteilla ei ole saatu aikaan toivottavaa liikkumisen lisääntymistä verrokkikunnissa. Ne, jotka ilmaisesta liikunnasta eniten hyötyisivät, eivät enää pääse kotoa liikkeelle.

Ilahduttavan moni eläkeläinen oli ennen valtuustoa yhteydessä minuun ja toivoi, ettei heille nyt ilmaisia etuuksia myönnettäisi, kun eläkeläiskortilla saa jo hyvät alennukset ja monet lapsiperheet vasta kovilla ovat. Ehkä tuo mielikuva, jota Kaarinakin tietoisesti tähän asti on vaalinut lapsilähtöisenä kuntana, on aikansa elänyt.

Samaan aikaan Suomen hallitus päätti luopua eläkeläisten asumistukien leikkauksista. Niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla Suomessa osataan pitää huolta nimenomaan eläkeläisten eduista. Liittyykö tämä päättäjien ikärakenteeseen, ainakin valtuustossamme, vai osaavatko vain toiset ryhmät ajaa vahvemmin omia etujaan sillä välin kuin toiset elävät ruuhkavuosiaan ja koittavat kunnialla selviytyä työstä, kodinhoidosta ja lasten kasvatuksesta.

Sanna Vauranoja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaarina, Budjetti, Tasapuolisuus, Lapset

Kohtuus kaikessa

Maanantai 16.11.2015 - Sanna Vauranoja

*Kirjoitus on julkaistu Kunnallislehdessä 13.11.2015

Kaarinan budjetti vuodelle 2016 saapuu hallituksen käsistä maanantaina 16.11. valtuustoon.

Hallitus linjasi, että luokkakokoja ei päästetä kasvuun ja siihen varattiin 400 000 euroa lisää. Päätös oli oikea, mutta sen rahoitus velanottoa lisäämällä vastoin vuoden takaista valtuuston päätöstä olla nostamatta veroja. Syömävelka on sama asia kuin veronkorotus.

Tuo 400 000 on mahdollista löytää kaupungin budjetista, mutta ei sivistystoimen sisältä. Ympäristöpalvelut, joihin kuuluvat kaavoitus, rakennus, tekninen toimi ja ympäristöasiat, on toimiala, jossa muiden toimialojen lailla ei niukkuudesta ole vielä kärsitty. Tuo 400 000 pitääkin löytyä ympäristöpalveluiden alta ilman, että kaupungin omien kiinteistöjen vuokria nostetaan.

Olin hämmästynyt hallituksen päätöksestä myöntää ilmaista liikuntaa 65+ kortin muodossa kaarinalaisille. Samaan aikaan päätettiin Kaarina-lisästä luopua. Vaikka summat ovat erisuuruiset, tuntuu kovin epäoikeudenmukaiselta, jos yhdelle ikäryhmälle tarjotaan ilmaista liikuntaa, kun samalla leikkauksia perustellaan toisille.

Liikunnan ilmaisuus ei vielä ketään nosta sohvalta, ja toisaalta ruuhkavuosiaan elävät pienten lasten vanhemmat vasta kovilla ovat hoitaessaan työn, lapset ja kodin. Eikö samoilla perusteluilla liikunta pitäisi tarjota ilmaiseksi kaikille. 65+ kortista onkin syytä tällaiseen taloudelliseen aikaan luopua kuntalaisten tasapuolisen kohtelun nimissä.

Tulevan S-marketin ja upouuden Kaarinatalon väliin Paraistentielle ollaan suunniteltu kiertoliittymää ja tuohon on investoinneissa varattu 700 000 euroa!? Muutostyöt on jo aloitettu ja samaan aikaan 110-tiellä Raadelman ja Rojolan risteyksissä huomattavasti Paraistentien liikennettä useampi liikkuja vaarantuu risteysten toimimattomuuden vuoksi. Vaikka 110-tie on ELY:n tie, voisimme maksaa yhden kiertoliittymän tuolla rahalla eli Paraistentielle 350 000 ja 110-tielle 350 000 euroa aiemmin tänä vuonna tehdyn valtuustoaloitteemme mukaisesti. Investointeihin toivotaan   kokoomusryhmässä kaiken kaikkiaan lisää kohtuutta: 10% pitäisi löytyä 20 miljoonan investoinneista vähennettävää. 

Erikoissairaanhoidon budjetista ollaan leikkaamassa miljoona euroa, vaikka kulut ovat kuluvaa vuotta lukuun ottamatta säännöllisesti kasvaneet. Leikkaukseen sisältyy riskejä ja perusturvalautakunta suhtautui erikoissairaanhoidon budjettileikkaukseen epäilevästi.

Maanantaina on siis jälleen yksi vuoden tärkeimmistä päivistä kaupunkilaistemme palveluista puhuttaessa. Nyt kannattaa olla yhteydessä omaan luottamushenkilöön ja kertoa omista näkemyksistä. Talousarvio päätetään maanantaina ja luvassa on arvovalintoja. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaarina, Budjetti, Tasapuolisuus, Lapset

Nyt tehdään arvovalintoja

Perjantai 16.10.2015 - Sanna Vauranoja

*KIrjoitus on julakistu Kunnallislehdessä 16.10.2015

Kaarina, kuten kaikki muutkin Suomen kunnat, laatii paraikaa talousarviotaan vuodelle 2016. Kaarinassa ollaan radikaalisti lisäämässä investointeja ja investointiohjelman myötä velka per asukas nousee 2300 euroon. Luottamushenkilöt joutuvat pohtimaan, millainen on Kaarinan investointitaso suhteessa palvelutasoon; missä on oikea tasapaino.

Maan hallitus linjaa muun muassa varhaiskasvatuksen ryhmäkokoihin muutoksia. Jatkossa yli 3-vuotiaita voi ryhmässä olla nykyisen 7 lapsen sijaan kahdeksan. Hallituksen linjaus on oikeansuuntainen siinä, että kuntien velvoitteita puretaan. Jatkossa kunnat voivat arvioida ryhmäkokonsa ja henkilöstötarpeensa nykyistä laajemmin itse.

Tämä ei saa kuitenkaan tarkoittaa Kaarinan kaltaisessa vauraassa, lapsiperheiden suosimassa kunnassa automaattista ryhmäkokojen suurentamista. Näiden valintojen äärellä luottamushenkilöt ovat entistä suuremman vallan kahvassa. Luottamushenkilöiden tehtävänä on tehdä arvovalintoja ja priorisointeja niin palveluiden kesken kuin palveluiden ja investointien välillä lain sallimissa rajoissa.

Kahden pienen lapsen äitinä varhaiskasvatus ja koulu ovat lähellä omaa sydäntäni päätöksenteossa. Vaikka osaoptimointiin ja omien etujen ajamiseen ei luottamustyössä pidä ryhtyä, lapsia koskevat päätökset ja heidän etunsa ovat meidän huolehdittavanamme. Jos mistään aikuisten etuudesta ei löydy leikkausvaraa ja rakentamiseen löytyy ennätyssumma rahaa, on syytä kysyä, onko suunta varmuudella oikea.

Minusta Kaarinalla on varaa panostaa lapsiin, sillä pieni säästö nyt, voi osoittautua kalliiksi pitkällä aikavälillä. Voimme tehdä esimerkiksi periaatepäätöksen, että Kaarinassa 3-4 vuotiaita ryhmässä on aikuista kohden edelleen seitsemän, sitä isompien osalta voidaan ryhmäkokojen kasvattamista hallituksen linjaamaan kahdeksaan harkita tapauskohtaisesti, mikäli lakimuutos astuu voimaan. Kaikkialla eivät edes tilat salli ryhmäkokojen kasvua.

Päätöksenteko on valintojen tekemistä. Kaikki valinnat, jos mitkään, eivät ole valintoja hyvien ja huonojen vaihtoehtojen välillä. Monesti valittavana on huono ja huonompi vaihtoehto. Jostain muusta joudutaan nipistämään, jos päätämme nyt olla leikkaamatta lapsilta. Lapset kuitenkin maksavat päätöksistämme kaikkein pisimpään. Jo siksi heihin kannattaa panostaa.

2 kommenttia . Avainsanat: Budjetti, Arvot, Lapset

Viisautta ja vastuullisuutta

Keskiviikko 9.9.2015 - Sanna Vauranoja

*Kirjoitus on julkaistu alkuperäisenä Uuden Suomen Puheenvuorossa

Yhteiskuntasopimuksen tilalle saimme eilen kauan kaivatun, äärimmäisen välttämättömän uudistusesityksen. Työntekijäliitot ovat ennalta arvaten älähtäneet lähes kaikesta siinä esitetystä, paitsi tietysti muutosturvasta. 

Sen lisäksi, että käsillä on Suomen talouden kohtalonhetket, on myös käsillä hetki, joka määrittää ay-liikkeen tulevaisuuden. Toimimalla nyt viisaasti, vastuullisesti ja kestävällä tavalla, ay-liikkeellä on edessään hyvä tulevaisuus. 

Sen sijaan uhkailemalla, hokemalla 70-luvulla keksittyjä mantroja ja vastustamalla vääjäämätöntä muutosta, ay-liike asemoi itsensä osaksi Suomen historiaa. 

Merkittävä osa suomalaisesta työväestä on koulunsa käynyt. Moni ymmärtää tilanteen vakavuuden ja seuraukset, jos Suomea ei saada jaloilleen. Suuri osa työntekijöistä ymmärtää mikrotason yhteyden makrotasoon: jos minun työnantajani ei pärjää markkinoilla, työpaikkaakaan ei enää ole. Jos työpaikkoja ei yrityksissä ole, ei tule verotuloja, eikä siten saada julkisen sektorin menojakaan maksettua. Ei siis kyetä maksamaan eläkkeitä, työttömyyskorvauksia, kouluja, terveydenhuoltoa, eikä mitään muutakaan. 

Moni, arvaamattoman moni, työntekijä toivoo nyt, että liittojen "herratkin" sen vihdoin käsittäisivät. Uhkailemalla, vastustamalla ja lakkoilemalla jaossa on enää pelkkää kurjuutta. Viisaalla ja vastuullisella johtajuudella saamme Suomen takaisin iskuun. Vastuullista johtajuutta odotetaan myös oppositiopoliitikoilta. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Budjettiesitys, Hallitus, Ay-liike, Oppositio

Kaarinan veroprosentista

Keskiviikko 19.11.2014 - Sanna Vauranoja

Kirjoitukseni Kaarina-lehdessä 19.11.2014

Kaarinan kaupunginvaltuusto päätyi nostamaan kokouksessaan 17.11. veroprosentin 19:stä 19.25:een. Veroprosentti jäädytettiin kuitenkin kahdeksi vuodeksi, valtuustokauden loppuun. Vaikka päätös oli ryhmien kesken luotu kompromissi, osalle valtuutetuista se oli vaikea päätös tehtäväksi. Erityisen raskaalta veroprosentin nosto tuntuu yrittäjävaltuutetuista, koska jokainen yrittäjänä toimiva tietää, miten kovan työn takana on yhteiskunnan palveluiden ylläpito yritysten maksamista maksuista ja synnyttämistä verotuloista. 

Harmillista päätöksessä on ajattelumalli, jossa veroprosentin ajatellaan säännönmukaisesti nousevan vähintään joka toinen vuosi. Samaan aikaan maan hallitus pyrkii vähentämään kuntien velvoitteita. On kuitenkin totta, että valtionosuudet ovat laskussa, jolloin talous joutuu kunnissa koetukselle.

Taloudellinen paine kohdistuu sosiaali- ja terveyspuolelle. Kaarinassa on kuitenkin 80 miljoonaa eli 50% muita palveluita kuin perusturvapalvelut ja 160 miljoonaa eli 99% muita kulueriä kuin omaishoidontuki. Miksi kaikki säästöpaineet aina kohdistetaan heikoimpiin ja toisaalta kunnan kannalta edullisimpiin palveluihin. Jotta tästä ikiaikaisesta poliittisesta lyömäaseesta vihdoin päästään, omaishoidontuki on aika siirtää Kelan hoidettavaksi. 

Kokoomusryhmä on vuosi sitten laatinut omat säästöehdotuksensa Kaarinalle. Harmillista kyllä, yhtään näistä säästöideoista, kuten etätyön lisääminen, avokonttoreihin siirtyminen ja henkilöstön vähentäminen eläköitymisen ja sitä seuraavan toimenkuvien joustavoittamisen myötä, ei ole toteutunut. Palveluita on uskallettava tehdä uusilla innovatiivisilla tavoilla ja myös kuntapuolella on hyväksyttävä talouden realiteetit. Jos kunnan asukkaiden ja yritysten taloustilanne heikkenee, ei kunta mitenkään voi jatkaa entiseen malliin. 

Kokoomusta ei perinteisesti nähdä heikoimpien puolustajana, mutta juuri tässä taloustilanteessa tuo 0.25% verokorotuskin tuntuu nimenomaan pienituloisimpien kukkarossa. Nyt kuitenkin alkaa virkamiesten ja luottamushenkilöiden työskentely varsinaisen budjetin sopimiseksi ja yhdessä aikaan saatu kompromissi kahdelle vuodelle sidotusta veroprosentista antaa selkeän raamin palveluiden ja investointien mitoittamiseen. Edessä on edelleen arvovalintoja. 


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaarina, Budjetti, Verot

Ja niin joulu joutui jo taas Kaarinaan

Keskiviikko 19.11.2014 - Sanna Vauranoja

Vastineeni Kunnallislehdessä ja Kaarina-lehdessä olleeseen Pekka Kuosmasen (vas.) mielipidekirjoituksiin. 

Kaarinan kaupunginvaltuusto päätyi nostamaan kokouksessaan 17.11. veroprosentin 19:stä 19.25:een. Veroprosentti jäädytettiin kuitenkin kahdeksi vuodeksi, valtuustokauden loppuun. Vaikka päätös oli ryhmien kesken luotu kompromissi, osalle valtuutetuista se oli vaikea päätös tehtäväksi. Erityisen raskaalta veroprosentin nosto tuntuu yrittäjävaltuutetuista, koska jokainen yrittäjänä toimiva tietää, miten kovan työn takana on yhteiskunnan palveluiden ylläpito yritysten maksamista maksuista ja synnyttämistä verotuloista. 

Harmillisinta päätöksessä on ajattelumalli, jossa veroprosentin ajatellaan säännönmukaisesti nousevan vähintään joka toinen vuosi. Samaan aikaan maan hallitus pyrkii vähentämään kuntien velvoitteita. On kuitenkin totta, että valtionosuudet ovat laskussa, jolloin talous joutuu kunnissa koetukselle.

Taloudellinen paine kohdistuu sosiaali- ja terveyspuolelle, kuten valtuutettu Pekka Kuosmanenkin vastineessaan 18.11. kirjoittaa. Kaarinassa on kuitenkin yli 80 miljoonaa eli 50% muita palveluita kuin perusturvapalvelut ja 160 miljoonaa eli 99% muita kulueriä kuin omaishoidontuki. Miksi kaikki säästöpaineet aina kohdistetaan heikoimpiin ja toisaalta kunnan kannalta edullisimpiin palveluihin. Jotta tästä ikiaikaisesta poliittisesta lyömäaseesta vihdoin päästään, omaishoidontuki on aika siirtää Kelan hoidettavaksi. 

Kokoomusryhmä on vuosi sitten laatinut omat säästöehdotuksensa Kaarinalle. Harmillista kyllä, yhtään näistä säästöideoista, kuten etätyön lisääminen, avokonttoreihin siirtyminen ja henkilöstön vähentäminen eläköitymisen ja sitä seuraavan toimenkuvien joustavoittamisen myötä, ei ole toteutunut. 

Palveluita on uskallettava tehdä uusilla innovatiivisilla tavoilla ja myös kuntapuolella on hyväksyttävä talouden realiteetit. Jos kunnan asukkaiden ja yritysten taloustilanne heikkenee, ei kunta mitenkään voi jatkaa entiseen malliin. Siitä on kohtuullisuudessa kysymys. 

Pekka Kuosmanen kirjoittaa (KL 18.11. ja KaLe 19.11.) pikemmin henkilökohtaisuuksiin meneviä arvioita valtuusto- ja lautakuntatyöskentelystäni kuin esittää uusia ratkaisuja palveluiden ja investointien rahoittamiseksi. Nyt olisi uusien ideoiden ja kohtuullisemman taloudenpidon aika, mutta tätä ei vain haluta nähdä. Tämä sama linja on tullut kuluneen kolmen vuoden, kuuden puolueen hallitustaipaleen aikana Suomen valtiolle kalliiksi. Kokoomusta ei perinteisesti nähdä heikoimpien puolustajana, mutta juuri tässä taloustilanteessa tuo 0.25% verokorotuskin tuntuu nimenomaan pienituloisimpien kukkarossa. 

Uusien ideoiden, uudenlaisen ajattelun, terveen talouden ja hyvän yhteistyön puolesta,
Sanna Vauranoja 
Kaupunginvaltuutettu (kok.)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaarina, Budjetti, Verot

Kaarinataloa rakentamaan

Keskiviikko 12.11.2014 - Sanna Vauranoja

Kirjoitus on julkaistu 12.11. Kaarina-lehdessä.

Kaarinan keskustan kirjasto toimii ala-arvoisissa tiloissa kosteusvaurioista kärsivässä rakennuksessa. Uuden kirjastotilan tarve on siis ilmeinen. 

Vaikka tilanne on ollut tiedossa jo vuosia, valtuusto joutuu päättämään kovalla kiireellä investointibudjetin yhteydessä Kaarinatalon rakennusinvestoinnista, jonka yksityiskohdista ja vaihtoehdoista ei ole tarpeeksi tietoa

Kirjaston aineistot muuttuvat hurjaa vauhtia sähköisiksi ja Vaski-kirjastojen yhteistyössä yksittäisen kirjaston omien aineistojen määrä pienenee, kun jokaisen kirjastopisteen ei tarvitse hankkia useita kappaleita samaa kirjaa. Silti nyt esillä olevassa hankesuunnitelmassa esitetään, että kirjaston nykyiset neliöt tuplaantuisivat 900 yli 2000 neliöön.

Yksityisellä puolella ollaan jo ajat sitten siirrytty avokonttoreihin ja etätyöhön. Niin soisi tapahtuvan myös julkisella sektorilla. Luopumalla kiinteistä työpisteistä ja tekemällä osan viikosta etätyönä, toimistotilan tarve vähenee helposti 20%. Soteuudistus muuttaa myös töiden organisointia ja mahdollisesti myös henkilöstön sijaintipaikkoja. Kaarinataloon ollaan suunniteltu reilut 1300 neliötä toimistotiloja.

Kymmenen miljoonan vero- ja velkavaroilla rakennettavaa investointia päätettäessä pitäisi nähdä tämän budjettikauden sijaan kymmenien vuosien päähän. Asianmukainen kirjasto ja asiakaspalvelupisteitä tarvitaan Kaarinassa varmasti. Kaarinassa joudutaan kuitenkin karsimaan palveluita ja muun muassa omaishoidontuki on ollut myrskyn silmässä. Kun peruspalveluita yhtäällä karsitaan ja toisaalla rakennetaan hulppeita toimitiloja, herää kysymys, missä menee kohtuullisen ja kohtuuttoman investoinnin raja.

Tämän rahoittamiseksi kaupunginjohtaja esittää veronkorotusta, vaikka moni kaarinalainen jo nyt kamppailee toimeentulonsa kanssa asumisen ja liikkumisen kallistuessa sekä taloustilanteen kiristyessä. Kokoomusryhmässä veronkorotusta ei nähdä ratkaisuna, vaan Kaarinan pitää pystyä jatkamaan 19 kuntaverolla.

Nyt ei ole aika rakentaa pilvilinnoja, eikä hetki kalastella poliittisia irtopisteitä. Nyt on ratkaistava välttämättömät rakennustarpeet, mutta kerskailuun ei edes vauraalla Kaarinalla pitäisi olla varaa.

Kohtuullisuuden puolesta,
Sanna Vauranoja (kok.)

2 kommenttia . Avainsanat: Kaarina, Budjetti, Verot

Lisää tiedettä tiedeyliopistoihin

Maanantai 8.9.2014 - Sanna

* Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa lyhyempänä versiona 7.9. ja Uuden Suomen Puheenvuorossa 8.9.2014

Budjettia laadittaessa on keskusteltu tutkimus- ja innovaatiorahoituksen leikkauksista. Samaan aikaan yliopistot painivat rahoituspohjansa kanssa ja odotukset tieteellisen tason ja arvostuksen noususta ovat korkealla. Riitta Konkola ja Tuire Ranta-Meyer taas toivovat ammattikorkeakoulujen roolin vahvistamista (HS 1.9.).

Osallistuin tutkijana Tekesrahoitteiseen tutkimushankkeeseen, jonka keskiössä oli yritysten kanssa tehtävä casetutkimus. Projektille oli rahoitus kolmeksi vuodeksi ja se toteutettiin neljän eri tiedeyliopiston yhteistyönä.

Ilman vankkaa tieteellistä tutkimusasetelmaa, casetutkimukset voivat päätyä pikemmin yrityskonsultoinniksi kuin tieteelliseksi tutkimukseksi. Yritystuelle ja toisaalta soveltavaan tutkimukseen on olemassa omat rahoitusvälineensä, jolloin tiedeyliopistoissa tehtävissä tutkimushankkeissa tieteellisyys ei saisi jäädä lapsipuolen asemaan.

Mikäli Suomi haluaa nousta tieteellisessä osaamisessaan kohti maailman huippua, ei liene järkevää leikata tutkimuksen määrärahoja. Sen sijaan on mietittävä, miten rahat käytetään. Tuntuisikin mielekkäämmältä, että tarjolla olisi kaksivaiheista rahoitusta. Projektien valmisteluun olisi saatavilla väljemmillä kriteereillä rahoitusta puolesta vuodesta vuoteen, jolloin tutkimusasetelma hiotaan mahdollisimman valmiiksi ja etsitään sopivat yrityskumppanit.

Valmisteluvaiheesta vain parhaat ja lupaavimmat etenisivät varsinaiselle tutkimusjaksolle, jonka loppupäästä puolet ei kuluisi  seuraavan projektin rahoitushakemusten valmisteluun, vaan yksi projekti olisi mahdollista tehdä huolella loppuun. Tieteellistä tutkimushanketta voitaisiin edelleen jatkaa soveltavan tutkimusrahoituksen piirissä, johon osallistuisivat pikemmin ammattikorkeakoulut kuin tiedeyliopistot.

Rahoitusmallin ohella projektiosaamiseen on tutkimushankkeissa kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Myös tieteellinen tutkimus on projekti, jolla on alku ja loppu. Ei ole syytä luopua projektijohtamisen hyväksi havaituista periaatteista tieteelliseen sumuverhoon piiloutuen.

On hienoa, että meillä on varaa monipuolisiin tutkimustoiminnan rahoitustyökaluihin. Suomi pienenä maana ja kansana pärjää kuitenkin vain laadulla, ei määrällä, joten on syytä huolellisesti miettiä, mitkä koulutus- ja tutkimusrakenteistamme ovat päällekkäisiä ja miten niitä voitaisiin edelleen kehittää sekä tieteelliset että työelämän tarpeet täyttäen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tiede, Tutkimus, Koulutus, Budjetti

Ei veronkorotuksia vaan rohkeita ratkaisuja

Perjantai 29.8.2014 - Sanna

*Julkaistu Kunnallislehdessä 29.8.2014

Kaarinan kaupunginhallitus on ensimmäisen kerran käsitellyt tulevan vuoden budjettiraamia 18.8. Tuolloin hallitus äänesti kaupunginjohtajan esityksen kunnallisveron nostosta 19:stä 19.5:een nurin. Päätös tarkoittaa, että Kaarinan on löydettävä jostain puuttuvat kolme miljoonaa euroa.
 
Veronkorotus on julkisella sektorilla varsin helppo tapa säädellä taloustilannetta. Samaan aikaan kuitenkin valtio kiristää eritoten pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden elämää, lisäämällä asumisen ja liikenteen kustannuksia sekä leikkaamalla lapsilisiä. Kuntien valtionosuudet pienenevät, mutta kuntien velvoitteita ei ole kyetty juuri karsimaan. 

Tilanne on kunnille haastava. Mikäli kunnallisveroa ei nosteta, eikä syömävelkaa haluta lisätä, jostain on karsittava. Naapurikaupunki Turku on haastavan tilanteen ratkaisemiseksi pohtinut muun muassa alakoulujen sulkemisia ja opetusryhmäkokojen suurentamista ja Kaarina on tiukentanut vuosi sitten omaishoidon tuen kriteereitä. 

En ymmärrä, miksi me aikuiset aina ryhdymme leikkaamaan niiltä, jotka eivät vielä tai enää päätöksenteon rattaissa voi itseään juurikaan puolustaa. Eikö kunnilla todellakaan ole muita budjettieriä kuin opetustoimi tai omaishoidon tuki?

Erikoissairaanhoidon kulujen kasvaessa lähes hallitsemattomasti ja ikääntyvän väestön hoitotarpeen lisääntyessä on selvää, ettei säästöjä myöskään löydetä sosiaali- ja terveyspuolelta. Mutta yksikään kunta ei esitä, että karsitaan koulujen sijaan hallinnon käytössä olevia toimistotiloja, siirrytään avokonttoreihin, etätyöhön ja jopa kahteen vuoroon tilankäytön tehostamiseksi. Kuntien virastojen aukioloja voitaisiin samalla muokata paremmin työssäkäyvien ihmisten päivärytmiin sopivammaksi. 

Kirjastojen ei tarvitse tulevaisuudessa olla kirja-arkistoja, vaan mm. kirjastojen ja kansalaisopistojen tehtäviä voitaisiin yhdistää. Entä pitääkö jokaisen kunnan itse tarjota koko kurssirepertuaari vai voisivatko pääosin aikuiset opiskelijat osallistua myös verkkokursseille, joita tarjottaisiin yhteistyössä eri kuntien kesken. Sama koskee esimerkiksi koulujen valinnaisia kielikursseja. 

Moni asia hoituisi huomattavasti nopeammin sähköisten palveluiden avulla. Vaikka ihmiskontakti on monelle vanhukselle tai syrjäytyneelle tärkeä, on paljon palveluita liikunnasta äänestämiseen, joita voitaisiin tukea verkon välityksellä. 

Kuntien palveluiden uudelleenjärjestely, hallinnon madaltaminen ja sähköisten palveluiden käyttöönotto tarkoittaa vääjäämättä myös pienempää henkilöstötarvetta. Työvoimapulaa on povattu vuosikaudet ja iso osa kuntien henkilöstöstä eläköityykin kuluvien vuosien aikana. Eläköitymisten ja hallitun henkilöstöpolitiikan avulla kuntien henkilöstömäärää voidaan pienentää merkittävästi ilman dramaattisia massairtisanomisia. Se kuitenkin edellyttää joustavuutta myös työntekijöiltä ja laajempia toimenkuvia sekä osittain uudelleenkouluttautumista uusien laajempien toimenkuvien mukaan. 

Suhtaudun erittäin kriittisesti sekä veronkorotuksiin että velan lisäämiseen. Tällä kertaa tarvittava rahasumma on löydyttävä muutoin kuin lapsilta tai lapsiperheiltä leikkaamalla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaarina, Budjetti, Verot