Share |

Johan on markkinat

Torstai 1.12.2016

* Kirjoitus on julkaistu alunperin Uuden Suomen Puheenuorossa

Pääministeri Sipilä on myrskyn silmässä, eikä aivan suotta. Sinänsä alkuperäiseen Terrafamen jääviyskysymykseen ei ole lisättävää, sitä jo tutkitaan oikeusasiamiehen toimesta. YLE:n ohjailu näinä skandaaleita kärttävän median aikoina on sitten ihan oma lukunsa. Kekkosen päivinä se olisi ollut itsestään selvää, mutta ei enää.

Kaiken suhteellisuudentajun kuitenkin alittavat ay-liitot, jotka nyt ovat lähdössä tukemaan Ylen toimittajien sananvapautta. Kyllä on lakkohimo huipussaan, kun ei enää omaan työhön liittymättömämpää aihetta ole keksitty. 

Mitä tekemistä PAM:iin kuuluvalla Keskon ammattiosastolla on tämän asian kanssa? Yhtä hyvin voisivat ryhtyä lakkoilemaan Venezuelan tilanteesta tai Etelä-Mantereen pingviinien puolesta. 

Samaan aikaan Viking Line on saanut rauhassa nauttia vuosikymmeniä runsaista yritystuista risteilyliikenteen subventoimiseksi ja kiitokseksi tästä, he opettavat nyt kiinalaiset valmistamaan risteilyaluksia. Saataisiin tuo liikaa työtä tuova telakka Turusta pois, kun siellä Kiinassa oppivat tavoille. Tähän ei yhdelläkään liitolla ollut mitään sanottavaa. 

Solidaarisuutta ei myöskään kysytä AKT:lta. Ymmärtäisin jotenkin, jos Keskon ammattiosastolla menisi herne nenään, kun kantavat kortensa kekoon kiky-sopimuksella, mutta AKT sooloilee, eikä ole sopimuksessa mukana.

Tämän vuoksi muun muassa Turun seudun joukkoliikenne Föli on ajautumassa rahoitusvaikeuksiin ja säästökuurille. Mutta solidaarisuus ei ammattiyhdistyksessä tarkoita myöskään tätä. Kyllä AKT saa sooloilla ja jopa estää Suomen elpymisen, siihen ei yksikään ammattiliitto tai -yhdistys puutu, ei poliittisella, ei laittomalla eikä edes myötätuntolakolla, vaikka aihetta kerrankin olisi. 

Sanattomaksi vetää tämä suhteellisuudentajun puute Suomessa, vaikka ei pääministeri ole minua ohjeistanut olemaan hiljaa. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ay-liike, Sipilä, Terrafame, Lakko

Vaihdetta silmään pääministeri

Keskiviikko 16.11.2016 - Sanna

*Kirjoitus on alunperin julkaistu Uuden Suomen Puheenvuorossa. 

Aloin jo epäillä kuulleeni väärin, kun tien päällä ollessani radiossa pääministeriltä kuulostava henkilö latelee, että yrittäjäjärjestöillä on jäänyt kitinävaihde päälle. 

Kyllä, pääministeri on todellakin Ykkösaamussa arvostellut yrittäjäjärjestöjä kitinävaihteesta, koska vierailtuaan yrityksissä, esimerkiksi Talvivaarassa, yritykset ovat olleet hyvillä mielin, palkkaavat väkeä ja investoivat, mutta yrittäjäjärjestöt vaan kitisevät.

Mielenkiintoisen lausumasta tekee erityisesti se, että vaikka yrityksillä meneekin näin valtavan hyvin, työntekijöiden ammattiliitot ne vain jatkavat taisteluaan kuin olisivat viimeisellä rannalla. Mikä siellä työntekijöillä on ollessa, jos kerran yrityksillä menee hyvin? 

Moni yrittäjä seurasi hallituksen alkutaivalta luottavaisin mielin. Nyt on yrittäjätaustaa vahvasti hallituksessa ja peräti pääministerillä. Asiat etenevät varmasti oikeaan suuntaan!

Monenlaisia yhteiskuntasopimus- ja kikyneuvotteluja onkin käyty, mutta ei niihin pöytiin tällaisia kitisijöitä ole edes kutsuttu. Meitä yrittäjiähän voisi samalla hengenvedolla syyttää myös puskistahuutelijoiksi. 

Moni ay-liikkeen lakkoiluun ja suhteettoman suureen valtaan kyllästynyt odotti puheiden muuttuvan lihaksi ja korporatismin vähenevän nyky-Suomessa. Mikään ei ole muuttunut. Ero yrittäjärjestöön on vain siinä, että eipä tarvitse työntekijäliittojen kitistä. Ne sanelevat, hallitus toteuttaa. 

Tässä kun me yrittäjät oikeasti painamme kaasu pohjassa, tukka putkella, hiki otsalla, niin että vaihdelaatikko tosiaan kitisee, olisi toivottavaa, itse asiassa suotavaa, että vihdoin myös pääministeri laittaisi edes ykköstä silmään. Tyhjäkäyntihän on ympäristöseikat huomioiden pidemmän päälle Suomessa kiellettyä. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hallitus, Yrittäjät, Yrittäminen, Pääministeri, Ay-liike

Kassat korvaamaan sairauspäivien ansiomenetyksiä

Sunnuntai 11.10.2015 - Sanna Vauranoja

*Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 11.10.2015

Helsingin Sanomissa on käyty keskustelua sairauspäiväkarenssista. Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Anna-Maija Lehto (HS Vieraskynä 9. 10.) vetosi tutkimustuloksiin, joiden mukaan karenssi murentaa luottamuksen työpaikoilla.

Tutkimustuloksia voi käyttää lähes rajattomasti perustellakseen omaa kantaansa. Lehdon kirjoitus oli erinomaisen ristiriitainen erityisesti siinä, että karenssi loisi valtavaa epätasa-arvoa palkansaajaryhmien välille.

Lehdon mukaan ne, joilla ei ole mahdollisuutta etätöihin ja muuhun töiden järjestelyyn, kärsivät karenssista enemmän kuin esimerkiksi toimihenkilöt, joilla on mahdollisuus etätyöhön. Sinänsä tämä voi pitää paikkansa. Samassa kirjoituksessa Lehto kuitenkin kertoo tutkimuksista, joiden mukaan 28 prosenttia tutkituista tekee ylitöitä korvauksetta ja 65 prosenttia on työnantajan käytettävissä vapaa-ajallakin.

Ilman tutkimustakin on selvää, että juuri nämä etätyöhön vapautetut toimi- ja ylemmät toimihenkilöt ovat todennäköisimmin ilmaisen ylityön tekijöitä, jotka ovat työnantajansa käytettävissä myös vapaa-ajallaan. Epätasa-arvoa on siis jo nyt palkansaajaryhmien välillä – mutta se on päinvastaista kuin Lehto kirjoittaa.

Karenssista löytyy monipuolisempaakin tutkimustietoa, kuten Matti Paavonen (HS Vastaväite 10. 10.) kirjoitti. Ruotsissa karenssista on saatu monenlaista dataa, jota kannattaisi hyödyntää Suomessakin päätöksenteon tukena.

Karenssin synnyttämät ansionmenetykset voitaisiin korvata liittojen rinnalla olevien kassojen kautta, mikäli korvausta pidetään tarpeellisena kyseisessä liitossa ja sen kassassa. Tällöin olisi edes yksi peruste sille, että liittojen jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Leikkaukset, Työ, Ay-liike

Kahden kauppaa

Torstai 17.9.2015

Eilinen Juha Sipilän puhe oli kaikessa karuudessaan erinomainen. 

Sipilä ei ryhtynyt enää tekemään kauppaa, ei pyörtämään hallituksen esityksiä. Hän kertoi, miten oli esittänyt kaksi erilaista ratkaisumallia liitoille yhteiskuntasopimusneuvotteluissa, joihin ei suostuttu. Hän kertoi Saksasta, jossa sekä työnantajat, että työntekijät etsivät yhteistä etua. Hän kertoi, ettei nyt ole keinojen osalta kysymys hallituksen arvovallasta, mutta itse tavoitteesta ei voi tinkiä. Hän kertoi, että Suomi nousee ainoastaan ahkeruudella ja osaamisella. Hän muistutti, että hallituksella on kansan mandaatti tehdä tarvittavat uudistukset. 

Mielenkiintoista puheessa oli ensinnäkin juuri arvovallan nostaminen esiin. Hallitus ei pelkää arvovaltansa puolesta, eikä jumita mihinkään ratkaisuun vain pelkän arvovaltansa nimissä. Toisin kuin liitot. Liittojen kesken tämä näyttää taas olevan kahden kauppaa: SAK vastaan muut. Hyvä on vuosi vuodelta kasvavien toimihenkilöliittojen havahtua, että SAK:n veneeseen vielä kerran astumalla voi vain hukkua. Arvovaltaa ei enää saavuteta rähjäämällä, vaan neuvottelemalla. 

Tilanne on yhä enenevissä määrin kahden kauppaa myös työpaikoilla. Liittojen merkitys ja vaikutusvalta vähenee samassa suhteessa kun kansan koulutustaso ja sen myötä oma arvostelukyky kasvaa. Hallituksen lakiesitysten myötä paikalliselle sopimiselle luodaan paremmat puitteet ja kahden kauppaa on myös luottamuksen syntyminen. Uskovatko työntekijät, että työnantajat aidosti etsivät ratkaisuja työn pitämiseksi Suomessa. Luottavatko työnantajat, että työntekijät tulevat tiukassa paikassa vastaan ilman tällaista spektaakkelia. 

Lakien muuttaminen ja uudistaminen on myös eduskunnassa kahden kauppaa. Vastakkain ovat hallitus ja oppositio. Kun Suomessa istuu enemmistöhallitus, lait menevät läpi, jos hallituspuolueet toimivat yhtenä rintamana. Ja hallituksen yhtenäisyyttä ovat vakuutelleet niin Sipilä kuin perussuomalaisten Lindström. 

Kahden kauppaa tämä tilanne on myös seuraavissa vaaleissa. Perussuomalaiset osoittavat nyt olevansa kykenevä vastuunkantoon ja heillä työväenpuolueena on riittävästi rohkeutta viedä kipeät uudistukset maaliin, toisin kuin SDP:llä. Entisen valtiovarainministeri Antti Rinteen puheet siitä, ettei ongelmissamme ole kyse palkoista tai kilpailukyvystä, vaan siitä ettei maailmalla kauppa käy, osoittavat SDP:n tämän hetken alennustilan, mutta kammottavalla tavalla myös sen, millaisissa käsissä Suomen talous oli vain muutamaa kuukautta aiemmin. 

Kahden kauppaa käydään nyt myös siitä, kumpi täällä näyttää suunnan korporatismi vai parlamentarismi. Jälkimmäisen matkassa meillä voi olla vielä toivoa - ja siitä me viimeksi 19.4. äänestimme.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Työ, Ay-liike, Hallitus, Terve talous

Rasti ruutuun

Tiistai 15.9.2015

Olen iloisesti yllättynyt, miten niin moni suomalainen vastustaa perjantain mielenosoituksia ja aikoo pysyä töissä. Lähes 70 000 ihmistä on pelkästään Facebooktapahtumassa ilmoittanut olevansa perjantaina töissä - ja olevansa ylpeä siitä. Samaan aikaan on myös perustettu kansalaisaloite ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamiseksi. 

Puhtaasti eniten minua pöyristyttää, että työntekijäliitot, jotka nyt yhteiskuntasopimuksen kaadettuaan huutelevat yhdistymisvapausoikeuksiensa ja muun asiaan liittymättömän perään, eivät kykene esittämään yhden yhtäkään selvää paperia siitä, millä tuo 5% saadaan kasaan. Ilmeisesti monelle mielenilmaukseen osallistuvalle on itselleenkin tullut epäilys, jopa häpeä, ettei tässä nyt sillälailla työnantajaa kohtaan osoiteta mieltä, vaan hallitusta. Ollaan tosi kiitollisia työpaikasta, jota ollaan kaikin keinoin kuitenkin hävittämässä. Kuka taloudelliset menetykset korvaa työantajille ja tekemättömät työt perjantaina tekee? Onko olemassa kuitenkin 'joku muu' keneltä voidaan leikata, ettei vaan minulta?

Olisiko ollut parempi, jos hallitus olisi laatinut monivalintapaperin, jossa olisi eri toimenpiteitä ja niiden perässä kustannusvaikutus esimerkiksi näin:

Lomarahojen poisto xx m€
Sunnuntailisät zz m€
Arkipyhät yy m€
Liiton jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto bb m€
Pekkaspäivien poisto cc m€
...

Ammattiliitot olisivat tästä sitten keskenään sopimalla poimineet vähiten ikävät uudistukset, kunhan valintojen yhteissumma vastaisi tuota 5% kilpailukykytavoitetta. 

Kyllä minusta palkkansa voi käyttää monenlaiseen turhuuteen, kuten tupakkaan, uhkapeleihin tai ammattiliiton jäsenmaksuun. Laittomia lakkoja, vailla päämäärää olevia mielenilmauksia, jarruttamista, vastustamista ja Suomen kurjistamista on nyt näissä kerhoissa tarjolla. Silläkin rahalla voisi viettää perjantain ahkeroinnin päälle rentouttavan viikonlopun suomalaisessa kylpylässä - ja pitää Suomen kulutuskysynnän pyörimässä, työpaikat ja hyvinvointiyhteiskunnan palvelut Suomessa.

Toivottavasti perjantaina sataa kaatamalla. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ay-liike, Työ, Hallituksen esitys, Kilpailukyky, Terve talous

Viisautta ja vastuullisuutta

Keskiviikko 9.9.2015 - Sanna Vauranoja

*Kirjoitus on julkaistu alkuperäisenä Uuden Suomen Puheenvuorossa

Yhteiskuntasopimuksen tilalle saimme eilen kauan kaivatun, äärimmäisen välttämättömän uudistusesityksen. Työntekijäliitot ovat ennalta arvaten älähtäneet lähes kaikesta siinä esitetystä, paitsi tietysti muutosturvasta. 

Sen lisäksi, että käsillä on Suomen talouden kohtalonhetket, on myös käsillä hetki, joka määrittää ay-liikkeen tulevaisuuden. Toimimalla nyt viisaasti, vastuullisesti ja kestävällä tavalla, ay-liikkeellä on edessään hyvä tulevaisuus. 

Sen sijaan uhkailemalla, hokemalla 70-luvulla keksittyjä mantroja ja vastustamalla vääjäämätöntä muutosta, ay-liike asemoi itsensä osaksi Suomen historiaa. 

Merkittävä osa suomalaisesta työväestä on koulunsa käynyt. Moni ymmärtää tilanteen vakavuuden ja seuraukset, jos Suomea ei saada jaloilleen. Suuri osa työntekijöistä ymmärtää mikrotason yhteyden makrotasoon: jos minun työnantajani ei pärjää markkinoilla, työpaikkaakaan ei enää ole. Jos työpaikkoja ei yrityksissä ole, ei tule verotuloja, eikä siten saada julkisen sektorin menojakaan maksettua. Ei siis kyetä maksamaan eläkkeitä, työttömyyskorvauksia, kouluja, terveydenhuoltoa, eikä mitään muutakaan. 

Moni, arvaamattoman moni, työntekijä toivoo nyt, että liittojen "herratkin" sen vihdoin käsittäisivät. Uhkailemalla, vastustamalla ja lakkoilemalla jaossa on enää pelkkää kurjuutta. Viisaalla ja vastuullisella johtajuudella saamme Suomen takaisin iskuun. Vastuullista johtajuutta odotetaan myös oppositiopoliitikoilta. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Budjettiesitys, Hallitus, Ay-liike, Oppositio