Share |

U-sairaalalle uusi elämä

Lauantai 13.2.2021

Kun Turkuun saapuu melkein mistä suunnasta vaan, yksi maamerkki on 1960-luvulla rakennettu U-sairaala. Sairaanhoitopiiri on lähivuosina luopumassa U-sairaalan käytöstä, kun uusi T3-sairaala valmistuu.  

U-sairaalaa ei kannata tutkimusten mukaan korjata nykymuotoiseen sairaalakäyttöön. Sen sijaan sille voisi olla muuta käyttöä laajamittaisen, lähes betoniin saakka tehtävän peruskorjauksen jälkeen. Sairaalan purkaminen kokonaan maksaisi miljoonia euroja.  

Moottoritielle on suunniteltu uutta kantta, jonka rakentaminen on nyt jäissä (TS 19.1.). Samalla uutta ratkaisua etsitään ammattiopiston kampusta varten, jota oli suunniteltu rakennettavaksi tuon kannen yhteyteen. Kupittaan alue on erityisen vetovoimaista ja kansi tullee rakennettavaksi jossain vaiheessa, mutta ammattiopiston tarpeet ovat akuutimmat. 

Ehdotan, että ammattiopiston tilojen rakentamista U-sairaalaan voitaisiin selvittää. Mikäli koko U-sairaalaa ei tarvita oppilaitoksen tai oppilaitosten käyttöön, voisi TYS:n olla kiinnostunut ylimpien kerroksien muuttamisesta opiskelija-asunnoiksi. Rakennus voisi tosin kiinnostaa myös muita oppilaitoksia tai asuntorakennuttajia, sen verran hulppeat maisemat ja erinomainen sijainti sairaalalla on.  

Aiempina vuosina ilmenneet sisäilmaongelmat eivät olisi ongelma, mikäli rakennus peruskorjattaisiin ns. ”runkoon saakka”. Tontti sijaitsee sairaala-alueen ytimessä, mutta terveydenhoito muuttuu tulevaisuudessa yhä enemmän päiväkirurgiseen ja teknologiakeskeisempään suuntaan. Valtavia sairaalakiinteistöjä vuodeosastoineen ei siis enää tulevaisuudessa tarvittane samassa määrin kuin menneillä vuosikymmenillä.  

Taloudellisten seikkojen lisäksi U-sairaalalla on myös kaupunkikuvallista merkitystä. Se edustaa hyvin tyypillistä 1960-luvulla yleistynyttä sairaala-arkkitehtuuria. Samankaltaista sairaala-arkkitehtuuria on nähtävissä muun muassa Tampereella ja Helsingissä. Rakennus on omassa rakennustyylissään upea, eikä sikäli sen purkaminen olisi tavoiteltavaa, vaikka sitä ei olekaan suojeltu. Kaikkia purkamiseen liittyviä virheitä ei ole tehty 60- ja 70-luvulla vaan myös tässä ajassa on arkkitehtuuria, joka ei meidän silmissämme nauti suurta arvostusta ja se puretaan.  

Uutta elämää U-sairaalalle kannattaisi ainakin selvittää. Ja selvitysten aikana olisi hienoa, jos joku valokuvaaja koostaisi sairaalan viimeiset vuodet sairaalatoiminnassa upeaksi kuvakirjaksi. Taloon liittyy meillä varsinaissuomalaisilla poikkeuksellisen suuria tunteita: siellä on synnytty, parannuttu tai kuoltu, yli 50 vuoden ajan.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: TYKS, Arkkitehtuuri, Ammattiopisto, Kampus

Paimion parantola ansaitsee tulla nähdyksi

Lauantai 24.11.2018 - Sanna

Teimme "kaupunkiloman" Kaarinasta Saloon ja tutustuimme muutamaan kiinnostavaan design-liikkeeseen sekä Nanna Suden hehkuvaan näyttelyyn Veturitallissa. Totesin jälleen kerran, että saariston lisäksi Varsinais-Suomessa on paljon nähtävää ja siten potentiaalia matkailun kasvulle.
 
Lähes kaikki liputtavat tunnin junan puolesta. Samaan aikaan Turussa puuhataan historiamuseota ja Helsingissä arkkitehtuurimuseota. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on hankkiutumassa eroon Alvar Aallon suunnittelemasta legendaarisesta Paimion parantolasta, joka taas on niin arkkitehtuurin kuin designinkin mekka tuhansille alasta kiinnostuneelle ympäri maailman.
 
Mitä, jos parantola otetaan yhdeksi yhteiseksi agendaksemme Varsinais-Suomen matkailussa. Varsinaissuomalaiset vaikuttajat lobbaisivat sen puolesta, että parantolaan saataisiin itseoikeutetusti Suomen arkkitehtuurimuseo. Sinne voitaisiin tilojen niin salliessa tuoda myös historiamuseo synergiaetujen saamiseksi. Parantolasta muutama kerros varattaisiin hotellikäyttöön ja sen toiminta vuokrattaisiin ulos. Omistajana ei luonnollisesti voi jatkossa olla sairaanhoitopiiri vaan tähän tarvitaan oma säätiö. Säätiöön luultavasti löytyisi rahaa suomalaisten lisäksi maailmalta.
 
Matkailu ei katso kuntarajoja, eivätkä matkailijat yleensä tule vain yhden asian takia. Näistä syistä matkailu on asiakkaan näkökulmasta aina joukkuelaji.  Jos jätämme turistin itsekseen etsimään sopivia liikenneyhteyksiä esimerkiksi Salon asemalta Paimion parantolaan, turistivirtoja on turha odotella.
 
Rakentamalla valmiiksi tuotteistettuja päivämatkoja Helsingistä tai suoraan lentokentältä Salon kautta Paimioon, ympärivuotinen matkailu parantolaan olisi luotavissa. Tunnin juna edistäisi näiden tuotteiden kehittämistä entisestään. Helsingistä tulevia päivämatkailijoita ajatellen Varsinais-Suomesta löytyy paljon muutakin nähtävää, esimerkiksi Mathildedal, Fiskars ja Teijon kansallispuisto.
Parantolaretkeen yhdistyy helposti myös vierailu Turkuun ja silti ehtii illaksi takaisin Helsinkiin, jos se on välttämätöntä. Toisaalta, Helsingistä Paimion kautta Turkuun ja sieltä seuraavana päivänä laivalla Tukholmaan, on myös monelle ulkomaiselle matkailijalle kiinnostava tuote.
Toivonkin, että asian merkitys matkailulle ja Suomen julkikuvalle maailmalla ymmärrettäisiin riittävissä määrin ja parantola saataisiin kulttuurihistoriallisen arvonsa mukaiseen julkiseen käyttöön. Paimion parantola ansaitsee tulla nähdyksi jatkossakin!
 
Olisiko tässä yhteinen varsinaissuomalainen matkailuhanke, jota lähteä laajalla rintamalla viemään eteenpäin?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Matkailu, Arkkitehtuuri, Paimion parantola, Varsinais-Suomi