Hyvinvointialueille tarvitaan kirkas digistrategia

Maanantai 23.1.2023

Digipalveluista ja teknologian hyödyntämisestä ollaan povattu sote-palveluiden pelastajaa jo useamman vuoden. Digikehitys on niin kunnissa kuin sairaaloissakin edennyt harmillisen hitaasti. Koronasulkujen alettua julkisella puolella oltiin monelta osin vielä lähtötelineissä, kun yksityisellä digiajanvaraus,  digivastaanotot ja etäpalaverit jo pyörivät.

Sote-palveluiden digitalisoinnissa ei kuitenkaan pohjimmiltaan ole kysymys etävastaanotoista tai Teams-palavereista. Digitaaliset prosessit ovat merkittävästi laajempi paradigma, ei yksittäinen temppu. Murrosta voidaan hyvällä syyllä verrata verkkokaupan tuloon. Harva kivijalkakauppias onnistui etenkään verkkokaupan alkuvuosina siirtämään omaa liiketoimintalogiikkaansa suoraan digitaaliseksi. Vieläkin verkkokauppa jää kokemuksena usein kömpelöksi ja todellisuudessa verkkokauppa on pikemmin etäliittymä kauppojen varastohallintajärjestelmään kuin mikään asiakaskokemuksia tarjoavat, myyntiä edistävä palvelukonsepti.

Pelkäänpä, että edessä on hyvinvointialueilla aivan samanlaiset oppivuodet. Otetaan kovalla tohinalla käyttöön etävastaanottoja, viedään VR-lasit kotihoidon asiakkaille ja tarjotaan elämyksiä hoivakotien asukkaille robottihylkeillä. Asiakaskokemus, itse haettava hoito tai palvelu kuin sen paremmin työntekijän työkuormakaan ei yksittäisillä tempuilla kohene. Työlistalla olisi ensimmäisenä koko ajattelu- ja toimintatapojen muutos: digitaalisuus on kaikkialla ja kaikessa. Miten saamme siitä parhaan irti?

Moni on tässä vaiheessa jo pahoittanut mielensä ja vakuuttaa, että kyllä on jättimäisiä digiaskeleita otettu. Pahimmillaan kuitenkin yksittäisten osien muuttaminen digitaalisiksi ilman kokonaiskuvaa, saattaa aiheuttaa raskaamman ja vaikeammin ohjattavan hoitoprosessin. Hieman hilpeänä esimerkkinä tästä toimii erään kunnan digitalisoitu rakennuslupaprosessi. Aiemmin paperisena tarjolla ollut lomake muutettiin pdf-muotoon, jonka asiakas sai nettivisuilta itse tulostaa, täyttää ja lähettää Postin kyydissä kuntaan. Tsek – kunnan rakennusluvat muutettiin näppärästi digitaalisiksi.

Digitalisaatio nojaa vahvasti alueilla nyt tehtävään palvelustrategiaan. Osana palvelustrategiaa meidän tulisi kyetä hahmottamaan esimerkiksi 100 yleisintä hoitoketjua eli prosessia. Niiden koko mallinnuksen jälkeen pitäisi miettiä, miten prosessi digitalisoidaan ja mitä palasia on jo valmiina.

Lähes kaikki hoitoprosessit alkavat alun perin asiakkaan yhteydenotosta sote-keskukseen. Asiakasohjaus on yksi kriittisin vaihe koko uudistuksessa: miten hyvin me onnistumme tunnistamaan asiakkaan todellisen tarpeen ja ohjamaan hänet liikenneympyrästä oikealle tielle. Vasta sen jälkeen on aika pohtia, onko kyseinen tie liian ruuhkautunut, tarvitaanko lisää ajokaistoja tai kenties siirtyä pyöriltä raiteille.

Asiakasohjauksen digitalisointi auttaisi koko järjestelmää valtavasti. Keskeisintä tämän työn digitalisoinnissa olisi asiakkuudenhallintajärjestelmä, josta näkyisi koko asiointihistoria otsikkotasolla. Robotiikan ja tekoälyn hyödyntäminen asiakasohjauksen osana tarjoavat huimia mahdollisuuksia. Pelkästään asiakkaan lähtötietojen päivittäminen digitaalisesti olisi sekin 2020-lukua. Nyt tiedot tarkistaa työntekijä manuaalisesti.

Vaikka meillä palveluiden järjestäjinä olisi vankka tieto siitä, että kyseinen asiakas tarvitsisi ensisijaisesti käyntiä esimerkiksi fysioterapeutilla lääkärin sijaan, meillä on suuri työ vakuuttaa asiakas ratkaisusta. Tämä edellyttää taitavaa viestintää ja kulttuurin muutosta. Hoidontarpeen arvioinnissa kuvapuhelun käyttö edistäisi asiakasohjauksen onnistumista pelkkää kysymyspatteristoa tai perinteistä puhelua paremmin juuri tässä asiakkaan vakuuttamisessa. Yleisestihän meillä Suomessa ajatellaan, että meidän pitää ehdottomasti päästä ensin lääkärin luokse asiakasohjaukseen. Lääkärin fyysisesti antama laboratorio-, kuvantamis- tai fysioterapialähete on painavampi kuin onnistuneessa hoidontarpeenarvioinnissa laadittu lähete. Todellisuudessa lääkärikäynti on kaikkein kuormittavin, kallein ja nurinkurisin tapa toteuttaa järkevää asiakasohjausta.

Avainsanat: Sote-palvelut, Digistrategia, Digitaalisuus, Teknologia

Käytännön säästöjä Kaarinaan

Keskiviikko 2.11.2016 - Sanna

Tässä muutamia konkreettisia ratkaisuehdotuksia palvelun parantamiseksi ja säästöjen synnyttämiseksi Kaarinassa. 

Esimerkki 1: Sähköinen ajanvaraus neuvolaan

Hyvänä esimerkkinä toimii neuvolapalvelut, jossa mitään portinvartijaa palvelulle ei tarvita. Henkilö joko on raskaana tai ei, hänellä on alle kouluikäinen lapsi tai ei ole. Keskimäärin alle 40-vuotiaat ovat varsin tottuneita sähköisiin palveluihin. Tällä hetkellä ajanvaraukset kuitenkin hoidetaan kello 12-13 puhelintunnilla lukuunottamatta 5-6 vuotiaita.

Avokonttorissa istuva juuri raskaustestin tehnyt ensikertalainen hiipii siivouskomeroon ja koittaa päästä varatun linjan läpi lähes tunnin. Tänään ei onnistunut, mutta huomenna uusi yritys. Asia olisi toki hoitunut vaikka illalla kotoa sähköisellä varauksella ja samalla olisi voinut sovittaa ajan myös miehen kalenteriin.

Puhelinvaraukseen menee esimerkiksi 20 neuvolahenkilöltä tunti jokaisena arkipäivänä eli yhteensä 100 tuntia viikossa (20 henkeä x 1 h x 5 päivää). Tämä on 2,5 henkilön viikkotyöaika.

Vapauttamalla neuvolan puhelinajoista, yksi henkilö voisi olla tavoitettavissa puhelimella ja chatillä aamusta iltaan, sillä raskausmyrkytyksen oireet eivät iske kello 11:45 ja silti 1,5 henkilön aika vapautuisi kokonaan muihin töihin. 1,5 henkilön työpanos on 75 000 euron arvoinen vuodessa. Sama koskee osittain hoitaja- ja lääkärivastaanottojen varaamista sekä ajanvarauksen etäneuvontaa. Nyt neuvolaan ollaan palkkaamassa 0,5 henkilö lisää. 

Esimerkki 2: Palvelukeskukset

Kaarina on päättänyt yhdistää laskentapalvelunsa Liedon, Paimion ja Sauvon kanssa. Vuodessa säästöä on odotettavissa hyvinkin 50 000 euroa ja lisääkin, mikäli eläköitymiset hyödynnetään täysimääräisinä ja lisää seiniä ei yksikön ympärille hankita. Laskentaosastoon kannattaisi yhdistää myös laskutuspalvelut. Toimialoilla ei tarvita useita henkilöitä erikseen laskuttamassa palveluista, vaan nekin pitäisi hoitaa yhdellä järjestelmällä, yhtenäisellä prosessilla, mahdollisimman sähköisesti muutaman hengen voimin. Säästöä yhteensä 100 000 euroa. Budjetissa ei ole huomioitu laskentapalveluilla saatavaa säästöä, koska asiaa ei oltu valtuustossa käsitelty ennen budjettia. 

Mikäli palvelukeskus aikanaan yhtiöitetään, sillä on mahdollisuus myydä palveluita myös muille kunnille. Pienet varsinaissuomalaiset kunnat ovat jo nyt osoittaneet kiinnostusta palveluiden ostoon.

Kuljetukset maksavat Kaarinalle reippaasti yli miljoonan vuodessa. Kuljetuksia hoidetaan toimialoilla erikseen ja kriteeritkin ovat siten erilaiset. Keksittämällä kaikki kuljetukset koulukuljetuksista vammaiskuljetuksiin, saataisiin parempaa palvelua kuntalaisille, optimoidut kuljetukset yli toimialojen ja kustannustehokkaampi ratkaisu. Kuljetuskeskuksella säästöä saadaan ensi vuonna 50 000 euroa, jatkossa huomattavasti enemmän.

Nyt budjetissa on uuden auton investointi 70 000 euroa ja kuljettajan palkat 20 000 pelkästään vanhuspalveluiden käyttöön. Käyttöastetta tuskin saadaan riittävän korkealle yhden toimialan käytössä. 

Esimerkki 3: Etäyhteyksillä lisää toimintakykyä

Vanhuspuolella teknologia ja sähköiset ratkaisut tarjoavat palveluihin paljon lisäominaisuuksia ja myös kustannussäästöjä, ilman että palvelu heikkenee, vaan päinvastoin.

Valtakunnallisestikin on määritelty, että tavoitteena on asua mahdollisimman pitkään kotona. Kotona asumista määrittää henkilön toimintakyky. Mikäli toimintakykyä pystytään ylläpitämään tai parantamaan, esimerkiksi kolme kuukautta pidempään kotona säästää 10 000 euroa ympärivuorokautiseen hoivaan nähden.

Toimintakykyä voidaan ylläpitää säännöllisellä päivittäisellä liikunnalla. Kotihoitohenkilöstö on tässä avainasemassa, sillä fysioterapeutit eivät ehdi rullata 300 kotipalveluasukkaan luona päivittäin. Kotipalveluhenkilökunta voi hyödyntää etäyhteyttä, kun tarvitaan fysio- tai toimintaterapeutin neuvoja. Liikkumiseen kodista toiseen ei kulu aikaa ja henkilö voi palvella huomattavasti isompaa joukkoa. Lisäksi liikuntatuokioita voidaan katsoa etäyhteyksien tai videopalveluiden kautta ja tehdä harjoitus kotona. 

Avainsanat: Sähköiset palvelut, Digitaalisuus, Kustannustehokkuus, Palvelut, Kaarina