Katse tulevaisuudessaPerjantai 22.3.2019 Juuri nyt tuntuu erityisen mukavalta olla kaarinalainen. Olemme vuoden sisällä päättäneet Hovirinnan ja Valkeavuoren koulun hankesuunnitelmista. Näiden lisäksi luvassa on myös Piispanlähteen koulun laajennus sekä muiden koulujemme perusparannuksia uutta liikuntahallia unohtamatta. Harvassa kunnassa päästään lähivuosina nauttimaan näin perusteellisista uudistuksista – ja uusista tiloista. Julkisessa keskustelussa ja päätöksenteossa huomio on aivan liian usein kiinnittynyt uhkiin ja ongelmiin. Päätöksiä on toki punnittava monelta eri kantilta ja eri vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet ovat osa tuota pohdintaa. Nyt, kun päätökset on tehty, on aika kääntää uusi sivu kouluihimme liittyvässä keskustelussa. Me olemme panostaneet laadukkaan pedagogisen ympäristön suunnitteluun palkkaamalla hankkeisiimme erillisen oppimisympäristöasiantuntijan. Koulut ovat tiiviisti mukana uuden suunnittelussa ja lopputuloksesta tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä niin oppilaiden, henkilökunnan kuin iltakäyttäjienkin mielestä toimiva, turvallinen ja innostava. Seuraavaksi panostamme onnistuneeseen rakentamiseen laadun, kustannusten ja aikataulun osalta palkkaamalla kaupunkiin erillisen hankejohtajan huolehtimaan vain näistä rakennushankkeista. Huolehtimalla kaikista kolmesta tavoitteesta, varmistamme turvallisen ja terveellisen oppimisympäristön kotikunnassa, jonka talous on tasapainossa. Tasapainoisen talouden avulla meillä on jatkossakin mahdollisuus panostaa erinomaiseen opetukseen, uusiin investointeihin ja palvella kaikkia kuntalaisiamme eri elämän vaiheissa parhaalla mahdollisella tavalla. Iloitaan siis näistä huikeista suunnitelmista ja mahdollisuuksista, jotka pian alkavat muuttua todellisuudeksi ja arkipäiväksi lapsillemme ja nuorillemme. Sanna Vauranoja Timo Virkkula |
|
Avainsanat: Kaarina, Koulutus, Tulevaisuus |
Hiihtoladut kuntoon!Tiistai 31.1.2017 - Sanna Vahvaa suomalaista kansanperinnettä, perisuomalaista liikuntamuotoa edustaa maastohiihto. Se on viime vuosina monen iloksi kokenut uuden nousun ja lajin parissa kuntoilee kymmeniä tuhansia eri ikäisiä kautta Suomen.
Täällä Varsinais-Suomessa haasteita asettavat keliolosuhteet, vaikka meillä nykyään on onneksi myös hiihtoputkia. Lumisen jakson sattuessa tarjolla on kuitenkin harmillisen vähän hiihdettävää, etenkin Kaarinassa. Lähin huoltovarma latu löytyy Turun Impivaarasta, mutta se on etenkin lapsiperheille liian ruuhkainen. Paimion Rivonmäki on profiililtaan mainio, mutta varsinaista lumetusta ei siellä tehdä.
Hiihtokausi on joka tapauksessa äärimmäisen lyhyt, mutta osa kuntoilijoista kokee pakottavaa tarvetta kulkea jalan hiihtolenkillä noiden muutamien viikkojenkin aikana. Kaikkein valveutuneimmat vieläpä nastapohjilla, jolloin luistelupohja on takuuvarmasti mennyttä. Ladun reunassa lukee selkeästi, että hiihtokaudella jalankulku kielletty, mutta sielläpä sitä vaan tepastellaan.
Kaarinassa hiihdettävää on Littoisten järvellä ja melko kehnolla ylläpidolla, kapealla väylällä keskusliikuntapuiston ympäristössä. Piikkiön Korvenmäki on niin vaihtelevaa maastoa, että hiihto on pelkkää nousua tai hurjaa laskua.
Suomi viettää 100-vuotisjuhlaansa ja sitä voisimme juhlistaa myös Kaarinassa perinteisen lähiliikunnan mahdollisuuksia lisäämällä. Uusi muutaman kilometrin reitti voitaisiin avata Tuorlan maastoon palvelemaan sekä Kaarinan keskustan Littoisten että Piikkiön asukkaita. Jo nyt metsästä löytyy latupohjalle oiva alusta, jota leventämällä sinne saataisiin luistelu- ja perinteisen hiihdon mahdollistava reitti. Samalla Tuorlan hieno alue tulisi entistäkin paremmin kuntalaisten käyttöön.
Kaarinassa halutaan panostaa liikuntaan ja ympäri kuntaa on avattu muun muassa toinen toistaan hienompia ulkokuntosaleja, miksipä emme voisi panostaa myös perinteisimpään ulkoilulajiimme, maastohiihtoon.
|
|
Avainsanat: Hyvinvointi, Terve talous, Terve tulevaisuus, Hiihto, Suomi 100 |
Paikalleen emme voi jäädä - liikenneratkaisuja on tehtäväLauantai 28.1.2017 - Sanna Olemme jälleen valtavan murroksen edessä, aivan kuten aikanaan hevoskärryt liikenteessä korvautuivat tehdasvalmisteisilla autoilla. Robottiautot voivat olla arkipäivää lähivuosina ja liikennettä ollaan avaamassa kilpailulle. Erityisen tärkeitä ovat päästörajoitteet ja -tavoitteet: olemme sitoutuneet vähentämään liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasolle.
Valittavanamme on kaksi vaihtoehtoa: pysäyttää kehitys polkemalla pelkkää jarrupoljinta tai ohjaamalla muutosta hallitusti rattia ja vaihteita käyttäen. Eteenpäin pääsyn kannalta toimivampi on jälkimmäinen vaihtoehto. Viime aikoina keskustelu liikenteen ympärillä on ollut kiihkeää, missä tosiasiat ovat paikoitellen unohtuneet. Uudistuksen toteutumisen tavoitteina on perusteltua pitää neljää kulmakiveä: liikenneverkon korjausvelan pienentäminen, liikenteen ilmastotavoitteet, liikenteen palveluiden edistäminen ja kaiken kaikkiaan pitkäjänteisempi liikennesuunnittelu.
Liikenneministeri Anne Berner tuli julkisuuteen liikenneverkkoselvityksen tuotoksilla, joka oli aiheeseen mielenkiintoinen ja herättelevä keskustelunavaus. Avauksia ei pidä ottaa valmiina esityksinä, vaan niiden pohjalta voidaan ryhtyä seulomaan parhaita ratkaisuja edellä mainitut tavoitteet huomioon ottaen.
Liikennepolitiikan merkittäviä uudistuksia on aiemmin valmisteltu vuonna 2014 parlamentaarisessa työryhmässä. Paula Risikon (kok.) johtama työryhmä tarkasteli liikenneväylien korjausvelkaa ja esitti ratkaisuja, joilla korjausvelan kasvu voidaan pysäyttää, korjausvelkaa vähentää. Ratkaisuihin tarttui nykyinen hallitus 600 miljoonan ohjelmalla, jonka turvin liikenneverkkojen korjausvelka ei tällä hallituskaudella kasva.
Parlamentaarisen työryhmän tutkimat rahoitusmallit liikenneinvestointien rahoittamiseksi jäivät pääosin pölyttymään pöytälaatikkoon, aivan kuten nyt uhkaa käydä Bernerin selvitykselle. Aineksia liikenteen uudistamiseen löytyy myös muualta, esimerkiksi Ruotsissa ollaan verotuksella edistetty sähköautojen lisääntymistä liikenteessä. Robotisaatiota, yhteiskäyttöautojen hyödyntämistä tai joustavaa julkista liikennettä voidaan monin eri tavoin edistää työmatkalippuun tai työsuhdeautoon vertautuvilla liikkumiseduilla.
Suunta ja matkan tavoitteet meillä on onnistuneesti määriteltynä ja niistä vallitsee melko hyvä yhteisymmärrys. Erilaisia selvityksiä ja avauksia on tehty ja nyt on aika ryhtyä valikoimaan esityksistä ne parhaiten Suomeen ja meidän toivottuun tulevaisuuteemme istuvat ratkaisut. Toivottavasti jo lähiaikoina liikenneasioissa päästään eteenpäin, hallitusti ohjauspyörää käyttäen.
|
|
Avainsanat: Liikenne, Tulevaisuus |
100 päivääPerjantai 9.1.2015 - Sanna Vauranoja Huomenna lauantaina eduskuntavaaleihin on tasan 100 päivää ja siitä alkaa minun vaalikampanjani kohti eduskuntaa 2015. Vaalikampanjani käynnistyy arkisissa merkeissä: aamukaffeella Turun torilla ja 'Hikeä & Hyvää Mieltä' - koko perheen liikuntatapahtumalla Kaarinassa. Luvassa ei siis ole pönötystä eikä pitkiä puheita, vaan tekemisen meininkiä ja arkisia kohtaamisia. Intohimonani on rakentaa sellainen Suomi, joka menestyy maailmassa tänään ja tulevaisuudessa. Siis sellainen Suomi, jossa meidän on hyvä elää arkeamme ja yritykset voivat menestyä. Politiikka on minulle työkalu, jolla sellaista Suomea rakennetaan. Siksi minä haluan eduskuntaan 2015 ja kampanjani ydin on hyvän arjen ratkaisuissa. Hyvä arki tarkoittaa monelle meistä terveyttä, työtä, läheisiä ihmisiä ja kotia, toivoa tulevaisuudesta sekä vapaa-ajan harrastuksia. Yhteiskunnan näkökulmasta nämä samat toiveet ja perusasiat tarkoittavat turvallisuutta, työtä ja yrittämistä, tervettä taloutta, toimivaa terveydenhuoltoa ja oikeaa osaamista. Hyvä arki siis rakennetaan terveelle taloudelle, jossa menot ja tulot ovat tasapainossa. Terve talous taas perustuu työlle ja yrittämiselle. Yrittäminen on yrittäjyyden ohella asennetta, jossa jokainen ihminen voi omassa arjessaan yrittää parhaansa työntekijänä, työnantajana, eläkeläisenä, poliitikkona, vanhempana tai työttömänä. Tulevaisuudessa menestyvät parhaiten ne, joilla on oikeaa osaamista. Oikea osaaminen rakentuu sopivan koulutuksen lisäksi työ- ja elämänkokemukselle sekä tuolle yrittämisen asenteelle eli tekemisen meiningille. Terveen talouden keskeinen kysymys on tällä hetkellä miten me asioita teemme, ei pelkästään se, mitä me teemme. Siksi meidän on löydettävä uusia ratkaisuja ja uutta ajattelua hyvän arjen turvaamiseksi. Minun eduskuntavaalikampanjani keskeiset kulmakivet ovat siis 1) Terve talous 2) Työ ja yrittäminen 3) Oikea osaaminen 4) Uusi ajattelu Minulle politiikka ei ole pelkkiä sanoja ja suunnitelmia vaan tekoja hyvän arjen puolesta. Tulevien 100 päivän aikana kerron lisää konkreettisia ratkaisuja hyvän arjen rakentamiseksi näille neljälle kulmakivelle Vaalit 2015 -sivulla, Facebookissa ja Twitterissä. Tervetuloa mukaan matkalle, joka alkaa siis huomenna 10.1.2015! |
|
Avainsanat: Eduskuntavaalit. Vaaliteemat, Tulevaisuus |
