Aprillipilaa?

Sunnuntai 2.4.2017 - Sanna

Kunnallislehti (31.3.) uutisoi Hovirinnan rantapuiston kehittämisestä. Turun Sanomissa 1.4. Hovirinnan rannan hulppeat suunnitelmat olivat vielä tarkemmin esillä ja muun muassa 10 metrin näköalatornista lukiessani mietin, kumpi olikaan päivän aprillipila: Tuomiokirkon viereen rakennettava torni vai Hovirinnan ranta?

IMG_20170401_081536.jpg IMG_20170401_081527_1.jpg

Kaarina on jo käynnistänyt hulppean Hovirinnan rantasaunaravintolan rakentamisen miljoonalla eurolla. Investointi hyväksyttiin enemmistöpäätöksellä syksyn budjettikokouksessa Kokoomuksen vastustuksesta huolimatta. Nyt ympäröivään puistoon aiotaan lisäksi käyttää yli 3 miljoonaa erilaisten kesäaktiviteettien lisäämiseen. Alueelle on jo nyt käytetty yli miljoona, joten kokonaissumma nousee reippaasti yli 5 miljoonaan!

Investointiesitys ei sisällä lainkaan ylläpidon kustannuksia. Mitä näiden kaikkien puuha-alueiden, näkötornien ym. ylläpito tulee kaupungille maksamaan. Varovasti arvioiden alueella tarvitaan 1-2 henkilöä lisää hoitamaan kenttiä, huoltotiloja ja rantaa. Meillä ei siis ole varaa jakoluokkiin ykkösluokilla, mutta tähän rahat kyllä riittävät?

Palveleeko kyseinen alue todella kaikkia kaarinalaisia siinä määrin, että voimme käyttää tähän 5 miljoonaa, kun samalla kouluissa on monenlaista sisäilmaongelmaa, ensi vuodeksi kasvaneet luokkakoot alkuluokilla ja muita kaupungin uimarantoja ei juuri kehitetä, viheralueista puhumattakaan.

Hovirintaan eivät suinkaan kaikki kaarinalaiset pääse ulkoilemaan, varsinakaan ilman autoa. Jos Hovirinnan haluttaisiin palvelevan laajempaa asukasjoukkoa, investointiin kannattaisi sisällyttää maisemareitti Piikkiöstä Hovirintaan Kokoomuksen aloitteen mukaisesti ja erityisesti talvilajeja, kuten luistelumato, jokin hiihtoreitti. Vai miten Kaarina odottaa saavansa 90 000 euron vuokratuoton ravintolasta pelkällä kesäkahvilatoiminnalla?

400 000 eurolla rakentaisi jo hienon saunan, pukutilat ja kesäkahvilan. Maisemareittiin varattaisiin esimerkiksi 500 000, mikäli reittiä ei valaistaisi. Isoilta osin se on jo olemassa, esimerkiksi Voivalassa, Tuorlassa ja Raadelmassa. Parkkipaikat ja venesatama kunnostettaisiin. Kokonaisuudessaan rahaa kuluisi vajaa 1,5 miljoonaa, kun nyt summa on saunoineen 4 miljoonaa.

Kaupunginhallitus käsittelee hanketta huomenna maanantaina. Kysyn ja kyseenalaistankin nyt esillä olevaa investointisuunnitelmaa, että olemmeko tehneet näin isoille hankkeille riittävät asukas- ja yritysvaikutusarvioinnit. Mitä enemmän käytämme kuntalaisten rahaa, sen paremmin sen pitäisi palvella enemmistöä asukkaista ja hankkeiden olla keskenään vertailukelpoisia.

Kenties sisäilmaongelmista kärsivät koululaisemme saavat virkistystä Hovirinnan rannasta tai Littoisissa asuva ikääntynyt pääsisi edes kerran nauttimaan Hovirinnan rannan iloista? Meille Kokoomuksessa kaupunginosien huomioiminen tasapuolisesti on päätöksenteon peruspilareita. Investointeja hyvinvointiin pitää tehdä, mutta täysin kritiikittömään tuhlailuun ja jopa mahtipontisuuteen ei meillä pitäisi olla varaa.

Avainsanat: Kaarina, Investoinnit, Hyvinvointi, Terve talous

Kittilä vai Kaarina

Torstai 24.3.2016 - Sanna

* Kirjoitus on julkaistu Kunnallislehdessä 24.3. ja Kaarina-lehdessä 6.4.

Kaarina on tunnettu erinomaisista julkisista palveluistaan ja hyvästä taloudestaan. Sen perustana ovat olleet asiansa osaavat virkamiehet ja päättäjät.

Tätä hyvien palveluiden ja kestävän talouden tasapainoa ainakin Kokoomus on luvannut äänestäjilleen vaalia ja siksi jouduimme jättämään valtuuston Valkeavuoren kouluinvestointia käsittelevään asiankohtaan eriävän mielipiteen. Suurimpana riskinä pidimme hankkeen luottamushenkilöpohjaista valmistelua, missä virkamiehet oli pitkälti ohitettu.

Kuluvalla vaalikaudella Kittilän kunnasta on kuulunut kummia. Siellä valtuutetut ovat ylittäneet valtuuksiaan ja soppaa puidaan nyt oikeusasteissa. Luottamushenkilöiden on tunnettava oma vastuunsa, mutta myös roolinsa, missä virkamiehet valmistelevat ja luottamushenkilöt päättävät.

Lähes samaan aikaan kouluinvestoinnin kanssa päätettäväksemme tulevat varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen mahdollinen kasvattaminen ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen. Lisää arkeen varsin konkreettisesti vaikuttavia leikkauksia lienee myös jatkossa luvassa.

Kannammekin suurta huolta, panostammeko kaikki liikenevät rahat omiin osin tarpeettomiinkin seiniin palveluiden kustannuksella. On myös mietittävä, miten huolehdimme kuntalaisten tasapuolisista palveluista; kaikkia investointeja ei voida tehdä kanta-Kaarinaan, kun kaarinalaiset asuvat myös Piikkiössä ja Littoisissa.

Kokoomus haluaa olla jatkossakin yksi neuvotteluiden osapuoli ja vahvasti mukana kaarinalaisessa päätöksenteossa. Emme kuitenkaan voi, emmekä halua haudata lupauksiamme äänestäjillemme tasapainoisesta taloudesta, hyvistä palveluista ja kuntalaisten tasapuolisesta kohtelusta. Toivottavasti näiden arvojen kanssa on yhä sijaa neuvottelupöydässä!

Avainsanat: Kaarina, Talous, Investoinnit, Kokoomus

Kohtuus kaikessa - kouluinvestoinneissakin

Keskiviikko 17.2.2016 - Sanna Vauranoja

*Kirjoitus on julkaistu 17.2. Kaarina-lehdessä

Kaarinan valtuutetut ovat perehtyneet kouluverkkoon, väestöennusteisiin ja koulutarvearvioihin kahdessa seminaarissa. Kumpikin on ollut arvokas päätöksenteon tuki, jossa kymmenien miljoonien investointi ei ole vain luku esityslistalla, vaan päätöstä on tarkasteltu kokonaisuuden pohjalta. Tällaista investointien valmistelua soisi Kaarinassa tehtävän jatkossakin, kiitos siitä!

Maaliskuussa valtuusto valitsee kolmesta vaihtoehdosta, jossa yksi on Valkeavuoren korjaus ja laajennus sisältämään päiväkodin, 3-sarjaisen alakoulun, 6-sarjaisen yläkoulun sekä hyvinvointipalveluita neuvolasta perhepalveluihin. Toisessa vaihtoehdossa Valkeavuoresta tulee nykyistäkin pienempi ja Hovirinta laajennetaan yhtenäiskouluksi sisältäen 3-sarjaisen yläkoulun. Kolmannessa vaihtoehdossa Valkeavuoren koulu laajenee, mutta muut tilat jätetään rakentamatta.

Kallein vaihtoehto on kaksi, uusi yhtenäiskoulu Hovirintaan. Tämän tekee kalliiksi se, että yläkoulu tarvitsee erityistiloja kotitalousluokista fysiikan luokkiin. Lisäksi ruokalaa ja liikuntatiloja pitäisi Hovirinnassa yhtenäiskoulun myötä kasvattaa. Hintaero vaihtoehtoon yksi on 7-8 miljoonaa euroa.

Vertailussa ovat olleet investointikustannukset, mutta päätöksenteossa hankkeita vertaillaan myös koulujen toiminnallisuuden ja käyttökustannusten kautta. Yläkoulujen ollessa 3-sarjaisia valinnaisaineiden tarjonta on suppeampaa ja oppilaskohtaiset kustannukset korkeampia. Rauhanlinnan lapset eivät mahdu jatkossa lähikouluun Valkeavuoreen, vaan heidät ohjataan Hovirintaan. Tämä lisännee koulushoppailua Turusta. Päättäjien pitäisi muistaa myös investointien takaisinmaksu. Kaarinan budjetti ja sen myötä verotuloista puolet siirtyy 2019 sotealueelle. Mikäli investoinneista katoaa kohtuus, seurauksena on veroäyrin hillitön nousu ja lopulta kriisikunnan status.

Muu Suomi pikemmin keskittää kuin hajauttaa kouluja. Vaikka kouluja ei pidä hillittömästi kasvattaa, 1000 oppilaan Valkeavuoren yhtenäiskoulussa eri-ikäiset toimivat varsin erillään. Väestöennusteisiin pohjautuva 6-sarjainen yläkoulu tarjoaa laajat valinnaisainevalikoimat ja lisäksi suunniteltu hyvinvointipalveluiden integrointi kouluun tukee lapsen hyvää kasvua päiväkodista peruskoulun loppuun. Seminaarien pohjalta onkin helppo kannattaa vaihtoehtoa 1. Lisäksi aikanaan Hovirinnan alakoulu kunnostetaan niin suomen kuin ruotsin kielisten tarpeisiin, samoin Piispanlähde remontoidaan.

Emme suinkaan ole päättämässä vain Kaarinan keskustan palveluista. Kohtuulliset ja kestävät investoinnit ovat perusteltuja, mutta lähes 10 miljoonan lisääminen investointeihin kokonaan uuden yläkoulun perustamiseksi ei tunnu tasapuoliselta ja oikeudenmukaiselta Piikkiön tai Littoisten näkökulmasta, mutta ei se taida ilahduttaa Kuusistosta ja Rauhalinnasta Valkeavuoren ohi Hovirintaan matkaavia koululaisiakaan. Toivottavasti siis periaatekysymys ei aja vastuullisten päätösten ohi!

Avainsanat: Kaarina, Investoinnit, Kouluverkko, Talous