Luetaan lapsille!

Lauantai 1.4.2017 - Sanna

Tänään on Pepin nimipäivä. Peppi tuo automaattisesti mieleen lapsuuden suuren esikuvani Peppi Pitkätossun, tuon suunnattoman rohkean punapään.

Lapsena minulle luettiin joka ilta. Silloin ei ollut tietokonepelejä ja Pikkukakkonenkin taisi tulla vain arkisin ja kesti puoli tuntia. Vaikka viihdettä on nykylapsille tarjolla yllin kyllin, ympäri kellon, olemme halunneet pitää kiinni iltasadun perinteestä. Siitäkin huolimatta, että lapset osaavat jo lukea.

Ääneen lukemisen on todettu lisäävän lasten sanavarastoa jopa puolella ja muutenkin kehittävän sekä kielellisiä että sosiaalisia taitoja monin eri tavoin. Ehkä tärkeintä on kuitenkin rauhallinen yhteinen hetki, jota niin lapset kuin vanhemmatkin tietävät odottaa. Ehkä ne päivän kiireisiin unohtuneet tärkeimmät kuulumisetkin tulevat kerrottua sadun tiimellyksessä kuin ohimennen. Uskon, että ilmainen lukuharrastus on varsin vaikuttavaa varhaiskasvatusta! 

Lempipaikkani Kaarinassa on luonnon ohella Piikkiön kirjasto. Sieltä löytyy kätevästi niin yhteispalvelupiste, lasten leikkihuone kuin yhdistysten käytössä oleva kokoustilakin. Vaski-kirjastojen kautta saatavilla oleva valikoima on käsittämättömän suuri. Jatkossa suunnitellaan kirjastoon ns. miehittämätöntä aukioloaikaa, jolloin kirjastokortilla pääsisi kirjastoon myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella.

Itsenäisyyspäivänä aukeaa uusi Kaarina-talo ja sen kirjasto. Sitäkin odotan jo malttamattomana. Kun kirjastoon yhdistyy vielä kahvila, on leppoisan sadepäivän viettäminen kirjastossa varsin houkutteleva ajatus. Toivottavasti kirjasto ja kahvila ovat auki viikonloppuisinkin!

Kirjastojen kehittäminen on yksi tärkeä tehtävä tuleville kuntapäättäjille. Toivottavasti kirjat ja niiden sisältämät tarinat, suomen kieli, ovat arvossaan. Kirjastot ovat mitä suurimmassa määrin lähipalveluita ja siksi kirjastoja kannattaa ylläpitää kaikissa asuinkeskittymissämme: keskustassa, Piikkiössä ja Littoisissa, vaikka saammekin uuden keskustakirjaston. Ehdokkaalta voi kysyä, koska viimeksi kävi kirjastossa? Entä minkä kirjan ehdokas luki viimeksi. Niitä ei vaalikoneissa kysytty. 

Iloista Pepin päivää, lukemisiin!

Hyvä vanhuus

Torstai 23.3.2017 - Sanna

Kaarina-lehdessä (22.3.) perusturvalautakunnan korkea poissaoloprosentti nousi otsikoihin, kun muutama jäsen on joutunut olemaan paljon pois kokouksista. Edellisvuonna poissaoloja oli vain 7,5%, joten pitkäaikaisesta trendistä ei onneksi voi puhua. Isossa lautakunnassa työskentelykään ei ole poissaoloista huolimatta vaarantunut ja lautakunnassa on nämä neljä vuotta ollut hyvä pöhinä päällä: paljon on saatu aikaan.

Yksi tärkeä ryhmä lautakuntamme alalta ovat ikääntyneet. Kun puhumme ikääntyneistä, ensimmäiseksi kompastuskiveksi muodostuu sopivan termin valinta. Milloin puhumme senioreista, ikääntyneistä entä vanhuksista.

Vanhuksena voitaneen pitää henkilöä, joka kuuluu ikänsä mukanaan tuomien rajoitteiden vuoksi useampien kunnallisten tukipalveluiden piiriin. Kaarinassa tarjolla on laaja valikoima kotiin vietäviä palveluita kotisairaalasta kotihoitoon ja omaishoitoon aina vaativimman tason ympärivuorokautiseen hoivaan saakka. Kaarina on itseasiassa tunnettu erityisen hyvistä ikäihmisten palveluista.

Vanhustenhoidossa lähdetään siitä, että ihmiset voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Monen ikääntyneen mielestä tavoite on hyvä, sillä eivät kaikki suinkaan halua lähteä kotoaan. Aina kotiin vietävät palvelut eivät kuitenkaan luo turvallista ja hyvää arkea vanhukselle. Vakavat muistiongelmat, toimintakyvyn rajoitteet ja yksinäisyys ovat suurimpia kotona pysymisen esteitä.

Yllättävintä oli tilinpäätösvertailu, josta kävi ilmi, että kotihoito maksaa kunnalle tunnissa enemmän kuin yksi hoitopäivä uudessa seniorihoitokylässämme. Kotona asuminen ei siis ole aina edes taloudellisesti järkevä vaihtoehto.

Turvallisen arjen muodostavat monet seikat: esteettömyys asuinympäristössä, lääkkeiden muistaminen, tulipalovaaran ehkäisy, kuten lieden automaattinen sammuminen jne. Moneen arjen haasteeseen löytyy jo helppoja ratkaisuja teknologiasta, kuten liesivahti, voinnintunnistin ranteessa, joka hälyttää, mikäli henkilö ei liiku tai syke muuttuu radikaalisti, turvarannekkeet ja automaattiset lääkeannostelijat.

Turvallisen arjen ja toimivan terveydenhoidon lisäksi tarvitaan monipuolista ravitsemusta, sosiaalisia suhteita ja toimintakykyä ylläpitävää liikuntaa. Moni vanhus sanoo, ettei viitsi vain itselle kokata ja syödään hyvin yksipuolisesti. Jos ruokavaliosta puuttuu esimerkiksi rautaa, seurauksena voi olla huimaus. Kaatuessa kalsiumvajeen ohentamat luut eivät kestä ja tulee vaikeita sairaalahoitoa vaativia murtumia tai lihasvoima on proteiinin puutteessa heikentynyt, eikä henkilö pääse omin voimin ylös.

Yksinäisyys taas kalvaa elämäniloa ja on vaikea tarttua ruuanlaittoon tai lähteä liikkeelle. Liikunnan puute synkentää mieltä ja heikentää toimintakykyä. Hyvä vanhuus on siis varsin monen asian summa.

Perusturvalautakunnassa me kerran kuukaudessa tasapainoilemme kaikkien näiden kysymysten, mutta myös riittävän terveydenhoidon, perhepalveluiden, lasten huostanottojen ja työttömien aktivoinnin välillä. Asiat ovat monimutkaisia, vaativat perehtymistä, mutta ovat myös varsin mielenkiintoisia.

Raha antaa raamit mahdollisuuksille, inhimillisyyttä unohtamatta. Joskus ratkaisut voivat olla pienestä kiinni, eikä raha ratkaise kaikkea. Uudet tavat tehdä ja toimia innostavat niin ikääntyneitä, heidän läheisiään kuin henkilöstöäkin. Esimerkkinä uusista tavoista tehdä on tänä keväänä perustettu kuntoutustiimi, uusien teknologioiden käyttöönotto hoivakodeissa ja kotihoidossa, kotisairaalan käynnistäminen ja yhteisöllinen perhehoitokylä.

Lisää uusia ratkaisuja on luvassa, kun ensi vuonna Kaarinassa aukeaa vanhusten palvelutori Eerikki, yhteisöllinen soluasumismuoto Onnikka IV:ään ja sähköinen palvelusivusto sopivan ikäihmisten palvelun löytämiseksi.

Usein puhutaan ongelmista, rahojen riittämättömyydestä ja vain harmitellaan asioita. On todettava, että meillä Kaarinassa on saatu aikaan hyviä asioita ja koko ajan luodaan uutta. Siitä voimme kiittää innovatiivisia ja ahkeria virkamiehiämme, aktiivisesti keskustelevaa ja uudistushaluista lautakuntaa, tietysti kuntalaisiamme, jotka palvelut mahdollistavat ja niitä käyttävät sekä yrityksiä, jotka uusia ratkaisuja alati kehittävät.