Kaarinan ketteryys punnitaan

Keskiviikko 25.4.2018 - Sanna

KAARINAN KETTERYYS PUNNITAAN NYT

Maaliskuun lopulla Kaarinan kaupunginhallitus sai alustavan aikataulun Hovirinnan koulun peruskorjauksesta. Sen mukaan valmista tulisi vasta syksyksi 2020. Aikataulu yllätti ja halusimme selvittää nopeampia, mutta silti turvallisia ja kustannustehokkaita ratkaisumalleja.

Alkuperäinen remonttibudjetti oli kasvanut harjakaton myötä kuudesta lähes kahdeksaan miljoonaan. Aikataulun venyttyä ja kustannusten kasvettua oli mietittävä myös muita ratkaisuja. Aktiiviset vanhemmat esittivät niin sanottuja avaimet käteen -ratkaisuja. Alustavien hinta-arvioiden perusteella vajaan 600 oppilaan alakoulu olisikin mahdollista rakennuttaa suunnilleen peruskorjauksen hinnalla.

Avaimet käteen -rakentamisen ytimessä ovat sisähalleissa rakennettavat moduulit, jossa rakentamisen aikainen kosteus voidaan ennaltaehkäistä. Aikataulu voidaan tehdä pitäväksi, koska ei tarvitse huomioida vuodenaikoja tai sääolosuhteita sisällä. Näiden lisäksi kustannushyötyä saadaan massahankinnoista. Jos ei ole tarvetta määritellä itse jokaista hanaa ja WC-rullan pidikettä, saadaan mittakaavaetuja myös hankinnoissa. Pintamateriaalit ovat valmistajien kertoman mukaan M1-luokkaa. Vastaavia ratkaisuja kuluttajille tarjoavat esimerkiksi Design-talo ja Kannustalo.

Näiden tietojen pohjalta kaupunginhallitus oli yksimielisesti valmis arvioimaan päätöstä uudelleen ja hallitus esitti (9.4.), että uuden koulun mahdollisuus selvitetään, kunhan kustannukset eivät merkittävästi ylitä peruskorjauksen budjettia. Tavoitteena on myös, että uusi koulu voidaan toteuttaa mahdollisimman nopealla aikataululla ja koulusta tulee turvallinen, terveellinen, kestävä sekä muunneltava tulevaisuuden oppimistarpeita ajatellen. Ratkaisuksi tähän on esitetty kokonaisvastuurakentamista eli KVR-urakkaa niin sanotulla avaimet käteen -periaatteella.

Hallitus käsitteli asiaa ylimääräisessä kokouksessaan (23.4.) ja esitti valtuustolle (23.4.) ylimääräisenä käsiteltäväksi hankesuunnitelman tekemistä kesäkuun loppuun mennessä. Sen jälkeen olisi tarkoitus avata urakan kilpailutus ja lopullinen ratkaisu peruskorjauksen ja avaimet käteen -uudiskoulun välillä tehtäisiin jo elokuun valtuustossa.

Me siis toivomme, että uusi koulu avaisi ovensa viimeistään vuonna 2020 ja lapset pääsisivät väliaikaisiksi tarkoitetuista parakeista oikeaan kouluun mahdollisimman pian. Avainasemassa ovat ketterän virkamiesvalmistelun lisäksi lähikuukausina teknisen, sivistyksen ja vapaa-ajan lautakuntien luottamushenkilöt, sillä nämä lautakunnat ryhtyvät käsittelemään hankesuunnitelmaa seuraavaksi.


Kokoomuksen valtuustoryhmä,
Kaarina

Avainsanat: Kaarina, Koulut, Tasapainoinen talous, Hyvä arki

Uusi koulu Hovirintaan, mutta miten

Keskiviikko 18.4.2018 - Sanna

Maaliskuun lopulla saimme kaupunginhallituksessa eteemme alustavan aikataulun Hovirinnan koulun peruskorjauksesta. Sen mukaan valmista tulisi vasta syksyksi 2020. 

Oppilaat on sijoitettuna parakkeihin, joiden oli tarkoitus olla varsin väliaikaiset. Saamamme aikataulu kuitenkin osoittaa, että lapset joutuvat odottamaan korjattuja koulutiloja kolme vuotta erittäin vaatimattomissa väistötiloissa pahvilautasilta syöden. Aikuisten näkökulmasta kolme vuotta voi olla vähän, mutta lapsen näkökulmasta se on puolet koko alakouluajasta!

Alkuvuodesta alkuperäinen remonttibudjetti kasvoi harjakaton myötä kuudesta lähes kahdeksaan miljoonaan. Harjakatto on epäilemättä järkevä, jos remonttia tehdään, mutta hintalappu alkaa uhakaavasti lähestyä kymmenen miljoonan rajapyykkiä. Kymmenen miljoonaa on meillä Kokoomuksessa ollut se raja, jonka ylittyessä peruskorjauksen sijaan on harkittava uudiskoulua. 

Aikataulun selviämisen jälkeen aloimme selvittää erilaisia avaimet käteen -ratkaisuja uudiskoulun hankkimiseksi. Alustavien hinta-arvioiden perusteella vajaan 600 oppilaan alakoulu olisi mahdollista rakennuttaa suunnilleen peruskorjauksen hinnalla! 

Avaimet käteen -rakentamisen ytimessä on sisähalleissa rakennettavat moduulit, jossa rakentamisen aikainen kosteus voidaan ennaltaehkäistä. Kustannukset pysyvät hallinnassa, koska vuodenaikoja tai sääolosuhteita ei sisällä tarvitse miettiä. Kun rakentaminen tapahtuu linjastolla, työvaiheet voidaan etukäteen aikatauluttaa ja ne pitävät; työmaa ei seiso esimerkiksi yhden ammattimiehen odottelun vuoksi. Kustannuksia alentavat myös mahdolliset standardiratkaisut: tilaaja ei erikseen määrittele hanoja tai vessapaperipidikkeitä, vaan hankinnoissakin saadaan mittakaavaetuja.

Vastaavia ratkaisuja kuluttajille tarjoavat esimerkiksi Design-talo, Teijo-talot jne. Moduulirakentaminen on suurelle yleisölle vielä vähän tuntematonta, mutta se ei tarkoita huonoa laatua tai suurta halpahallia, jossa henkilöstö ei pääsisi itse vaikuttamaan tilaratkaisuihin. 

Näiden tietojen pohjalta Kokoomus oli valmis arvioimaan päätöstä uudelleen ja niinpä teimme hallituksessa esityksen, että Hovirintaan rakennetaan uusi koulu, kunhan 

a) Kustannukset eivät merkittävästi ylitä peruskorjauksen budjettia.

b) Uusi koulu voidaan toteuttaa mahdollisimman nopealla aikataululla.

c) Koulusta tulee turvallinen, terveellinen, kestävä ja muunneltava tulevaisuuden oppimistarpeita ajatellen. 

Ratkaisuksi tähän olemme esittäneen kokonaisvastuurakentamista eli KVR:ää. Hallitus oli esityksestämme 9.4. yksimielinen ja niinpä sen pohjalta on alettu valmistella uusia suunnitelmia. 

Tänään Kaarinan SDP on kuitenkin avannut keskustelun toiveiden tynnyristä (TS 18.4.). Koulun yhteyteen halutaan päiväkoti ja monenlaisia tilaratkaisuja tarvitaan koulun yhteyteen. Ajatus on ihana ja meistäkin olisi todella mukava tehdä kaikenlaista, jos rahaa olisi käytössä täysin rajattomasti ja koulujen korjaus- tai uudisrakennustarpeita ei olisi muualla kaupungissa lainkaan. Tällainen toiveiden tynnyri -ajattelu olisi mukavaa myös siinä tapauksessa, jos meillä ei olisi mitään väliä aikataulun kanssa. Mutta kuten ylempänä kirjoitan, emme voi nyt jäädä haaveilemaan kaikesta mahdollisesta, vaan päätös olisi tehtävä mahdollisimman nopeasti. 

Kokoomuksessa keskeisiä arvojamme ovat turvallinen arki, tasapainoinen talous ja terve tulevaisuus. Juuri näiden arvojen varassa on vain toivottava ja tehtävä töitä nyt kaikkien hovirintalaisten lasten eteen, että uuden koulun perustukset tehdään vielä tämä vuoden puolella. Tällä voimme turvata turvallisen arjen ja terveen tulevaisuuden. 

Kun veroprosenttimme mahdollisesti vuonna 2020 laskee soten myötä kahdeksaan prosenttiin ja purkutuomion on jo saanut Valkeavuoren yläkoulu, Piikkiön yhtenäiskoulua remontoidaan ja Piispanlähde odottaa vuoroaan, on peräänkuulutettava nyt vastuullisuutta kaikilta puolueiltamme. Tasapainoinen talous rakentuu vastuullisille päätöksille, jossa verovaroja ei käytetä esimerkiksi yksittäisen ryhmän omaan vaalikampanjointiin ja päätöksissä hahmotetaan yhden pykälän ohella myös kokonaisuus. 

Kun kokonaisuutta katsotaan kouluinvestointien valossa, tarvittava rahasumma on huima. Valkeavuoren yhtenäiskoulun ja palloiluhallin toteutukseen on varattu 27 miljoonaa euroa. Yläkoulu on myös siirretty jo väistötiloihin, mutta koulua ei ole purettu. Hallituksessa 16.4. SDP esitti, että Valkeavuoreen hankitaan ledvalot, joiden avulla voitaisiin poistaa mikrobeja koulusta. 

Epäselvää siis on, millaisia ratkaisuja SDP nyt tavoittelee. Päivän lehdessä yksi toimija haluaa koko asian ottamista uudelleen tarkasteluun, jolloin kuluu etenkin aikaa. Uutta koulua ei saada vuonna 2020, jos kaikki osa-alueet on yhtäkkiä auki. Hallituksessa myös SDP oli Kokoomuksen esityksen (9.4.) kannalla. Teknisen lautakunnan SDP:n edustajat taas olivat eilen (17.4.) edelleen peruskorjauksen kannalla. Ja hallituksessa SDP esittää Valkeavuoreen hankittavaksi ledvaloja. 

Myös Kokoomuksessa uudet innovaatiot ja ratkaisut kiinnostavat, mutta tarkoittaako SDP:n esitys nyt sitä, että Valkeavuoren yläkoulua ei purettaisikaan, vaan ongelmia korjataan ledeillä? Meidän lähtökohtamme on, että mikäli KVR-mallista saataisiin positiivisia kokemuksia Hovirinnassa, mallia voitaisiin hyödyntää myös Valkeavuoressa, erityisesti palloiluhallin osalta. Alustavat hinta-arviot liikuntahallille ovat budjetoimamme yli seitsemän miljoonan sijaan vain vähän yli neljä miljoonaa. Valkeavuoren koululla ei ole niin tulipalokiire, koska väistötilat on hankittu pidempiaikaiseen käyttöön kuin Hovirinnassa, mutta meidän mielestämme ratkaisuja uuden yhtenäiskoulun rakentamiseksi on vietävä aktiivisesti eteenpäin myös siellä. 

Palaute, jota olemme Hovirinnan perheiltä saaneet, on ollut varsin rohkaisevaa ja niinpä jatkamme työtä Hovirinnan asian ratkaisemiseksi yllä olevien kriteereiden valossa. Toivomme tietysti, että kaikki olisivat tässä työssä yhtenä rintamana, sillä hyvä Kaarina tehdään yhdessä!

Avainsanat: Kaarina, Koulut, Tasapainoinen talous, Hyvä arki

Luetaan lapsille!

Lauantai 1.4.2017 - Sanna

Tänään on Pepin nimipäivä. Peppi tuo automaattisesti mieleen lapsuuden suuren esikuvani Peppi Pitkätossun, tuon suunnattoman rohkean punapään.

IMG_20170401_091115.jpgLapsena minulle luettiin joka ilta. Silloin ei ollut tietokonepelejä ja Pikkukakkonenkin taisi tulla vain arkisin ja kesti puoli tuntia. Vaikka viihdettä on nykylapsille tarjolla yllin kyllin, ympäri kellon, olemme halunneet pitää kiinni iltasadun perinteestä. Siitäkin huolimatta, että lapset osaavat jo lukea.

Ääneen lukemisen on todettu lisäävän lasten sanavarastoa jopa puolella ja muutenkin kehittävän sekä kielellisiä että sosiaalisia taitoja monin eri tavoin. Ehkä tärkeintä on kuitenkin rauhallinen yhteinen hetki, jota niin lapset kuin vanhemmatkin tietävät odottaa. Ehkä ne päivän kiireisiin unohtuneet tärkeimmät kuulumisetkin tulevat kerrottua sadun tiimellyksessä kuin ohimennen. Uskon, että ilmainen lukuharrastus on varsin vaikuttavaa varhaiskasvatusta! 

Lempipaikkani Kaarinassa on luonnon ohella Piikkiön kirjasto. Sieltä löytyy kätevästi niin yhteispalvelupiste, lasten leikkihuone kuin yhdistysten käytössä oleva kokoustilakin. Vaski-kirjastojen kautta saatavilla oleva valikoima on käsittämättömän suuri. Jatkossa suunnitellaan kirjastoon ns. miehittämätöntä aukioloaikaa, jolloin kirjastokortilla pääsisi kirjastoon myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella.

Itsenäisyyspäivänä aukeaa uusi Kaarina-talo ja sen kirjasto. Sitäkin odotan jo malttamattomana. Kun kirjastoon yhdistyy vielä kahvila, on leppoisan sadepäivän viettäminen kirjastossa varsin houkutteleva ajatus. Toivottavasti kirjasto ja kahvila ovat auki viikonloppuisinkin!

Kirjastojen kehittäminen on yksi tärkeä tehtävä tuleville kuntapäättäjille. Toivottavasti kirjat ja niiden sisältämät tarinat, suomen kieli, ovat arvossaan. Kirjastot ovat mitä suurimmassa määrin lähipalveluita ja siksi kirjastoja kannattaa ylläpitää kaikissa asuinkeskittymissämme: keskustassa, Piikkiössä ja Littoisissa, vaikka saammekin uuden keskustakirjaston. Ehdokkaalta voi kysyä, koska viimeksi kävi kirjastossa? Entä minkä kirjan ehdokas luki viimeksi. Niitä ei vaalikoneissa kysytty. 

Iloista Pepin päivää, lukemisiin!

Avainsanat: Lapset, Varhaiskasvatus, Kirjasto, Hyvä arki, Turvallinen arki

Lapset mukaan yhteiskuntasopimukseen

Keskiviikko 8.7.2015 - Sanna Vauranoja

Suomi hidastaa kohti heinäkuun helteitä ja kesälomia. Kevät on käyty vaaleja ja niiden tuloksena saatu uusi hallitus. Hallitusohjelman keskiössä on talous, joka luonnollisesti on Suomessa saatava tervehtymään.

Itse vaalikentillä kiertäneenä on todettava, että ihmisiä ei juuri koskaan tuntunut huolettavan lapsiemme tulevaisuus. Kuumia puheenaiheita olivat ennen muuta aikuisten etuisuuksien säilyttäminen erityisesti eläkkeinä ja maahanmuuton torjuminen.

On surullista, miten pitkälti Suomessa ajattelumallit, lainsäädäntö ja päätöksenteko lähtevät nimenomaan aikuisten oikeuksista. Tästä erinomaisena esimerkkinä on sijaisvanhemmuus. Toisin kuin läntisissä sivistysvaltioissa, Suomessa lapsen palautusta biologisille vanhemmilleen yritetään vuodesta ja kerrasta toiseen. Ruotsissa sijoitus muuttuu kahden vuoden kuluttua pysyväksi. Onko aidosti lapsen etu, jos vuosia asuu sijaisperheessä ja tämän jälkeen palautetaan biologiseen kotiinsa, pahimmillaan päivän varoitusajalla? Kuinka monta mahdollisuutta yhteiskunta haluaa tarjota vanhemmuusharjoittelulle lapsen kustannuksella?

Homekoulut kuvastavat Suomen tilaa sivistysvaltiona. Koulu- ja päiväkotikannasta selkeästi yli puolessa kärsitään sisäilmaongelmista. Koska lapset eivät mene lakkoon, eivätkä juuri jää edes sairaslomalle, koulujen seinät maalataan ja todetaan, että ongelmat on nyt korjattu. Kukaan ei vaivaudu laskemaan, millaisia välillisiä terveyskustannuksia syntyy, kun lapset altistetaan pienestä pitäen homeille ja sisäilmaongelmille.

Turun Sanomat (1.7.) kirjoitti päihdeäitien onnistuneesta hoidosta. Jutussa kerrottiin miten tärkeää on, ettei hoidettavaa äiti loppuelämänsä ajan kadu hoitoon tuloaan. Kuka silloin katuu loppuelämänsä, jos lapsen annetaan jo kohtuun vaurioitua äidin päihteidenkäytön seurauksena?

Lapsiemme tulevaisuutta ei niinkään uhkaa tuloerojen kasvu vaan sivistyserojen kasvu. Kaikille ilmainen koulutusjärjestelmämme on rakennettu juuri näiden sivistyserojen ehkäisemiseksi. Koulutusjärjestelmää on rohkeasti uudistettava vastaamaan muuttuvan maailman vaatimuksia, ei niinkään leikkaamalla vaan luopumalla vanhentuneesta ja tarttumalla uusiin mahdollisuuksiin.

Pärjääkö maailmassa ja maailmalla parhaiten ”pakkokielen” vai mahdollisimman varhain aloitetun, monipuolisen kielitaidon turvin? Onko peruskoulussa tärkeää oppia nuoren tunnistamaan oppiaineet, joissa hän ei ollut erityisen hyvä vai säännönmukaisesti löytämään omat vahvuutensa, joiden varaan voi alkaa rakentamaan tulevaisuutta ja toimeentuloa? Peruskoulutodistuksen lisäksi jokaisen pitäisi saada koulusta mukaansa ”taitosalkku”, yksi A4, jossa kuvaillaan nuoren vahvuuksia ja taitoja opettajan, luokkakavereiden ja nuoren itsensä arvioimana.

Tuntuisi hyvältä, jos yhteiskuntasopimukseen voisimme sisällyttää myös lasten oikeuksien turvaamisen. Lapsilta ei pidä leikata yhtään lisää. Minusta kesäloma antaa hyvän hetken meille aikuisille pysähtyä miettimään, varmistammeko me vain itsekkäästi omia saavutettuja etujamme vai rakennammeko me parasta mahdollista tulevaisuutta lapsille ja lastenlapsillemme?

*Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 8.7.

Avainsanat: Lapset, Hyvä arki, Koulutus, Uusi tapa

Hyvää arkea ja lisää työtä kotitalousvähennyksellä

Torstai 12.3.2015 - Sanna Vauranoja

***********

Kirjoitus on julkaistu 12.3. Turun Sanomien Lukijoilta -osiossa. 

Meiltä puuttuu Suomesta laskentatavasta riippuen yli 200 000 työpaikkaa. Vanhusten toivotaan asuvan mahdollisimman pitkään kotona. Ne, joilla on työtä, sitä on usein liiaksi asti. Millä yhtälö ratkaistaan?

Yksi erittäin helppo ratkaisuvaihtoehto on kotitalousvähennyksen nostaminen merkittävästi. Mikäli kotitalousvähennyksen piiriin sisällytettäisiin lähes kaikki kotiin liittyvät työt ja kotona tuotetut palvelut, monen arki helpottuisi merkittävästi.

Etu hyödyttäisi niin ruuhkavuosiaan elävää lapsiperhettä, uraan keskittyviä pariskuntia, yksineläviä nuoria tai vanhoja kuin kotona asuvia vanhuksiakin.

Nykyään kotitalousvähennys suosii kahden aikuisen talouksia. Esimerkiksi keittiöremontista voivat molemmat kotitalouteen kuuluvat tehdä vähennyksiä enimmäismäärään saakka, kun taas yksinasuvalla saman hintaisesta keittiöremontista vähennysoikeus on vain yhdellä henkilöllä eli puolet vähemmän.

Vaikka kotitalousvähennystä nostettaisiin lähes rajattomasti se synnyttäisi menetettyjen tuloverojen tilalle työtä ja verotuloja, muun muassa arvolisäveroa, ansiotuloveroa ja yhteisöveroa. Mikä parasta, kotitalousvähennysmalli lisäisi oletettavasti kotimaista työn ja palveluiden kysyntää merkittävästi. Lisääntyvä kysyntä lisäisi vääjäämättä työtä ja työpaikkoja. Myös harmaa talous tutkitusti vähenisi.

Vanhuksiin liittyen meillä on tavoitteena, että mahdollisimman moni voisi asua mahdollisimman pitkään kotona. Julkisen kotipalvelun resurssit eivät kuitenkaan riitä kaikkeen. Kotitalousvähennysoikeutta laajentamalla ja summaa kasvattamalla monella vanhuksella olisi mahdollisuus ostaa palveluita kotiin ruokapalveluista siivoukseen, liikunnasta hierontaan.

Miksi kotitalousvähennystä pienennettiin, vaikka sen positiiviset vaikutukset ja ikääntyvän väestön tarpeet olivat kaikkien tiedossa?

Vanhanaikaisesta ”piika-vero”-asenteesta on nyt päästettävä irti. Kotimainen kysyntä, työ ja palvelukulttuuri voivat ainoastaan lisääntyä ja kehittyä kotitalousvähennystä parantamalla.

Sanna Vauranoja, Kaarina (kok)

Avainsanat: Työ, Yrittäminen, Hyvä arki, Verot

Hyvää Joulua - ja arkea TYKSin synnytysosastolle!

Tiistai 23.12.2014 - Sanna Vauranoja

Kuopukseni synnyttyä vuonna 2010, olen aktiivisesti ottanut kantaa U-sairaalan tilaan lasten ja naistensairaalana. Jo tuolloin synnytysosastolla tehtiin remonttia, hiljattain lattioihin oli asennettu asbestilaattoja, katosta valui mustaa tahnaa ja seinät oli puoliväliin ilmiselvässä homeessa. 

AVI on toistuvasti ottanut kantaa sairaalan tilaan ja vaatinut väistötiloja tai riittäviä sisäilmakorjauksia. Osa U-sairaalassa työskennelleistä osastoista on päässyt muuttamaan vuonna 2013 valmistuneeseen T2-sairaalaan, mutta muun muassa synnytykset, naistentaudit, nenä- ja kurkkutaudit, kliininen neurofysiologia, keskoset ja syöpäsairaat lapset joutuvat yhä selviytymään U-sairaalan tiloissa.

Synnytysosastolla tehtiin alle kaksi vuotta sitten remontti, mutta ongelmat - ja riskit jatkuvat edelleen.

Mietimme myymäämme Hyvän Arjen Kalenterille sopivaa lahjoituskohdetta ja pohdinnan jälken lahjoituskohteeksi valikoitui nimenomaan TYKSin synnytysosasto U-sairaalassa. 

Maanantaina 22.12. meillä olikin suuri ilo lahjoittaa kertyneet hyvän arjen lahjoitusvarat synnytysosastolle. Varoja kertyi peräti 915 kappaletta! Lahjoituksen otti vastaan osastonhoitaja  Christel Lindqvist (kuvassa vasemmalla). Lahjoitus oli tarkoitettu nimenomaan henkilöstön voimavarojen ja jaksamisen parantamiseksi. Henkilökuntahan on avainasemmassa, miten synnytykset ja uusi elämä osastolla alkaa. 

Tämän myötä haluan toivottaa oikein Hyvää ja Rauhallista Joulua! Nyt on aika levätä ja kerätä voimia uuteen vuoteen. 

lahjoitus_tyksiin.jpg



Avainsanat: TYKS, Lahjoitus, Hyvä arki