Sote-piste jokaiseen kuntaan

Lauantai 20.4.2024

Varhan aluehallitus esittää valtuustolle palveluverkon periaatteita muun muassa sote-toimipisteistä, perhekeskuksista, perustason vuodeosastoista, ikääntyneiden palveluista ja suun terveydenhuollosta. Palveluverkon periaatteet muodostavat tulevan palveluverkon selkärangan: millä periaatteilla palvelupisteitä tullaan kehittämään Varsinais-Suomessa.

Samaan aikaan Varhalla, kuten muillakin hyvinvointialueilla on valtavat talouden säästöpaineet. Vuoden 2026 loppuun mennessä Varhan pitäisi löytää 45 miljoonaa säästöjä pelkästään kiinteistökuluista.

Meille päättäjille on haastavaa löytää tasapaino samalla terveyden ja talouden kannalta vaikuttavaan palvelumalliin asukkaillemme. Hyvinvointialueiden perustehtävänä on sotepe-palveluiden järjestäminen, ei säästäminen, mutta vain terve talous turvaa toimivat palvelut.

KT-päivillä 13.3. Oulussa Esko Aho tiivisti tavoitteen palveluiden osalta mielestäni osuvasti: ”Palvelut pitää skaalata sekä ylös- että alaspäin”. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vaativimmat palvelut, teknologia ja osaaminen kannattaa keskittää suurempiin yksiköihin, kun taas perustason palveluita kannattaa viedä lähelle ihmisten arkea. Tämä näkemys tukee myös uudistuksen tavoitetta panostaa ajoissa annettaviin perustason palveluihin.

Varhan aluehallituksessa palveluverkkoa on kehitetty tätä periaatetta mukaillen: sote-pisteet järjestetään jokaiseen Varsinais-Suomen kuntaan, mutta laajempia ja vaativampia palveluita tiivistetään muun muassa sote-keskuksiin. Sote-pisteen vähimmäispalveluita ovat aluehallituksen esityksen mukaan sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanotto ja mahdollisuus laboratorionäytteenottoon sekä lääkäri etäyhteydellä. Väestön palvelutarpeen ja saavutettavuuden näkökulmasta sote-pisteillä voidaan tarjota myös suun terveydenhuollon peruspalvelua ja lääkärin fyysistä vastaanottoa.

Toinen keskeinen palveluverkon periaatteita ohjannut näkemys on omatiimimallin rakentaminen kaikille varsinaissuomalaisille hoidon ja palveluiden jatkuvuuden turvaamiseksi. Periaate ei koske pelkästään terveyspalveluita tai pitkäaikaissairaita vaan se kattaa koko väestön terveydenhuollossa ja kaikki perheet perhekeskuksissa.

Palveluverkkoa suunniteltaessa paljon kysymyksiä ovat herättäneet niin digipalvelut kuin vuodeosastojen tulevaisuus. Sote-pisteillä hoitajan kanssa tarvittaessa avattava etäyhteys lääkäriin on kuin silta tulevaisuuteen. Vaikka etäyhteys itsenäisesti kotoa ei vielä ole arkipäivää esimerkiksi kaikille ikääntyneillemme, hoitajan kanssa yhdessä asioimalla kynnys etäasiointiin madaltuu.

Nykyinen perustason vuodeosastohoito tullaan kohdentamaan tulevaisuudessa tarkemmin asiakastarpeen mukaan. Perinteisellä vuodeosastomallilla jatkavat sairaanhoitoon keskittyvät osastot ja geriatriset kuntoutus- ja arviointiyksiköt taas keskittyvät ikääntyneiden asiakkaiden toimintakyvyn arviointiin ja parantamiseen. Lisäksi kotisairaalatoimintaa tullaan vahvistamaan koko alueella. Näiden uudistusten myötä vuodeosaston profiili voi muuttua kuntouttavaksi tai sen toiminta siirtyy toisen vuodeosaston yhteyteen kotisairaalan laajentuessa. Sairaanhoitoon keskittyvässä vuodeosastohoidossa on tarkoitus olla mahdollisimman lyhyen ajan ja tällöin tärkeintä on oikeanlainen vaikuttava hoito. Lääkäri- ja hoitotyön riittävä saatavuus ja mahdollisuus erikoissairaanhoidon konsultaatioon tukevat tätä tavoitetta. Vuodeosastohoitoa juuri omassa kunnassa ei voida taata, mutta tavoite on toki hoitaa asukkaat omalla seudulla, ei toisella puolella Varsinais-Suomea.

Palveluverkon periaatteet tulevat kehittymään ajassa. Keskeistä on kuitenkin turvata laadukas, vaikuttava ja osaava palvelu oikeaan aikaan, oikeaan paikkaan. Etäisyydet eivät voi kasvaa kohtuuttomiksi, mutta synnytysosastoa tai magneettikuvauslaitetta ei voida viedä jokaiseen taajamaan. Varsinais-Suomi on varsin kompakti kokonaisuus ja skaalaamalla palveluita myös ylöspäin, voimme panostaa entistä parempaan hoitoon – ja mikä tärkeintä, myös ammattilaisten saatavuuteen. Yksikään toimipiste ei pyöri ilman osaavia ammattilaisia.

Aluevaltuusto päättää palveluverkon periaatteista keskiviikkona 24.4. kello 18 alkavassa kokouksessaan. 

Oikeat palvelut oikeaan aikaan oikeaan paikkaan

Perjantai 19.1.2024

Julkaistu Helsingin Sanomissa 19.1.2024

Aleksi Raudasoja nostaa esiin tärkeän näkökulman (HS 2.1.) hyvinvointialueiden talouden tasapainotukseen: vaikuttaviin hoitoihin keskittymisen. Juustohöylällä voidaan tehostaa toimintaa muutamilla prosenteilla, mutta sillä ei saavuteta kaikkia tarvittavia säästöjä. Höylä voi johtaa lopulta kalliimpiin tai vaikuttamattomampiin hoitoihin. Alueilla ja valtakunnallisesti lainsäädännöllä on tähdättävä siihen, että järjestämme oikeat palvelut, oikeaan aikaan, oikeaan paikkaan.

Vaikuttavuus on keskeisessä roolissa hyvinvointialeuiden strategioissa. Vaikuttavuuden hyödyntämisessä on kuitenkin vielä valtavasti tehtävää. Lisää lihaa luiden ympärille kaivataan muun muassa sosiaalipalveluissa: mistä todella on hyöytä esimerkiksi huostaanottojen ehkäisemiseksi. On uskaltauduttava keskustelemaan kansallisesti vaikuttamattomimpien hoitojen ja palveluiden karsimisesta; ratkaisuja ei pidä jättää tehtäväksi vain hyvinvointialueilla, saati yksittäisissä asiakaskohtaamisissa.

Alalla puhutaan häiriökysynnästä (failure demand). Termin tausta ja suomennos on perusteltu, mutta siihen kätkeytyy myös yksi sote-palveluidemme ydinongelmista: organisaatiolähtöisyys asiakaslähtöisyyden sijaan. Kysehän on myös häiriötarjonnasta: asiakas ohjataan väärän tai vaikuttamattoman palvelun pariin. Jos asiakasohjaus olisi kunnossa, toistuvasti esimerkiksi päivystykseen ilman todellista terveysongelmaa hakeutuva asiakas tunnistettaisiin sosiaalista kanssakäyntiä tarvitsevaksi, ei akuuttiterveydenhuoltoa kaipaavaksi potilaaksi. Tarkemman palvelutarpeen arvioinnin kautta hänet voitaisiin ohjata kolmannen sektorin tarjoaman ryhmätoiminnan pariin.

Oikeat palvelut oikeaan paikkaan on yksi hyvinvointialueiden keskeisistä talouden tasapainotuskeinoista. Ivalon terveyskeskuksen arkea (2.1.) kuvaava artikkeli havainnollisti hyvin etävastaanottojen mahdollisuuksia. Tiheämmin asutuilla alueilla voitaisiin aivan yhtä hyvin hyödyntää chatiä, puheluita ja kuvapuheluita suurelle osalle väestöä palvelu- ja hoidontarpeen arvioinnissa. Palveluverkkoa suunniteltaessa myös erilaiset sotepisteet, joissa kokenut sairaanhoitaja ottaa asiakkaat vastaan ja konsultoi lääkäriä digitaalisesti käynnin aikana, tullevat olemaan arkipäivää.

Digitaalisuus ei tarkoita vain etävastaanottoja, se tarkoittaa myös prosessien digitalisointia. Yksinkertaisimmillaan paperiset lomakkeet korvataan digitaalisina, terveystiedot myös kuvantamisen osalta tarjotaan reaaliajassa OmaKannan kautta päällekkäisten tutkimusten välttämiseksi, saneluissa hyödynnetään teknologiaa, jättimäisten ’ratkaisu kaikkeen’ apt-järjestelmien sijaan niiden päälle mahdollistetaan erilaisten sairaus- ja tarvekohtaisten sovellusten rakentaminen, asiakasohjausta kehitetään asiakkuudenhallintaohjelmilla ja tekoälyä ryhdytään hyödyntämään kansallisilla, ei pelkästään hyvinvointialuekohtaisilla investoinneilla.

Rakenteellinen uudistus on nyt toteutettu, seuraavaksi alueilla alkaa työ toimintamallien, teknologioiden, sisältöjen ja johtamisen kehittämiseksi. Tässä tarvitaan kaikkia sotepe-palveluihin liittyviä tahoja kouluista ministeriöihin, yrityksistä yhteisöihin, asukkaista ammattilaisiin mukaan yhteiseen työhön.

Sanna Vauranoja
Aluehallituksen pj, Varha

Helinä Perttu
Aluehallituksen pj, Keusote

Häiriökysyntää?

Lauantai 30.9.2023

Olen törmännyt viimeisen kahden vuoden aikana käsitteeseen 'häiriökysyntä'. Sillä kuvataan tilannetta, jossa asiakas toistuvasti päätyy esimerkiksi päivystykseen vaikka todellisuudessa hän kärsisi yksinäisyydestä tai lääkärin vastaanotolle ja laajoihin laboratorio- ja kuvantamistutkimuksiin vaikka kysymys olisi mielenterveysongelmasta. 

Meillä Varhassa strategian keskiöön olemme asettaneet asiakkaat, siis asukkaat, jotka meidän palveluitamme tarvitsevat ja käyttävät. Lähtökohtaisesti kaikki asukkaamme ovat jossain elämänsä vaiheessa Varhan asiakkaita. Palveluvalikoimamme pitää perustua lain velvoitteisiin ja palvelutarpeisiin. 

Mikäli kykenemme asiakkaan tarpeisiin perustuviin palveluihin, ei pitäisi käyttää sanaa häiriökysyntä. Se on tuotantolähtöisen toimintafilosofian termi, jossa asiakas tulee häiritsemään tuotantoamme omalla virheellisellä kysynnällään. 

Asiakaslähtöisessä organisaatiossa on vain häiriötarjontaa. Mikäli asiakas ohjautuu tai ohjataan toistuvasti virheellisen palvelun pariin, se ei ole asiakkaan syy, vaan palveluntarjoajan ongelma. 

Toimiva asiakasohjaus ja palvelutarpeen arviointi ovat edellytyksiä sille, että asiakas saa mahdollisimman nopeasti, mahdollisimman oikeasisältöisen avun tarpeeseensa. Siksi on äärimmäisen tärkeää keskittyä osaavaan asiakasohjaukseen ja palvelutarpeenarviointiin, jotta kykenemme tunnistamaan esimerkiksi yksinäisyydestä kärsivän asukkaan, jolle oikea palvelu olisi järjestöjen tarjoama yhteisöllinen toiminta, mielenterveyden haasteesta kärsivän asiakkaan magneettikuvauksen sijaan mielenterveyspalveluihin ja niin edelleen. 

Varhan hallituksessa lähdemme siitä, että meillä ei ole juurikaan häiriökysyntää vaan meidän tehtävämme on tarjota oikea palvelu oikeaan aikaan asukkaillemme. Tässä on vielä paljon tehtävää ja siksi on rehellistä myöntää, että meillä on runsaasti häiriötarjontaa. Kun siihen pääsemme käsiksi yhtenäisillä tietojärjestelmillä, osaavilla asiakasohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin ammattilaisilla, nopealla palveluun pääsyllä ja ajoissa annetulla oikealla avulla, olemme päässeet pitkälle.

Häiriötarjonnan vähentäminen parantaa asukkaidemme elämänlaatua, palveluiden vaikuttavuutta ja kustannustehokkuuttamme. Siksi myös uskon, että annetut talousraamit eivät ole meille tekemätön paikka, vaan meidän on mahdollista ne saavuttaa. 

Sähköä!

Torstai 11.1.2018 - Sanna

Olen kenties kyllästymiseen saakka jankuttanut eri yhteyksissä Sähköisistä palveluista. Kaikille lienee tuttua nettipankin käyttäminen ja verkkokauppoihinkin on suurin osa ennättänyt tutustua. Koululaisten vanhemmat eivät voi välttyä Wilmalta.

Yrittäjänä voin asioida verottajan kanssa sähköisesti ja maksaa palkat näppärästi palkka.fi -sovelluksella.

Valtuustoaloite sähköisestä neuvola-ajanvarauksesta

Maanantai 13.3.2017 - Sanna

Olemme kokoomusryhmässä tehneet useita aloitteita valtuustokauden aikana. Keskeistä niissä on ollut asukkaiden palvelun parantaminen ketterämmäksi tai kaupungin johtamisen kehittäminen tehokkaammaksi. Myös liikenneasioihin olemme ottaneet aloitteillamme kantaa. Kaikki tekemämme aloitteet ovat luettavissa sivuiltamme. 

Valtuustonkokouksessa 13.3. käsittelimme aloitteiden tilaa. Muun muassa iltapäivystys on vihdoin saatu yli 30 000 asukkaan Kaarinaan, kun työterveyspalvelut ulkoistettiin. Nyt Mehiläinen ottaa vastaan myös iltaisin Kaarinan terveyskeskuksessa. Tämä on myös hyvä esimerkki valinnanvapauden tuomista mahdollisuuksista. 

Maanantaina 13.3. jätimme neljä uutta aloitetta. Minua on jo pitkään mietityttänyt puhelimitse tapahtuva neuvola-ajanvaraus, joka hankaloittaa perheiden elämää aivan suotta. Tässä laatimani aloite: 

VALTUUSTOALOITE SÄHKÖISESTÄ AJANVARAUKSESTA NEUVOLAAN

Kaarinassa on mahdollista varata aika 5- ja 6-vuotiaiden lastenneuvolaan. Muuten sekä äitiys- että lastenneuvolaan varataan aika soittamalla omalle neuvolahenkilölle arkisin kello 12-13. Jonotus ei ole mahdollinen, vaan numeroon on soitettava niin kauan uudelleen, että linja on vapaa.

Ajanvaraus puhelimitse on monella tapaa hankala. Jos vanhempi työskentelee avokonttorissa tai ylipäätään esimerkiksi asiakaspalvelutyössä, puhelimessa roikkuminen tiettynä kellonaikana on hankalaa. Myöskään puolison huomioiminen ajanvarauksessa on mahdotonta, sillä harva pariskunta on yhdessä kalentereidensa kanssa kello 12-13 arkisin.

Budjettikäsittelyssä syksyllä 2016 esitimme jo sähköiseen ajanvaraukseen siirtymistä. Uudistamme kehitysehdotuksemme valtuustoaloitteella.

Sähköinen järjestelmä on jo olemassa, sillä ajanvaraus onnistuu 5- ja 6-vuotiaiden osalta. Muutoksen myötä voidaan samalla harkita, että erillisestä soittoajasta luovuttaisiin. Tällöin vapautuisi aikaa vastaanottotyöhön ja toisaalta yhden neuvolahenkilön aika puhelin- ja chatneuvontaan kello 8-16. Raskausmyrkytys tai muut huolenaiheet kun eivät aina noudata kelloa. Puhelinpäivystys voisi olla kiertävä vuoro kaikkien neuvolatyöntekijöiden kesken, jolloin kukaan ei olisi puhelimessa pelkästään.

Ketterien sähköisten palveluiden, asiakaslähtöisyyden ja lapsiperheiden puolesta

Kaarinan Kokoomuksen valtuustoryhmä 

Polkeeko kusti?

Maanantai 30.5.2016 - Sanna

Kun kuulin Postin uusista aluevaltauksista, nurmikon leikkuusta ja vanhusten kotipalveluista, ajattelin, että onhan tässä synergioita. Minua ei stressaa lainkaan se, kuka leikkaa naapurin nurmikkoa. 

Mitä taas vanhusten kotipalveluihin tulee, syntynyt mylläkkä on tyyppiesimerkki koulutususkovaisen Suomen reaktioista. Ei se sillä lailla mene, että toisen ihmisen auttamiseen esimerkiksi kaupassa käynnissä, syömisessä, ulkoilussa tai pukemisessa tarvitaan jokin erityinen tutkinto. Saahan äidiksi ja isäksikin ruveta ilman minkään sortin oppia tai ojennusta. Ymmärrän toki terveydenhoitoon liittyvät asiat esimerkiksi verikokeet tai muiden pistosten antaminen, sitä ei kuka tahansa voi tehdä. 

Mutta mikä minua sitten lopulta on alkanut harmittamaan, on ihan se perinteinen, kenties tylsä ja mediaseksitön postin jakaminen. Kun siitä ei nyt enää meinaa tulla yhtään mitään. Kevään aikana on ainakin viisi kertaa jäänyt perjantaiposti tulematta. Muinakin päivinä on saattanut, mutta sitä en tiedä, koska muina viikonpäivinä en osaa odottaa mitään erityistä. Sama ongelma on koko naapurustolla eli kyse ei ole lehtitalojen ongelmasta. 

Toukokuussa on kahtena perjantaina jäänyt niin Talouselämä kuin Suomen Kuvalehtikin ilmeisesti ruohonleikkurin tarakalle. Juuri nämä viikottaiset aikakauslehdet haluan lukea viikonloppuna kun on aikaa ja nimenomaan paperiversiona, sillä päätettä saa tuijottaa aamulehdestä alkaen muutenkin riittämiin. Edelliskerralla lehdet toimitettiin keskiviikkona, tällä kertaa tulivat jo peräti maanantaina. 

Odotan tietysti, että Posti ryhtyy korjaamaan ongelmaa, mutta koen myös, että mediataloilla on aika paljon enemmän painoarvoa neuvottelupöydässä kuin yhdellä Sannalla Kaarinasta. Varmaan lähettävät Postista jonkun vakiopahoittelun reklamaatiooni ja siinä kaikki. Miksi mediatalot maksavat satoja tuhansia ellei miljoonia Postin jakelusta, jos ei rahoilleen saa vastinetta? Niin tai, me asiakkaathan sen maksamme, kunnes kyllästymme. 

On hienoa, että lähdetään uudistamaan organisaatiota ja haetaan uusia toiminta-alueita. Mutta samalla pitäisi huolehtia perusliiketoiminnasta ja sen toimivuudesta. Mitä sitten, jos vanhus odottaakin ruokakassiaan yli viikonlopun tai lääkkeitään kokonaisen viikon. Viikonlopun lukemiston puute on pieni harmi henkitoreissaan oleviin ihmisiin nähden, joskin molemmilla on asiakaskokemuksena merkitystä.  

Jos posti ei kerran kulje, polkeeko Kusti ruohonleikkuria vai missä oikein on vika. Siitä kai olemme samaa mieltä, että jottain asialle tarttis tehdä.