Share |

Kirkko tulee taas

Maanantai 5.11.2018 - Sanna

Osallistuin lapseni kuoron myötä gospelkirkkoon Piikkiön kirkossa. Gospelmessu kuulosti ja tuntui juuri niin hyvältä kuin kirkon pitäisikin.

Kuinka moni aidon oikeasti jaksaa mennä sunnuntaiaamuna kello 10 kuuntelemaan vieraalta kuulostavia virsiä ja pitkiä saarnoja? Tämä tietysti on karikatyyri kirkosta, mutta toisaalta, mielikuvat juuri ratkaisevat.

Omassa työssäni olen huomannut, miten tärkeää ihmisille on nimenomaan musiikki. Miksi tarjota ihmisille musiikkia, joka ei heitä hautajaisten ulkopuolella juurikaan puhuttele. Voisiko gospelmessu ollakin sunnuntaisin vakio vaikka joka toinen viikko? Toiveikas tunnelma, hyvä saarna ja raamatun teksti jonkun nuoren lukemana. Ehkä messun aikatauluakin voisi ajatella uudelleen. Ei Raamatussa taida lukea mitään kello kymmenestä.

Mikä mukavinta, messun jälkeen tarjolla oli lämmintä mehua. Oivallinen tapa jäädä vähän juttelemaan ja tutustumaan seurakunnan muihin jäseniin mehun, kahvin tai iltateen merkeissä. Pieni tarjoilu ei paljoa maksa.

Entäpä sitten kirkon sanoma. Uskon, että lähimmäisestä välittäminen, armo, myötätunto ja turva ovat juuri niitä puuttuvia palasia, joita niin moni tässä ajassa elämäänsä kaipaisi. Verkossa ihmiset heittävät toistensa päälle vihapuhetta, politiikassa rakennetaan usein päätöksiä vastakkainasettelun kautta, työpaikoilla kilpailu on äärimmäisen kovaa, eikä ole helppoa koululaisillakaan. Entistä useammat eroavat, sukulaiset asuvat kaukana toisistaan, eikä lapsilla tai aikuisilla ole edes kotona turvapaikkaa, jossa sinua rakastetaan ja hyväksytään sellaisena kuin olet.

Kirkolla on siis kaikki menestyksen elementit olemassa, kysymys on vain siitä, miten ihmiset jälleen löytävät tiensä seurakuntaan. Tällä hetkellä kirkon sisäiset ristiriidat hallitsevat myös mielikuvia. Kaikista kysymyksistä ja arvoista emme ehkä koskaan löydä yhtä yhteistä ratkaisua, mutta se ei saa estää elämästä rauhassa rinnakkain kirkon sisällä. Mitä, jos keskittyisimme niihin 97 prosenttiin asioita, joista voimme olla samaa mieltä ja annamme tilaa jokaiselle pitää oma mielipiteensä niistä, mistä olemme eri mieltä. Lohtua, lähimmäisen rakkautta, armoa ja lämpöä kaipaa niin moni, että ei anneta lapsen mennä pesuveden mukana.

Kirkon päätöksentekoelimiin valitaan taas uusia päättäjiä. Toivottavasti mahdollisimman moni äänestäisi, ja toisaalta, valituksi tulisi niitä rohkeita ihmisiä, joille tärkeintä ei ole vain kaiken säilyttäminen ennallaan vaan elämän virtaan astuminen sellaisena kuin se nyt 2000-luvulla on.

Pienillä uudistuksilla olisi epäilemättä suuri vaikutus seurakuntaan. Ehkä näemme vielä laajan muutoksen ihmisten käyttäytymisessä ja ajan kuva ei ole kirkosta eroaminen vaan kirkkoon ja seurakuntaan kuuluminen.

2 kommenttia . Avainsanat: Vaalit, Seurakuntavaalit, Kirkko, Usko

Mihin koira karvoistaan

Lauantai 3.11.2018 - Sanna

Aiemmin syksyllä kirjoitin blogiini, että eduskuntavaalit jäävät ensi keväänä osaltani väliin. Intohimo politiikkaan ei kuitenkaan ole mihinkään sammunut, vaikka tekemistä kyllä piisaa muillakin elämänaloilla. Olinkin todella otettu, kun päätökseni jälkeen minuun otettiin yhteyttä eduskuntavaalikampanjaan liittyen.  

Jos ehdokkaan arvoina ovat työ ja yrittäjyys, koulutus sekä ympäristöasiat, tunnen väistämättä yhteenkuuluvuutta ja jaan nämä arvot. Kun kyseessä on vieläpä henkilö, joka on toiminut jo muutamia vuosia mentorinani politiikassa, työhistoria on yritysmaailmasta ja koulutuskin jossain määrin meitä yhdistää, ei tehtävästä voinut kieltäytyä, olipa kiireitä tai ei.

Niinpä lupauduin ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen kampanjapäälliköksi ensi kevään eduskuntavaaleihin. Kiitos Anne-Mari kutsusta tehtävään, tästä se vaalipöhinä taas alkaa!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vaalit, Eduskuntavaalit, Kokoomus

Työ on tehty

Sunnuntai 9.4.2017 - Sanna

Eilinen vaalien aatto kului kampanjoinnin merkeissä suurelta osin. Littoisissa pidimme lettukestejä, kotona pinetä blogailua ja illalla mustarastaan laulua kuunnellen jaoin vaalipäivän aamua varten viimeisiä mainoksia postilaatikoihin. 

IMG_20170408_144447.jpg Petterin_kanssa.png DSC_0025.JPG

Tunnelma Kaarinan kokoomusehdokkaiden kesken on ollut vertaansa vailla. On ollut ilo tutustua uusiin energisiin ehdokkaisiimme, etuoikeus tehdä työtä yhdessä vanhojen tuttujen kanssa. Yhteishenki on ollut mitä parhain, yhteisiä tapahtumia on tehty ilolla ja uutta luoden; joka kerta on ollut mukava lähteä vaalityöhön!

Vaalikampanja on nyt tehtynä ja lähes koko valtuustokausikin valmis. Sekä vaaleissa että valtuustossa työtä on tehty ahkerasti, intohimoisesti ja asioihin perehtyen. Kesäkuussa aloittaa uusi valtuusto työnsä. Toivottavasti oma työni jatkuu myös kesäkuussa!

Kiitos ehdokkaille, yhdistystemme aktiivisille taustajoukoille, kaarinalaisille mukavista kohtaamisista ja erityisesti kodin tukijoukoille! Illalla sitten jännitetään, kun sininen tolppa kohoaa. Käytäthän ääntäsi!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kuntavaalit

Ettei jotain hyvääkin

Lauantai 8.4.2017 - Sanna

Olen suurella mielenkiinnolla katsonut lähes kaikki vaalitentit. On ollut hauska huomata, että kuluneen kahden viikon aikana hallituspuolueissa on tapahtunut jotain: kaikki kolme puhaltavat yhteen hiileen ja puhuvat yhdellä suulla. 

Sen sijaan opposition puheet ovat alkaneet kärsiä inflaatiota, kun kaiken alasampumista, ongelmia, huolestuneita ilmeitä, räksytystä ja suoranaista mollausta on jatkunut viikosta toiseen. Kaikki osaavat luvata lisää, mutta erityisen harva osaa kertoa, millä rahalla. Myös sosiaalinen media täyttyi ihmettelevistä viesteistä: kiva kun kaikkea lupaatte, mutta millä se kaikki kustannetaan. Meidän rahoillamme, kuuluisi rehellinen vastaus. 

Poliittiseen retoriikkaan tämä kaikki tietysti kuuluu. Sen sijaan pohdin median roolia esimerkiksi äänestysprosenttiin. Kyllä toimittajat ohjaavat keskustelua kysymyksillään ja kysymyksiä voidaan asetella rakentavasti tai nyt vallitsevan kulttuurin mukaan kriittisesti. Näppärin kysymys ei luotaa tulevaisuutta, vaan kaivelee menneisyyttä.

Tästä yhtenä esimerkkinä on eilisen vaalitentin kansalaispuheenvuorot. Oli petytty kansanedustajien kykyyn ratkoa vakuutuslääkäreiden toimintaa, kotipalvelun väki vaihtui ja niin edespäin. En väheksy, etteivätkö nämä ongelmat olisi olemassa. Mutta millainen keskustelu olisi syntynyt, jos puheenvuoroissa olisi kerrottu onnistuneista päätöksistä: toimivasta päiväkodista, kodinomaisesta hoivakodista tai kivasta koulupäivästä.

Me todellisuudessa piehtaroimme "first world problems" -ilmiön parissa. Hökkelikylän näköisen asuinalueen asukas Nairobissa tai myrkkykaasulta Syyriassa säästynyt perhe ei osaa edes kuvitella, mitä kaikkea meillä täällä onkaan - ja miten hyvin. Me emme sitä enää näe, koska ne ovat saavutettuja etuja, meille arkisia asioita ja meidän ajatteluamme ohjataan päivittäin lukuisiin epäkohtiin. Ja sitä tuppaa tulemaan lisää, mihin keskitymme.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kuntavaalit, Positiivisuus, Kulttuuri

Kiitos kouluiltaan osallistuneille

Torstai 6.4.2017 - Sanna

Kouluihin liittyvät kysymykset ovat olleet tavanomaistakin enemmän pinnalla. Päätimme Piikkiön Kokoomuksessa järjestää aiheeseen liittyvän paneelin ja keskusteluillan. Tarvetta kouluillalle selkeästi oli, sillä osallistujia oli lähemmäs 50.

DSC_0025.JPG

Luokkakoot Kaarinassa

Ensimmäinen aihe liittyi luokkakokoihin, jota alusti johtava rehtori Mika Rantanen. Littoinen ja Valkeavuori ovat 25 oppilaan rajan ylittämässä, Hovirinnassa ollaan ylärajoilla. Hallitus linjasi kokouksessaan 3.4. että ryhmäkoot eivät voi ylittää ylärajaksi asetettua 25 missään alakoulussa.

Keskustelussa pohdittiin mahdollisuuksia pienryhmätyöskentelyyn tai jakotunteihin sekä tilakysymystä, jos kouluihin tulisi yksi luokka kumpaankin lisää. Myös kokonaan uusia vaihtoehtoja löytyi, sillä monet perheet olisivat vain helpottuneita, mikäli valittavissa olisi ns. iltapäiväkoulu, joka alkaisi ruokatunnista. Miksi valittavana ei voisi olla liikunta- ja musiikkiluokkien tapaan myös iltapäiväryhmää?

Rantanen näki omat haasteensa opetuksen jakamisessa, sillä hänen mukaansa koulu on yhteisö, jossa yksittäisen luokan toiminta eri aikaan voisi olla ongelma. Ratkaisuvaihtoehtoina esitettiin myös luontopainotteisuutta, jossa merkittävä osa opetuksesta tapahtuisi ulkona. Sen ei tarvitsisi kohdistua yhteen luokkaan, vaan koko koulun ryhmät vuorottelisivat käytössä olevissa luokissa ja ulkona. Samassa ratkaistaisiin liikkuvan koulun tavoitteita.

Panelistit ja yleisö olivat yhtä mieltä siitä, että pelkästään ryhmäkoko ei asioita ratkaise. Pieni, alle 20 oppilaan ryhmä voi olla liian suuri, jos ryhmässä on monta erityistä tukea tarvitsevaa lasta. Osallistujat pohtivatkin, mikä raja 25 oppilasta ylipäätään on. Siirtymä esimerkiksi 24 lapsen ja kolmen aikuisen esikouluryhmästä on jo melkoinen, jos oppilaita on yhtä paljon, aikuisia vain yksi.

Inkluusio

Erityislasten opetuksesta ja inkluusiosta kertoi erityisopettaja Minna Andell. Hän näki vuodesta 2008 alkaneen inkluusiosuuntauksen haasteina sen, että erityistä tukea tarvitsevat lapset saavat apua usein vasta siinä vaiheessa, kun arvokkaita kasvuvuosia ollaan jo menetetty. Pitkittyessään oppimisaikeudet usein pahenevat ja syrjäytyminen alkaa. Lähikouluissa annetaan kahta eritasoista tukea, mutta yhtenäistä käytäntöä ja kriteereitä näille ei ole. Koulujen ja kunnan resursseista riippuu, miten kattavaa tuki on.

- Inkluusiossa oppilaan ja opettajan päivä ei saa olla pelkkää selviytymistä, Minna korosti. Inkluusio tarkoittaa yhtä koulua kaikille.

Digiloikka

Tableteista ollaan kiistelty Kaarinassa niiden käyttöönotosta lähtien. Uudistuksen lautakunnan puheenjohtaja Kalervo Korvensyrjä näki yhtä suurena kuin aikanaan peruskouluun siirtymisen. Kaarina on paljon saanut positiivista mainetta digiloikallaan ja hankkeesta on kertynyt paljon hyvää oppia.

Ongelmina nähtiin erityisesti tabletit laitteina. Aikuisetkin myöntävät, että työskentely tabletilla on hankalaa ja opettajat kaipaavat pikemmin kannettavia tietokoneita kuin tabletteja.

Keskustelusta sukeutui varsin mielenkiintoinen pohdinta ohjelmointiin, robotiikkaan, järjestelmäajatteluun liittyen. Huolta herätti erityisesti lasten ergonomia, passivoituminen ja liiallinen ruutuaika.

Tunne- ja turvataitoja kouluttava Andell korostikin, että turvataitoja tarvitaan myös verkossa. Jos aikuiset vain huomauttavat laitteiden käytöstä, nuori ei ehkä uskalla kertoa siellä tapahtuneista ikävistä asioista aikuisille. Ruutuaikaan olisikin hyvä etsiä koulun ja perheiden kesken yhteisiä pelisääntöjä. Vanhemmille taas olisi hyödyllistä koostaa kehittävistä peleistä listaa, joiden pariin lapsia voisi ohjata.

Kouluilta.jpgKouluilta oli ehdottomasti paras tämän tyyppinen tilaisuus, jota olen ollut järjestämässä. Jo pitkään olen haaveillut, että politiikan pitäisi olla enemmän sisältöjä ja vähemmän sirkushuveja. Yleisö vaikutti tyytyväiseltä ja vastaavia tilaisuuksia toivottiin lisää. 

Kiitos panelisteille ja osallistujille!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Teemailta, Kuntavaalit, Politiikka, Lapset

Miksi et lähtisi?

Tiistai 31.1.2017 - Sanna

Julkisuudessa käydään erikoista keskustelua kuntavaalien houkuttelevuudesta liittyen tulevaan maakuntauudistukseen. Epäillään, että kuntiin ei jää enää olennaisia asioita päätettäväksi, kun soteasiat siirtyvät maakunnille.

Väittämä on hullunkurinen. Soteasiat kyllä muodostavat pääsääntöisesti yli 50% kuntien budjeteista. Niistä kuitenkin käytännössä päätetään yhdessä lautakunnassa, sosiaali- ja terveyslautakunnassa, tai kuten Kaarinassa puhumme, perusturvalautakunnassa. Muita lautakuntia on useita. Toki soteasiat tulevat nykyään osin myös hallitukseen ja valtuustoon.

Olisi hyvä, että kunnissa tehtäisiin selvitys, kuinka moni valtuuston pykälistä liittyy soteasioihin. Todennäköisesti luku on jotain 10 prosentin paikkeilla, vaikka budjettivaikutus on tuo 50 prosenttia.

Kun luottamuspaikoista kisataan vaalien jälkeen, sosiaali- ja terveysasiat eivät suinkaan ole halutuin alue ja harva ääniharava pyrkii nimenomaan soteasioiden äärelle. Kaavoitus, sivistys ja moni muu houkuttelee huomattavasti enemmän halukkaita. Soteasiat vaativat toisenlaista perehtymistä ja arkielämän kokemusta harvalla päättäjällä on kuin korkeintaan terveyskeskuksesta ja vanhustenhoidosta. Jo nyt erikoissairaanhoitoon liittyvät asiat päätetään maakuntatasolla.

On siis kyse kummallisesta hokemasta ja todellisuuteen perustumattomasta uskomuksesta, että kuntapäättäjän työn mielekkyyttä ja merkittävyyttä maakuntauudistus nyt olisi radikaalisti vähentämässä. Päinvastoin, jatkossa kuntien päätöksenteossa keskitytään monesti helposti lähestyttävämpiin ja arkiosaamisella ymmärrettävämpiin asioihin.  Lähde siis sinäkin mukaan vaikuttamaan omaan arkiympäristöösi ja sen palveluihin liikunnasta kouluun, päiväkodeista kaavoitukseen! Pykäliä kyllä riittää vastaisuudessakinJ.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vaalit 2017, Kuntavaalit, Soteuudistus

Sivistyksellä populismia vastaan

Torstai 10.11.2016 - Sanna

*Kirjoitus on alunperin julakistu Uuden Suomen Puheenvuorossa 10.11.2016

Erinäiset ”jytkyt” Euroopassa ja viimeisimpänä Yhdysvalloissa herättävät ihmetystä ja päivittelyä. Tuntuu, että siinä missä me kiihkeästi hämmästelemme ilmiötä Britanniassa tai Yhdysvalloissa, emme näe malkaa omassa silmässä, samaa ilmiötä omalla takapihalla.

Ihan täällä Suomessa on paljon yhden maahanmuuttovastaisen puolueen kannatusta laajempi muukalaisvihamielisyys. Meillä epäillään EU:ta ja haudotaan Finxitiä. Meillä osa haluaa sulkea rajat ja silmänsä globalisaatiolta. Meillä kerrotaan yksinkertaistettuja totuuksia monimutkaisista asioista. Meillä on paljon valtaa siellä, missä ei ole mitään vastuuta.

Vielä on vaikea nähdä, millaisen aikakauden keskellä me maailmassa nyt elämme, miten tämä aikakausi tästä etenee ja aikanaan päättyy. On kuitenkin täysin selvää, että kyse ei ole yksittäisen maan sivistymättömyydestä. Ja juuri sivistyksestä huolehtiminen on ainoa keinomme, jos kannamme huolta populismista.

Jotta jokainen tulisi yhteiskunnassa kuulluksi ja nähdyksi, kuten Sanni Grahn-Laasonen kirjoittaa, tärkein työkalumme on koulu ja koulutus. Suomessa on uskallettava siirtää lisää munia siihen koriin, josta ehkä olisi helppo leikata. Mutta samalla on pidettävä pää kylmänä siinä, että pelkkä koulutus ei vielä takaa sivistystä.

Sivistyksen lisäämisestä on tehtävä kansallinen kärkihanke tai muuten saatamme joutua ikävän kysymyksen äärelle, millainen asema tulevaisuudessa on avoimella ja vapaalla demokratialla. Vihapuhetta, yksinkertaisia totuuksia tai muiden typeryyttä ei nyt auta ihmetellä. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: USA vaalit, Populismi, Koulutus, Sivistys, Nimby

Jotain uutta, jotain vanhaa

Lauantai 11.4.2015 - Sanna Vauranoja

Nuorin ehdokkaamme Lauri Kattelus 24, kysyy rohkeasti, voivatko samat henkilöt, jotka ovat maamme asiat sotkeneet, korjata ne. Kysymys on karu, mutta myös oikeutettu.

Minusta hedelmällisintä on yhdistellä jotain uutta ja jotain vanhaa. Venäjän tilanne on osoittanut kouriintuntuvalla tavalla, kuinka välttämätöntä on tuntea historiaa ja omata aikaperspektiiviä riittävästi myös taaksepäin.

Me siis tarvitsemme kokemusta, mutta me tarvitsemme myös uutta ajattelua. Ihmiset, joiden arjessa ei enää opiskella tai pyöritetä pikkulapsiarkea, eivät myöskään tunne arjen haasteita näissä elämänvaiheissa. Eduskunnassa kansanedustajat nimensä mukaisesti edustavat kansaa ja edustuksen pitää olla kattava, muuten päätökset alkavat vinoutua tietyn ryhmän yli- tai aliedustuksesta johtuen.

Kansanedustajille ei ole kyetty asettamaan tuloskortteja tai tavoitteiden toteutumisen seurantaa, kuten johdolle yleensä yrityksissä tehdään. Poliittinen muisti on monesti lyhyt, mutta pitäisikö sittenkin kansanedustajillakin harkita ”tulos tai ulos” –mallia. Mallia voitaisiin ainakin ajatella äänestyspäätöksen pohjana. Jos on kaudesta toiseen osannut hienosti esitellä maamme ongelmia, mutta yhtään ratkaisuvaihtoehtoa, saati toteutunutta ratkaisua ei löydy omasta tuloskortista, onko syytä jatkaa?

Toivottavasti saamme tulevaan eduskuntaan meitä asiaosaajia, joilla on vahvaa talousosaamista, iso kuva ja näkemystä viedä Suomea oikeaan suuntaan, arkijärkeä ja vankkaa kokemusta ihan todellisesta arjesta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kykyä uudistaa ja uudistua. Ilman hyvää yhteistyökykyä yli puoluerajojen ei millään näistä ominaisuuksista kuitenkaan tee yhtään mitään. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eduskuntavaalit, Kansanedustajat

Hys, täällä ei puhuta politiikkaa!

Lauantai 4.4.2015 - Sanna Vauranoja

Johtuneeko vaalirahakohuista vai pidemmästä historiastamme, että meistä suomalaisista on tullut kovin hygieenisiä politiikan suhteen. Kouluissa, julkisissa laitoksissa, työpaikoilla, harrastuksissa ja yhdistyksissä ei oikein sovi puhua politiikkaa. Monen kahvipöydän tai kahvikerhon kirjoittamaton sääntö on, että politiikasta tai uskonnosta emme puhu. 

Mitä ihmettä? Niin kunta- kuin valtakunnan politiikassa päätetään jokaisen meidän arjesta. Miksi arkeemme liittyvistä päätöksistä ei saisi puhua kuin hiljaa pimeässä peiton alla? 

Poliittista keskustelukulttuuria pitäisi kehittää jo kouluvuosina. Ei tietysti manipuloiden vaan keskustelutaitoja kehittäen. Suomalainen on joko samaa- tai erimieltä, mutta harvoin haluaa perustella omaa kantaansa tai kuulla uusia näkökulmia. 

Työpaikoilla vasta pitäisikin puhua politiikkaa. Siitä on tehty hyve, että on niin sitoutumaton, ettei ainakaan ole mistään mitään mieltä, ainakaan julkisesti. Vaikka poliittiset virkanimitykset näyttävät monesti huonoilta, kyllä jokaisella saa – ja pitää oma näkemys asioista olla. Ei pelkästään nimityksissä vaan kahvipöydissä pitäisi enemmän keskustella eri näkökulmista yhteiskunnan asioita. 

Yritykset kokevat, että heidän ääntään ei kuluneella hallituskaudella, jos ennenkään, ole juuri kuultu. Palaute on aivan aiheellinen. Mutta kun yrityksiin ottaa poliittisessa mielessä yhteyttä, moni sanoo, ettei halua leimautua mihinkään puolueeseen. Miten yrittäjien asioita sitten hoidetaan, jos ei politiikan kanssa haluta olla tekemisissä?

Yliopistossa ja korkeakouluissa politiikan vasta pitäisikin näkyä! Turun yliopiston ylioppilaskunta järjesti mainion infotilaisuuden ehdokkaille ja ensi viikolla on messut luvassa. Opiskelijoilla on koululaisia huomattavasti paremmat valmiudet yhteiskunnalliseen keskusteluun ja siinä vaiheessa yhteiskunnallista aktiivisuutta pitää juuri ruokkia, ei sammuttaa. 

TV-tentit ovat sytyttäneet yhteisöpalvelu Twitterin ja Facebookin. Nyt rohkeasti lisää politiikkaa muuallekin, kahvipöytiin ja kentän laidalle. Politiikassa päätetään jokaisen meidän arkeen vaikuttavista asioista! Siksi siitä saa – ja pitää puhua. 


5 kommenttia . Avainsanat: Politiikka, Vaalit

Kolme syytä

Sunnuntai 22.3.2015 - Sanna Vauranoja

Tänään Turun messu- ja kongressikeskuksessa muutama ohikulkija sanoi minulle, että aina olen kokoomusta äänestänyt, mutta enää en äänestä. Kun kysyn, mitä puoluetta aiot nyt äänestää, tulee hiljaista. 

Niin, mikä on aito vaihtoehto, jos on aina ennen äänestänyt kokoomusta? Vasemmalle on vaikea mennä. Perussuomalaiset eivät vakuuta. Keskusta? Mitä seuraa, jos äänestää keskustaa? Todennäköisesti Suomeen tulee punamultahallitus. 

Syyt, miksi ihmiset ovat ärsyyntyneitä kokoomukseen, liittyvät jatkuviin veronkorotuksiin, velkaantumiseen, päätösten tekemättä jättämiseen ja yrittäjien asioiden unohtamiseen. Nämä ovat monelta osin seurausta liian laajasta hallituspohjasta ja yhteisen tilannekuvan puuttumisesta jo heti hallituskauden aluksi. Jos tilannekuva on väärä, tuskin myöskään toimenpiteet voivat olla oikeita. 

Mitä sitten seuraa punamultahallituksesta? Onko SDP perinteisesti veronkorotusten vai kohtuullisemman verotuksen kannalla? Miten vasemmistopuolueet suhtautuvat elvytykseen ja sitä seuraavaan velkaantumisen kasvuun? Entä, onko SDP perinteisesti ollut yrittäjän asialla? Onko SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne profiloitunut kevään aikana näkemys- vai etupoliitikkona? Millaisia vahvoja ministerikandidaatteja punamultahallitukseen löytyy? Onnistuisiko Juha Sipilä muuttamaan SDP:n linjauksia hallituksessa nykymenoon verrattuna?

Minusta Suomen etua ajaisi parhaiten nimenomaan porvarihallitus, ei punamultahallitus ja siksi kannattaa äänestää kokoomusta, vaikka kulunut hallituskausi ei miellyttäisikään. 

Tosiasiassa kokoomus ei ole katoamassa maailmankartalta, vaikka äänestäisi miten. Siksi kannattaakin huolehtia siitä, että kokoomuksen kansanedustajina istuu niitä vahvoja päättäjiä, jotka ymmärtävät työn, talouden, yrittämisen ja ihmisten arjen päälle. Se edellyttää myös uusien kansanedustajien valitsemista eduskuntaan. Sisältäpäin voi linjan valintaan vaikuttaa kaikkein eniten. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eduskuntavaalit, Kokoomus, Porvarihallitus, Työ, Yrittäminen

Pukkaako punamultaa?

Lauantai 7.3.2015 - Sanna Vauranoja

Tänään julkistettiin Lännen Median tutkimus suosituimmista hallituskokoonpanoista, jossa suurin kannatus olisi punamullalla eli keskustan ja SDP:n muodostamalla hallituksella. Myös perussuomalaisia pidetään yhtenä potentiaalisena punamullan jatkajana. 

Vaalikentillä kuulen toisinaan sanottavan, että Juha Sipilä on niin fiksu mies, että siksi aiotaan äänestää keskustaa. Niin minustakin Juha Sipilä on varsin fiksu ja yritysmaailmassa suuret meriitit sekä kannuksensa hankkinut puolueensa puheenjohtaja. Puheenjohtajan rinnalta löytyy varsin kokenutta ministerikandidaattia: Paavo Väyrynen, Seppo Kääriäinen ja Mauri Pekkarinen, Sirkka-Liisa Anttila ja Matti Vanhanen. Mari Kiviniemi ja Anneli Jäätteenmäki ovat siirtyneet muihin tehtäviin.  

Kokeneen mahdollisen ministerikaartinsa ohella pitää kuunnella, millaisia ratkaisumalleja puolueet esittävät. Keskusta ajaa vahvasti maakuntamallia, jossa maakuntahallinto valittaisiin suorilla vaaleilla ja maakunnalla olisi myös verotusoikeus. Suomessa olisi siis kunnat, maakunnat ja valtio, vaaleilla valittavat kunnanvaltuusto, maakuntavaltuusto ja eduskunta sekä veroja maksaisimme kunnallisveroa, maakuntaveroa ja valtionveroa. Tulisiko tällä ratkaisulla yhteiskunnan pyörittämisestä kevyempää, demokraattisempaa tai halvempaa? Vaikka päätöksiä on rohkeasti nyt tehtävä, malli vaatii syvällistä pohdintaa. 

Punamullan toinen pääarkkitehti olisi SDP. Punamullassa ei ehkä niinkään kasva työ tai yrittäminen kuin siinä kasvavat sekä verot että velka. SDP haluaisi luonnollisesti elvyyttää ja niinpä velkaa lisättäisiin. Verotusta taas halutaan kiristää etenkin keskituloisilta ja sitä suurempituloisilta, jotta paljon puhutut maailman maltillisimmat tuloerot saataisiin kuriin. 

Ay-liikkeessä kannuksensa hankkineet nykyiset ja tulevat ministerit Rinne sekä Ihalainen pitäisivät huolta siitä, että kaikki paikallinen sopiminen ja joustava työn tekeminen ehkäistäisiin. Viimeisimpänä tavoitteenaan Ihalainen kertoi nollatuntisopimusten kieltämisestä. Ay-liikkeen ja sen edustajien pitäisikin ratkaista, että onko se viimekädessä työn tekemisen vai sen lopettamisen asialla.  Nyt näyttäisi agendalla olevan tuo jälkimmäinen.  

Jos olisin sijoittaja, punamullan myötä harkitsisin vakavasti eurojen vetämistä pois Suomisalkusta. Todellisuudessa meillä ei ole varaa yhdenkään etuisuuden korottamiseen, ei lisävelkaan, mutta ei myöskään veronkorotuksiin, edunvalvontaan hallituksessa, yrittäjien työn hankaloittamisesta tai elvytyksestä nyt puhumattakaan.

Meillä on varaa tehdä vähän enemmän, tai oikeastaan ihan hemmetin paljon enemmän töitä. Minusta porvarihallitus: keskusta, kokoomus ja mahdollisesti perussuomalaiset sekä RKP auttaisivat nyt Suomen parhaiten oikeaan suuntaan eli tekemisen meininkiin. Kuuden viikon päästä 19.4. siihen voi vaikuttaa. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vaalit, SDP, Keskusta, Punamulta, Hallitus

Sauna paloi jo

Keskiviikko 11.2.2015 - Sanna Vauranoja

Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa kirjoitti pääkirjoituksessaan 7.2. että ennen vaaleja ehtii vielä ainakin yksi sauna palaa. Kuka olisikaan arvannut, että vanha kunnon savusauna pittoreskissa maalaismaisemassa on ilmiliekeissä ennen kuin uusi Kuvalehti ehtii painosta ulos.

Ja mikä yllättävintä, sauna saatiin tuleen saunaoluella, jota keskustan linjauksen mukaan pitääkin jatkossa hakea ruokakaupan sijaan Alkosta. Linjauksesta kuitenkin puuttui se tieto, laajenisiko samalla myös Alkon verkosto pienimpiin kyliin saakka, jos koko maa halutaan pitää asuttuna ja palveltuna.

Eilen 10.2. keskustan Juha Sipilä, kaikkien gallupien mukaan tuleva pääministeri, perui olutlinjauksensa ja keskiolutta saakin myydä ruokakaupoissa myös keskustan ollessa vallassa. Saunan poltosta halutaan nyt kuitenkin hinnalla millä hyvänsä löytää syyllinen kokoomuksesta.

Kokoomuksen perusarvoihin kuuluu ihmisten vapaus. Se, että kokoomus on johdonmukainen ja elää arvojensa mukaan, on synnyttänyt keskustassa tunteen salaliitosta. Ja siltähän se keskustalaisille näyttää, sillä puoluehan on ollut tunnettu koko historiansa ajan nopeista takinkäännöistään. Liekö vanha sanonta väärässä tämän päivän keskustassakaan: ’Kepu pettää aina’.

Mielenkiintoisempaa tässä palaneen saunan raunioilla on kuitenkin kysymys maamme johtajuudesta. Tällaistako soutamista ja huopaamista on jatkossa luvassa maan johdossa. Kun kansa älähtää, pääministeri kääntää takkinsa ja samaan aikaan puoluesihteeri puhuu ihan toisella suulla. Kyllä kansan rakkaitakin huveja voi suitsia ja kaikenlaisia linjauksia tehdä, mutta tällaiseen hötkyilyyn ja johtajuuden puutteeseen, siihen meillä ei kyllä olisi varaa.

Toinen mielenkiintoinen näkökulma on keskustan mainostama yrittäjämyönteisyys. Tällä linjauksellaan olisi tapettu muutama sata kyläkauppaa ja kioskia. Lisäksi kaljaralli etelänmerellä olisi entisestään kiihtynyt ja alkoholiveron tuotto laskenut. Onko siis yrittäjämyönteisyys vain päälleliimattu vaalitarra.

Turun Sanomissa (11.2.) poliittisten skandaalien erikoistutkija Erkka Railo kommentoi, että yksittäinen kohu ei vaikuta vaalitulokseen. Näin se tietysti on. Mutta toisaalta, on olemassa poliittisia kohuja – ja sitten on keskiolut. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskusta, Keskiolutgate, Vaalit

100 päivää

Perjantai 9.1.2015 - Sanna Vauranoja

Huomenna lauantaina eduskuntavaaleihin on tasan 100 päivää ja siitä alkaa minun vaalikampanjani kohti eduskuntaa 2015. Vaalikampanjani käynnistyy arkisissa merkeissä: aamukaffeella Turun torilla ja 'Hikeä & Hyvää Mieltä' - koko perheen liikuntatapahtumalla Kaarinassa. Luvassa ei siis ole pönötystä eikä pitkiä puheita, vaan tekemisen meininkiä ja arkisia kohtaamisia. 

Intohimonani on rakentaa sellainen Suomi, joka menestyy maailmassa tänään ja tulevaisuudessa. Siis sellainen Suomi, jossa meidän on hyvä elää arkeamme ja yritykset voivat menestyä. Politiikka on minulle työkalu, jolla sellaista Suomea rakennetaan. Siksi minä haluan eduskuntaan 2015 ja kampanjani ydin on hyvän arjen ratkaisuissa.

Hyvä arki tarkoittaa monelle meistä terveyttä, työtä, läheisiä ihmisiä ja kotia, toivoa tulevaisuudesta sekä vapaa-ajan harrastuksia. Yhteiskunnan näkökulmasta nämä samat toiveet ja perusasiat tarkoittavat turvallisuutta, työtä ja yrittämistä, tervettä taloutta, toimivaa terveydenhuoltoa ja oikeaa osaamista.

Hyvä arki siis rakennetaan terveelle taloudelle, jossa menot ja tulot ovat tasapainossa. Terve talous taas perustuu työlle ja yrittämiselle. Yrittäminen on yrittäjyyden ohella asennetta, jossa jokainen ihminen voi omassa arjessaan yrittää parhaansa työntekijänä, työnantajana, eläkeläisenä, poliitikkona, vanhempana tai työttömänä. 

Tulevaisuudessa menestyvät parhaiten ne, joilla on oikeaa osaamista. Oikea osaaminen rakentuu sopivan koulutuksen lisäksi työ- ja elämänkokemukselle sekä tuolle yrittämisen asenteelle eli tekemisen meiningille. Terveen talouden keskeinen kysymys on tällä hetkellä miten me asioita teemme, ei pelkästään se, mitä me teemme. Siksi meidän on löydettävä uusia ratkaisuja ja uutta ajattelua hyvän arjen turvaamiseksi. 

Minun eduskuntavaalikampanjani keskeiset kulmakivet ovat siis

1)      Terve talous

2)      Työ ja yrittäminen

3)      Oikea osaaminen

4)      Uusi ajattelu

Minulle politiikka ei ole pelkkiä sanoja ja suunnitelmia vaan tekoja hyvän arjen puolesta. Tulevien 100 päivän aikana kerron lisää konkreettisia ratkaisuja hyvän arjen rakentamiseksi näille neljälle kulmakivelle Vaalit 2015 -sivulla, Facebookissa ja Twitterissä. Tervetuloa mukaan matkalle, joka alkaa siis huomenna 10.1.2015! 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eduskuntavaalit. Vaaliteemat, Tulevaisuus

Kohti eduskuntavaaleja

Perjantai 8.8.2014 - Sanna

Vaaleihin on vajaa kahdeksan kuukautta. Kesä on kulunut perheen kanssa lomailun ohella kesäisissä tapahtumissa, muun muassa Okrassa, Kosken Kohauksessa ja Sauvon Elopäivillä. Syyskesän tapahtumille asetin tavoitteeksi saada omat sivut auki ja tässä ne nyt ovat. 

Pysyvämpi "fact file" ehdokkaasta on tärkeä, vaikka ajankohtaisia ajatuksia päivitänkin lähes päivittäin Twitterissä, Facebookissa, Instagramissa ja muissa medioissa.

Näiltä sivuilta löydät tärkeimmät yhteystietomme, tapahtuma- ja tapaamiskalenterin, lomakkeen, jolla voit ilmoittautua mukaan tiimiimme sekä curriculum vitean - mitä on tähän mennessä tullut puuhattua.

Helteistä nauttien seuraavaksi ohjelmassa on Laurinmarkkinat Mynämäellä lauantaina 9.8. Toivottavasti tavataan siellä ja monissa muissa tapahtumissa!

Sanna

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Blogi, Eduskuntavaalit2015