Share |

Hengissä vai elossa?

Keskiviikko 22.9.2021

Ikääntyneiden palveluissa toimintakyky on samankaltainen voimasana kuin elinvoima on kuntien strategioissa. Mitä toimintakyvyn ylläpito tai elinvoiman kehittäminen konkreettisesti tarkoittaa, jää usein hämärän peittoon.

Pandemian johdosta rajoitustoimet ovat olleet tarpeellisia ja terveydenhuollon henkilökuntaa on tarvittu pandemiaan liittyvien tehtävien hoitoon. Liikunta ja sosiaaliset suhteet, joilla on tuhansien tutkimusten valossa suora korrelaatio ikääntyneen hyvinvointiin ja toimintakykyyn, ovat kuitenkin jääneet vähemmälle huomiolle. Alentuneesta toimintakyvystä johtuva hoitovelka on moninkertaistunut yhteiskunnassamme.

Digitalisaatio tarjoaisi huikeat mahdollisuudet huolehtia ikääntyneiden hyvinvoinnista. Digitaaliset palvelut eivät koskaan korvaa ihmistä, mutta täydentävät ja tukevat hyvinvointia, kun käytettävissä ei ole rajattomasti resursseja. Esteenä digitaalisten palveluiden käyttöönotolle nähdään harmillisen usein ikääntyneiden digitaidot: palveluita ei oteta käyttöön, koska uskotaan että niitä ei osata käyttää. Vertailun vuoksi kannattaa muistaa, että ei kukaan osannut käyttää astianpesukonetta, ajaa polkupyörällä tai autolla, kun ne keksittiin.

Harva kunta sisällyttää omaishoidon tukipalveluihin, kotihoitoon tai palvelusetelillä hankittuun kotipalveluun liikuntaa. Lääkkeistä, hygieniasta ja ravitsemuksesta pyritään huolehtimaan, mutta liikunnasta ei niinkään. Haasteena liikunnan lisäämiselle nähdään resurssien vähyys.

Resurssipula on hoitotyössä todellisuutta, mutta liikunnan lisääminen edellyttäisi ensisijaisesti uudenlaista arjen toimintatapaa, ei lisää rahaa, aikaa tai resursseja. Kun hoitaja lajittelee lääkkeet tai kotipalvelu imuroi, asiakas voisi tehdä sillä aikaa verkon kautta ohjatun liikuntaharjoituksen. Etäliikunta ei edellytä hoitajalta innostusta tai osaamista liikunnan ohjaamiseen, vaan digipalvelun avulla siitä huolehtivat liikunnan ja kuntoutuksen ammattilaiset. Jos taas omaishoitoperheellä olisi käytössään etäliikuntapalveluita, siitä hyötyisivät hoidettavan lisäksi hoitaja.

Mikäli ikääntyneiden palveluissa ei huolehdita säännöllisestä liikunnasta, palveluiden ideana on säilyttää ihminen hengissä – mutta ei elossa. Jos lääkäri määrää potilaalle sydänlääkityksen, jätämmekö lääkkeet apteekkiin ja ihmettelemme, miksi verenpaineet eivät laskeneet? Liikunnan tarjoamatta jättäminen on tismalleen sama asia: mikäli liikunnasta ei huolehdita, toimintakyky hiipuu ja ihminen päätyy ympärivuorokautisen hoidon piiriin jopa vuodelepoon. Omaishoitoperheissä pahimmillaan sinne päätyvät molemmat.

Riippumatta soteuudistuksen etenemisestä, toimintakyky pitää nostaa keskiöön ja ryhtyä johtamaan toimintakykyä kaikissa ikäihmisille tarjotuissa palveluissa. Toimintakyvyn ylläpitoa pitää edellyttää palvelusetelituottajilta, sen pitää sisältyä arkirutiineihin kotikuntoutuksesta päivätoimintaan, omaishoidosta ympärivuorokautiseen hoitoon. Emmehän me jätä lääkärin määräämiä lääkkeitäkään antamatta, miksi siis suositusten mukaisen liikuntatuokion järjestämättä?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Toimintakyky, tuolijumppa, sote, hyvinvointi, seniori

Matematiikan merkityksestä

Sunnuntai 29.3.2020

Korona-arkea ollaan vähän mittaustavasta riippuen eletty Suomessa kolmisen viikkoa. Poikkeustilasta on tullut uusi normaali ja me sopeudumme uusiin rajoituksiin ja muuttuneeseen arkeen ihailtavan nopeasti. 

Ehkä hieman yllättäen, meillä kotona puhutaan koronaan liittyen usein matematiikkaa. Seuraamme uutisia tiiviisti ja ne herättävät paljon keskustelua.

Mediat julkaisevat erilaisia tilastoja koronatapauksista ja kuolleista eri puolilla maailmaa. Suomessa testaamista ryhdyttiin rajoittamaan kaksi viikkoa sitten ja siitä lähtien sairastapauksien määrän julkaiseminen on ollut disinformaatiota. Koska vähäoireisia ei enää testata, saamme vain sitä, mitä mittaamme. Hyödyllisempää tietoa olisi suhteuttaa positiiviset tulokset testattujen määrään ja raportoida koronan aiheuttamat sairaalavuorokaudet sekä mahdolliset kuolleet. Nämä kaksi jälkimmäistä tilastoissa usein näkyvätkin. 

Eri maiden lukuja julkaistaessa olennaista tietoa olisi sairastuneiden määrä suhteutettuna väkilukuun. Kaikki ymmärtävät, että 3 000 todettua sairastapausta Norjassa on tyystin eri asia kuin Kiinassa, vaikka absoluuttinen luku olisikin sama.

Koronapandemia onkin kaikessa murheellisuudessaan oivallinen osoitus matematiikan tärkeydestä. Matematiikka on tarkkaa ja absoluuttista, mutta erityisen tärkeä taito on lukujen suhteuttaminen ja niiden tulkinta. Siinä, missä me mittaamme ja julkaisemme sairastuneiden määrää, joka on suoraan verrannollinen tehtyjen testien määriin, pitäisikö meidän julkaista siinä rinnalla myös muita, koronatoimien ihmishenkiin vaikuttavia mittareita.

Näitä mittareita ovat ilmoitetut perheväkivaltatapaukset, lasten huostaanotot, konkurssien määrä ja itsemurhat. Romahtaneelle mielenterveydelle me tarvitsemme kesään mennessä oman mittarinsa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korona, Hyvinvointi, Terve talous, Matematiikka

Ruissalon tunnelmaa

Perjantai 7.4.2017 - Sanna

Luonto ja meri ovat tärkeitä syitä perheellemme asua Kaarinassa. Luonto tarjoaa parastaan joka kolkalla: Pyhän Katariinan poluilta Piikkiöön ja edelleen Littoisten järven maisemiin. Retkireittejä, Ruissalon kaltaisia tammimetsiä, Tuorlan upeat puutarhat, nuotiopaikat Linnavuorella ja Kuusiston linnaraunioilla, talvinen hiihtolenkki Littoisten järvellä tai Kuusiston salmessa. Tekemistä ja luontokokemuksia on mahdollista hankkia melkein säästä riippumatta.

IMG_20170407_081124.jpg IMG_20170407_083815.jpg DSC_0093.JPG

Kokoomus teki alkuvuonna valtuustoaloitteen maisemareitistä, joka yhdistäisi Piikkiön nyt kehityksen alla olevaan Hovirinnan rantaan. Maisemareitti on jo suurelta osin valmis, esimerkiksi Rauhalinnassa, Voivalassa, Tuorlassa ja Raadelmassa. Reittejä pitäisi vain puuttuvilta osin yhdistää ja merkitä.

Maisemareitti.png

Tässä yksi hahmotelma maisemareitistä, joka lähtisi vanhalta vedenpuhdistamolta Tuorlan kautta kaavoituksessa olevaan Rauhalinnaan ja edelleen Hovirintaan. Palveluitakin reitiltä jo löytyy Tuorlasta ja kenties tulevaisuudessa myös Rauhalinnasta. Reitti on vain yksi vaihtoehto, kiinteistöjen omistuksesta ja heidän toiveistaan tietysti riippuen. Kenenkään pihalta reitti ei kulkisi. 

Esitimme hallituksessa osan Hovirinnan niittypolkujen määrärahoista käytettäväksi maisemareittiin. Se palvelisi paljon laajempaa asukaskuntaa ja toimisi myös Ruissalon kaltaisena ulkoiluvalttina. Maisemareittiin voitaisiin yhdistää myös paremmin merkitty ja tuotteistettu pyöräilyreitti Piikkiön puhdistamolta Littoistenjärvelle ja sieltä Hovirintaan.

Toivottavasti tulevilla kuntapäättäjillä on riittävästi laajakatseisuutta panostaa Hovirinnan rannan kohtuullisen ehostamisen ohella kaupunginosia yhdistävään ulkoilureitistöön, jonka avulla entistä useampi voisi nauttia uimarannoista, merellisyydestä, upeista tammimetsistä, reitin huikeasta biodiversiteetistä kasveineen ja lintuineen sekä Hovirinnan aktiviteeteista.

Palaute ideasta on ollut todella positiivista! Maisemareitin kehittämistä ja edistämistä me kokoomuksessa aiomme jatkaa myös tulevalla valtuustokaudella.

Nautitaan keväästä ja upeasta luonnostamme!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Luonto, Ulkoilu, Hyvinvointi, Meri, Kaarina

Aprillipilaa?

Sunnuntai 2.4.2017 - Sanna

Kunnallislehti (31.3.) uutisoi Hovirinnan rantapuiston kehittämisestä. Turun Sanomissa 1.4. Hovirinnan rannan hulppeat suunnitelmat olivat vielä tarkemmin esillä ja muun muassa 10 metrin näköalatornista lukiessani mietin, kumpi olikaan päivän aprillipila: Tuomiokirkon viereen rakennettava torni vai Hovirinnan ranta?

IMG_20170401_081536.jpg IMG_20170401_081527_1.jpg

Kaarina on jo käynnistänyt hulppean Hovirinnan rantasaunaravintolan rakentamisen miljoonalla eurolla. Investointi hyväksyttiin enemmistöpäätöksellä syksyn budjettikokouksessa Kokoomuksen vastustuksesta huolimatta. Nyt ympäröivään puistoon aiotaan lisäksi käyttää yli 3 miljoonaa erilaisten kesäaktiviteettien lisäämiseen. Alueelle on jo nyt käytetty yli miljoona, joten kokonaissumma nousee reippaasti yli 5 miljoonaan!

Investointiesitys ei sisällä lainkaan ylläpidon kustannuksia. Mitä näiden kaikkien puuha-alueiden, näkötornien ym. ylläpito tulee kaupungille maksamaan. Varovasti arvioiden alueella tarvitaan 1-2 henkilöä lisää hoitamaan kenttiä, huoltotiloja ja rantaa. Meillä ei siis ole varaa jakoluokkiin ykkösluokilla, mutta tähän rahat kyllä riittävät?

Palveleeko kyseinen alue todella kaikkia kaarinalaisia siinä määrin, että voimme käyttää tähän 5 miljoonaa, kun samalla kouluissa on monenlaista sisäilmaongelmaa, ensi vuodeksi kasvaneet luokkakoot alkuluokilla ja muita kaupungin uimarantoja ei juuri kehitetä, viheralueista puhumattakaan.

Hovirintaan eivät suinkaan kaikki kaarinalaiset pääse ulkoilemaan, varsinakaan ilman autoa. Jos Hovirinnan haluttaisiin palvelevan laajempaa asukasjoukkoa, investointiin kannattaisi sisällyttää maisemareitti Piikkiöstä Hovirintaan Kokoomuksen aloitteen mukaisesti ja erityisesti talvilajeja, kuten luistelumato, jokin hiihtoreitti. Vai miten Kaarina odottaa saavansa 90 000 euron vuokratuoton ravintolasta pelkällä kesäkahvilatoiminnalla?

400 000 eurolla rakentaisi jo hienon saunan, pukutilat ja kesäkahvilan. Maisemareittiin varattaisiin esimerkiksi 500 000, mikäli reittiä ei valaistaisi. Isoilta osin se on jo olemassa, esimerkiksi Voivalassa, Tuorlassa ja Raadelmassa. Parkkipaikat ja venesatama kunnostettaisiin. Kokonaisuudessaan rahaa kuluisi vajaa 1,5 miljoonaa, kun nyt summa on saunoineen 4 miljoonaa.

Kaupunginhallitus käsittelee hanketta huomenna maanantaina. Kysyn ja kyseenalaistankin nyt esillä olevaa investointisuunnitelmaa, että olemmeko tehneet näin isoille hankkeille riittävät asukas- ja yritysvaikutusarvioinnit. Mitä enemmän käytämme kuntalaisten rahaa, sen paremmin sen pitäisi palvella enemmistöä asukkaista ja hankkeiden olla keskenään vertailukelpoisia.

Kenties sisäilmaongelmista kärsivät koululaisemme saavat virkistystä Hovirinnan rannasta tai Littoisissa asuva ikääntynyt pääsisi edes kerran nauttimaan Hovirinnan rannan iloista? Meille Kokoomuksessa kaupunginosien huomioiminen tasapuolisesti on päätöksenteon peruspilareita. Investointeja hyvinvointiin pitää tehdä, mutta täysin kritiikittömään tuhlailuun ja jopa mahtipontisuuteen ei meillä pitäisi olla varaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaarina, Investoinnit, Hyvinvointi, Terve talous

Hiihtoladut kuntoon!

Tiistai 31.1.2017 - Sanna

Vahvaa suomalaista kansanperinnettä, perisuomalaista liikuntamuotoa edustaa maastohiihto. Se on viime vuosina monen iloksi kokenut uuden nousun ja lajin parissa kuntoilee kymmeniä tuhansia eri ikäisiä kautta Suomen.
Täällä Varsinais-Suomessa haasteita asettavat keliolosuhteet, vaikka meillä nykyään on onneksi myös hiihtoputkia. Lumisen jakson sattuessa tarjolla on kuitenkin harmillisen vähän hiihdettävää, etenkin Kaarinassa. Lähin huoltovarma latu löytyy Turun Impivaarasta, mutta se on etenkin lapsiperheille liian ruuhkainen. Paimion Rivonmäki on profiililtaan mainio, mutta varsinaista lumetusta ei siellä tehdä.
Hiihtokausi on joka tapauksessa äärimmäisen lyhyt, mutta osa kuntoilijoista kokee pakottavaa tarvetta kulkea jalan hiihtolenkillä noiden muutamien viikkojenkin aikana. Kaikkein valveutuneimmat vieläpä nastapohjilla, jolloin luistelupohja on takuuvarmasti mennyttä. Ladun reunassa lukee selkeästi, että hiihtokaudella jalankulku kielletty, mutta sielläpä sitä vaan tepastellaan.
Kaarinassa hiihdettävää on Littoisten järvellä ja melko kehnolla ylläpidolla, kapealla väylällä keskusliikuntapuiston ympäristössä. Piikkiön Korvenmäki on niin vaihtelevaa maastoa, että hiihto on pelkkää nousua tai hurjaa laskua.
Suomi viettää 100-vuotisjuhlaansa ja sitä voisimme juhlistaa myös Kaarinassa perinteisen lähiliikunnan mahdollisuuksia lisäämällä. Uusi muutaman kilometrin reitti voitaisiin avata Tuorlan maastoon palvelemaan sekä Kaarinan keskustan Littoisten että Piikkiön asukkaita. Jo nyt metsästä löytyy latupohjalle oiva alusta, jota leventämällä sinne saataisiin luistelu- ja perinteisen hiihdon mahdollistava reitti. Samalla Tuorlan hieno alue tulisi entistäkin paremmin kuntalaisten käyttöön.
Kaarinassa halutaan panostaa liikuntaan ja ympäri kuntaa on avattu muun muassa toinen toistaan hienompia ulkokuntosaleja, miksipä emme voisi panostaa myös  perinteisimpään ulkoilulajiimme, maastohiihtoon. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hyvinvointi, Terve talous, Terve tulevaisuus, Hiihto, Suomi 100